Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Enrol
4.5.2020 at 09:00 - 31.5.2020 at 23:59

Timetable

Description

Pakollinen pääaineopiskelijoille ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen sivuaineopiskelijoille sekä suomen kielen pääaineopiskelijoille. Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille opintojakso on vaihtoehtoinen Suomi kieliyhteisönä -opintojakson kanssa.

Suomen kielen ja Suomen kielen ja kulttuurinopiskelijat suorittavat ensin perusopinnot.

Tavoitteena on saada yleiskuva suomalais-ugrilaisesta eli uralilaisesta kieli­kunnasta ja kielisukulaisuuden perusteista. Opintojakso perehdyttää suomen ja sen sukukielten puhujayhteisöihin, kielten yhtäläisyyksiin ja eroihin ja kielialueiden muuttumiseen pitkällä aikavälillä.

Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien pääaineopiskelijat suorittavat opintojakson perusopintojen alussa, suomen kielen sekä Suomen kielen ja kulttuurin pääaineopiskelijat aineopintovaiheessa.

Erityisesti läntisten suomalais-ugrilaisten kielten havainnoiminen, niitä yhdistävien ja erottavien tekijöiden sekä kullekin kielelle ominaisten piirteiden tunnistaminen. Taustatietona perehdytään suomalais-ugrilaisten kielten maantieteelliseen levikkiin ja puhujamäärien kehi­tykseen. Kurssilla hyödynnetään erityyppisiä kieliaineistoja. Lähtökohtana on kielen, erityisesti sanaston ja kieliopin muuttuminen suomen kielen näkökulmasta tarkasteltuna.

Luentokurssi (suositeltava) tai kirjatentti. (Kurssilla käsitellään kieliaineistoa, johon on helpompi perehtyä opettajan johdolla.)

Kirjatenttivaihtoehto:

  • T. Lehtinen Kielen vuosituhannet
  • J. Laakso The Finnic languages, julkaisussa Circum-Baltic languages 1 (toim. Ö. Dahl & M. Koptjevskaja-Tamm) s. 179–214 tai
  • R. Grünthal Finnic languages and Baltic Sea language area, Incontri Linguistici 30 s.29–48
  • J. Laakso Being Finno-Ugrian, Being in the Minority – Reflections on Linguistic and Other Criteria, julkaisussa Ethnic and linguistic context of identity: Finno-Ugric Minorities (toim. R. Grünthal & M. Kovács) s. 13–36
  • J. Saarikivi, Saamelaiskielet – nykypäivää ja historiaa, Saamentutkimustänään, (I. Seurujärvi-Kari & al. (toim.) s. 10–55
  • S. Saarinen ja E. Herrala (toim.), Murros s. 11–70

sekä kielennäytteitä teoksesta

  • Osnovy finno-ugorskogo jazykoznanija : voprosy proishozhdenija i razvitija finno-ugorskih jazykov (red. koll.: V. I. Lytkin & al.), s. 439–454

Luentokurssin oheislukemistoa:

  • T. Lehtinen Kielen vuosituhannet
  • K. Häkkinen, Suomen kielen historia 1
  • J. Laakso The Finnic languages, julkaisussa Circum-Baltic languages 1 (toim. Ö. Dahl & M. Koptjevskaja-Tamm) s. 179–214.
  • R. Grünthal Finnic languages and Baltic Sea language area. Incontri Linguistici 30, s. 29–48.
  • R. Grünthal (toim.) Ennen, muinoin s. 28–45, 102–116.
  • R. Grünthal & M. Kovács (toim.) Ethnic and linguistic context of identity: Finno-Ugric Minorities
  • M. Korhonen, Suomalaisten suomalais-ugrilainen tausta historiallis-vertailevan kielitieteen valossa, teoksessa Suomen väestön esihistorialliset juuret, 1984 (toim. Gallén) s. 55–71.
  • S. Lallukka, Finno-Ugrians of Russia: vanishing cultural communities, julkaisussa Nationalities papers 1/2001, s. 9–39.
  • H. Leskinen, Suomen murteiden synty, julkaisussa Pohjan poluilla (toim. P. Fogelberg) s. 358–371.
  • S. Saarinen ja E. Herrala (toim.), Murros s. 11–70.
  • A. Turunen The Balto-Finnic languages (D. Sinor (toim.), The Uralic languages, s. 58–83).
  • T.-R. Viitso Fennic (D. Abondolo (toim.), The Uralic languages, s. 96–114).

sekä kielennäytteitä teoksesta

  • Osnovy finno-ugorskogo jazykoznanija : voprosy proishozhdenija i razvitija finno-ugorskih jazykov (red. koll.: V. I. Lytkin & al.), s. 439–454
  • P. Virtaranta ja S. Suhonen (toim.), Lähisukukielet (Suomi 119: 3) osin

0−5. Arvosana määräytyy lopputentin perusteella.

Edellä mainitun lisäksi kurssin täsmällisempiä sisällöllisiä tavoitteita ovat tutustuminen Itämeren koillisalueen kielitilanteeseen, kielelliseen kehitykseen, saamelaiskielten ja unkarin avaamaan etäisempään kielisukulaisuuteen, kielikontaktien rooliin kielten muuttumisessa, kielihistorian rekonstruoinnissa käytettäviin malleihin ja kantakielitasoihin sekä monitieteiseen esihistoriatutkimukseen.