Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Enrol
14.1.2020 at 09:00 - 4.2.2020 at 23:59

Timetable

Description

Pakollinen suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen pää- ja sivuaineopiskelijoille.

Historiallisen kielitieteen peruskurssi.

Tavoitteena on tuntea yhtäältä uralilaisten kielten lauserakenteen ja muoto-opillisen järjestelmän historiallisen kehityksen pääpiirteet ja toisaalta yksittäisten uralilaisten kielten ja kieliryhmien muoto- ja lauseopin tärkeimmät ominaisuudet sekä kyetä suhteuttamaan uralilaisten kielten erityispiirteet maailman kielissä yleisimmin tavattaviin vastaaviin järjestelmiin.

Pääaineopiskelijat 2. tai 3. lukuvuonna.

Historiallis-vertailevan kielitieteen metodien soveltaminen muoto- ja lauseopin tutkimukseen, kieliopin kategorioiden luonne uralilaisissa kielissä kielitypologian valossa, muotojärjestelmien ja yksittäisten taivutus- ja johdinainesten kehitys kantauralista nykykieliin, uralilaisten kielten historiallisen lauseopin pääpiirteet.

Luentokurssi tai kirjatentti. Lisäksi opiskelijat laativat kirjallisia tehtäviä luennoilla annettavien ohjeiden mukaan.

Kirjatenttivaihtoehto:

A. Alhoniemi 1989, Suomen ja mordvan vanhat erosijat omilla teillään (Sananjalka 31, s. 21-30); R. Bartens 1993, Suomalais-ugrilaisten kielten tempuksista (S. Saarinen ja J. Luutonen (toim.), Systeemi ja poikkeama, s. 21-37); R. Bartens 2000, Permiläisten kielten rakenne ja kehitys, s. 77-90, ( Kaasukset); B. Comrie 1981, Negation and other verb categories in the Uralic languages, Congressus Quintus Internationalis Fennou-Ugristarum, Pars IV, s. 350-355); B. Comrie 1988, General features of the Uralic languages (D. Sinor (toim.) The Uralic Languages, s. 451-477); R. Grünthal 2003 The evolution of Veps local case system (Finnic adpositions and cases in change, s. 116-159); R. Grünthal 2005, Miksi itämerensuomessa on prepositioita? (Virittäjä 109, s. 28-51); J. Janhunen 2007 Typological expansion in the Ural-Altaic belt (Incontri Linguistici, s. 71-83); E. Kangasmaa-Minn 1992, Pienimuotoinen kieliperimämme (Sananjalka 34, s. 21-31); M. Korhonen 1974, Oliko suomalais-ugrilainen kantakieli agglutinoiva (Virittäjä 78, s. 243-257); M. Korhonen 1992, Remarks on the structure and history of the Uralic case system (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 83, s. 163-180); A. Pajunen 1998, Pääsanaluokkien eriytymättömyydestä uralilaiskielissä (A. Pajunen (toim.), Kieliopillistumisesta, analogiasta, typologiasta, s. 59-109); A. Raun 1988, Proto-Uralic Comparative-historical Morphosyntax (D. Sinor (toim.) The Uralic Languages, s. 555-571); K. Rédei 1995, Zur Herausbildung der uralischen Konjugation (die Frage des Aspekts und Tempus) (Congressus Octavus Internationalis Fenno-Ugristarum, Pars III, s. 176-182); V. Tauli 1984, Is the Structural Change of Languages Really Predestined? (Ural-Altaische Jahrbücher, Neue Folge, Band 4, s. 25-35).

Luentokurssin oheislukemistoa edellisten lisäksi:

A. Aikio ja J. Ylikoski 2007, Suopmelaš gielaid l-kásusiid álgovuođđu sáme- ja eará fuolkegielaid čuovggas (J. Ylikoski ja A. Aikio (toim.), Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmo čála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007, s. 11-71); L. Honti 1997, Numerusprobleme (Finnisch-Ugrische Forschungen 54, s. 1-126); E. Kangasmaa-Minn 1992, Pienimuotoinen kieliperimämme (Sananjalka 34, s. 21-31); M. Korhonen 1969, Die Entwicklung der morphologischen Methode im Lappischen (Finnisch-Ugrische Forschungen, s. 203-362).

0−5. Arvosana määräytyy lopputentin ja kirjallisten tehtävien perusteella.