Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Enrol
1.5.2019 at 08:00 - 31.5.2019 at 23:59

Timetable

DateTimeLocation
Fri 9.8.2019
08:30 - 11:30

Description

Lääketieteen ja hammaslääketieteen perustutkinnon ensimmäisen vuoden opiskelijat (LL1/HLL1)

Ensimmäisen vuoden tätä jaksoa edeltävät opinnot

Opiskelijan tulee hallita jakson sisällössä mainitut keskushermoston ja ääreishermoston rakenteeseen liittyvät perusasiat niin, että hänellä on niistä vankka yleiskäsitys neurobiologian jatko-opiskelua varten. Oppimistavoitteissa ja opetuksessa korostuvat ne asiat, jotka ovat lääketieteellisesti ja kliinisesti merkittäviä ja tarpeellisia. Nämä asiakokonaisuudet opiskelijan tulee hallita erityisen syvällisesti, mikä tarkoittaa, että opiskelija tietämisen lisäksi pystyy käyttämään ja soveltamaan tietojaan yksinkertaisten, kliinisiin potilastapauksiin perustuvien ongelmien ratkaisemiseen.

Jakson päätyttyä opiskelija hallitsee tiedollisesti ja osaa kuvata hermoston eri osien normaalin toiminnan sekä kurssilla käsiteltyjen yleisten häiriöiden ja sairauksien anatomisen ja patofysiologisen perustan. Hän osaa aistinelinten kehityksen pääpiirteet ja niiden kehityksen säätelyn yleispiirteet.

Hän osaa päätellä eräiden yleisten neurologisten oireiden perusteella häiriön sijainnin hermostossa. Hänellä on käsitys aivojen kliinisistä tutkimusmenetelmistä sekä teoreettisen aivotutkimuksen nykyisestä vaiheesta.

Koska valtaosa potilaan tuntemista ja kokemista oireista syntyy tai välittyy hermoston ja sen toimintojen kautta ovat näiden tapahtumien ymmärtäminen ja niiden tutkimisessa käytettävien perusmenetelmien hallinta myös jakson keskeisinä oppimistavoitteina.

Ydinainesanalyysi löytyy Terkon Digitaalisesta kurssikirjastosta ja Moodlesta.

http://hdl.handle.net/2455/141566

L1/H1 kevät, viikot 12-18

Alustava lukujärjestys ja sen päivitykset julkaistaan Moodlessa

Opintojakso rakentuu kahdelle vanhalle jaksolle; 30234 Neurobiologia I (anatomia) ja fysiologian osuus opintojaksosta 30235 Neurobiologia II (fysiologia ja farmakologia).

Hermokudoksen makroanatomian osuuteen kuuluvat aivojen ja selkäytimen rakenne, osat ja keskeiset ratayhteydet sekä niihin liittyvät perustoiminnot sekä aivokammiot, aivokalvot ja likvorkiertoon liittyvät rakenteet. Jakson aikana käsitellään myös aivojen ja selkäytimen sijainti aivokopassa ja selkärangan kanavassa sekä keskushermoston verenkierto, erityisesti valtimohaarojen suonitusalueet suhteessa aivokuoren toiminnallisiin alueisiin. Lisäksi käsitellään aivohermojen anatomia sekä silmän ja korvan makroskooppinen anatomia.

Hermokudoksen histologiassa käsitellään hermokudoksen eri solutyypit, solujen keskinäiset suhteet ja niiden toiminnallinen merkitys sekä hermokudoksen solubiologiset erityispiirteet ja hermokudoksen regeneraatiomahdollisuudet. Lisäksi perehdytään isoaivokuoren, pikkuaivokuoren, substantia nigran, selkäytimen sekä periferisen hermon histologiseen rakenteeseen.

Kehitysbiologian osuus käsittää keskushermoston, ääreishermoston ja aistinelinten kehittymisen pääpiirteet sekä hermoston kehittymisen säätelyn yleispiirteet.

Jakson fysiologia osuudessa käsitellään myös omina kokonaisuuksinaan:

  1. Synapsit ja autonominen hermosto
  2. Aistien toiminnot (ja aistinelinten kehitysbiologia)
  3. Motoriset toiminnot
  4. Aivojen korkeammat toiminnot sekä käyttäytyminen.
  5. Harjoitustyöt: Neurologinen status, aivodissektio, sectra, mikroskopia.

Opetuksen lähtökohtina käytetään niin tutoristunnoissa kuin muussakin opetuksessa potilastapauksia, joihin liittyvien yleisten häiriöiden, oireiden ja löydösten anatomista patofysiologiasta perustaa käsitellään jakson aikana.

Ongelmalähtöinen oppiminen (eng. Problem Based Learning, PBL) muodostaa ison osan Hermosto- kurssin kokonaisopetuspaketista. Kurssin aikana käydään läpi 7 PBL-tapausta jotka käsittelevät kliinisesti relevantteja potilastapauksia. Näitten tapausten kautta opiskelijat pääsevät pohtimaan erilaisten oireilujen syy- ja seuraussuhteita unohtamatta tarjolla olevia hoitomahdollisuuksia.

Neurobiologian perusoppikirja: Purves et al.: Neuroscience, 6. Painos, Sinauer, 2018 (myös 5. painos vuodelta 2012 kelpaa).

Anatomian oppikirja: Moore, Dalley & Agur: Clinically Oriented Anatomy, Lippincott Williams & Wilkins, 7. painos, 2014 tai Drake, Vogl & Mitchell: Gray`s Anatomy for Students, Elsevier, 3. painos, 2015

Anatomian kuvasto: Netter: Atlas of Human Anatomy, 6. painos, 2014 tai saksankielinen Netter: Atlas der Anatomie, Elsevier, 4 painos 2008 , jossa termit latinaksi tai Sobotta, Atlas of Human Anatomy,Vol 1and 2, Urban & Schwazenberg, 14. painos 2006 tai Gilroy, MacPherson & Ross: Atlas of Anatomy, Thieme, 2009

Histologia: Junqueira´s Basic Histology. Text & Atlas. Lange/ McGraw Hill Education 14. painos, 2016

Kehitysbiologia: Schoenwolf et.al.: Larsen's human embryology, Elsevier, 5. painos, 2015 (tai 4. painos, 2008) tai Sariola et.al.: Kehitysbiologia: solusta yksilöksi, 2. painos, Kustannus Oy Duodecim, 2015

Aktiivinen osallistuminen tuutori-istuntoihin ja muuhun ryhmäopetukseen sekä kirjallisen kuulustelun hyväksyttävä suorittaminen. Tuutori-istunnot, kurssityöt, demonstraatiot, dissektiot ja kliinis-anatominen seminaari ovat pakollista opetusta.

Kuulustelun, tutoristuntojen sekä kurssitöiden hyväksyttävä suorittaminen.

Kurssityöt arvosteluasteikolla hyväksytty-hylätty, jaksokuulustelu arvosteluasteikko 0-5

Yliopistonlehtori Kaj Karlstedt (jaksovastaava), Fysiologian osasto, puh. 02941 25244, sähköposti kaj.karlstedt@helsinki.fi

Professori Matti Airaksinen, Anatomian osasto, puh. 02941 25250, sähköposti matti.airaksinen@helsinki.fi

Opetuksesta vastaava yksikkö: Medicum

Neurobiologian jaksoon liittyvät lisätiedot, lukujärjestykset ja oheismateriaalit ovat saatavilla Moodlessa ja/tai TERKKOn Digitaalisessa kurssikirjastossa.

Opintojaksolle on ilmoittauduttava WebOodissa, ilmoittautuminen on opetukseen osallistumisen ja suoritusmerkinnän saamisen edellytys.

Tämän jakson opetuksessa käytetään aktivoivia opetusmenetelmänä mm. ongelmalähtöistä oppimista (PBL). Opiskelijat määrittelevät kunkin aihepiirin oppimistavoitteet PBL-avausistunnossa, siirtyvät sitten itseopiskeluun hankkiakseen tarvittavat lisätiedot ja purkuistunnossa tekevät yhteenvedon oppimistaan asioista. Itseopiskelua tukemaan opiskelijoille jaetaan lisämateriaalia (DiKK, Moodle), internet-linkkejä, erityisiä kohdennettuja itseopiskelutehtäviä sekä järjestetään soveltavia kurssitöitä sekä selventäviä luentoja.

Luennot 47 t
Tuutori-istunnot 14 t
Kurssityöt, demonstraatiot, dissektiot ja kliinis-anatominen seminaari 11 t
Kuulustelut 3 t
Annettu opetus yht. 79 t
Omatoiminen opiskelu 147 t
Kaikki yht. 222 t

Yhteydet muihin opintojaksoihin: Elinjärjestelmäjaksot; neuropatologia, neurologia ja neurokirurgia; psykiatria ym.

Jakson korvaa aiemman opintojakson 30234 Neurobiologia, osa I (neuroanatomia), ja fysiologian osuus opintojaksosta 30235 Neurobiologia II .