Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Enrol
12.1.2020 at 00:00 - 1.2.2020 at 23:59

Timetable

DateTimeLocation
Tue 11.2.2020
16:00 - 19:45

Description

Opintojakso on suunnattu suomeen toisena kielenä erikoistuville luokanopettajaopiskelijoille, ja se on osittain yhteinen äidinkieli ja kirjallisuus -sivuaineen samannimisen jakson kanssa.

Opintojakson voivat suorittaa myös kieli- ja kirjallisuuskasvatukseen erikoistuvat lastentarhanopettajaopiskelijat sekä erityispedagogiikan opiskelijat.

Ennen tämän opintojakson suorittamista opiskelijan on suoritettava monialaisten opintojen äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan opintojaksot tai vastaavat opinnot.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • tuntee maailman kielten universaaleja ja eri kielten typologisia piirteitä,
  • hallitsee suomen kielen keskeiset rakenteet oppijankielen näkökulmasta
  • kykenee soveltamaan tietoaan oppijankielen havainnointiin
  • kykenee metakielellisen tietoisuuden kehittymisen ohjaamiseen ja arviointiin.

Opintojakson suositeltu suoritusajankohta on toinen tai kolmas opintovuosi

Opintojaksosta tarjotaan luennot vuosittain periodissa 1.

Opintojaksossa käsitellään

  • kielitypologiaa ja kielellisen tietoisuuden osa-alueita
  • pedagogisen kieliopin käsitteitä suomi toisena kielenä -oppijan näkökulmasta
  • metakielen käsitteiden oppimista
  • suomen kielen rakenteen opettamisen työtapoja.

Kirjallisuus:

  • Hakulinen ym. (2004). Iso suomen kielioppi tai Ison suomen kieliopin verkkoversio, Visk http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php (Sanaluokkien, taivutusmuotojen ja lauseenjäsenten määritelmät sekä vähintään yksi kielen ”ilmiö”, kuten referointi, direktiivit, sanajärjestys tai affektiset konstruktiot [§ 1221 – 1738], yhteensä n. 150 s.
  • Ojutkangas, K., Larjavaara, M., Miestamo, M. & Ylikoski, J. (2009). Johdatus kielitieteeseen. Helsinki: WSOY.

Seuraavat artikkelit tai kurssin vastuuhenkilön ilmoittamista artikkeleista noin 100 s.:

  • Miestamo, M. (2006). Suomi maailman kielten joukossa eli mikä suomen rakenteessa onkaan erityistä. Harmanen, M. & Siiroinen, M. (toim.) (2006.) Kielioppi koulussa, s. 43–54. ÄOL:n vuosikirja. Helsinki: ÄOL.
  • Pynnönen, M.-L. Alakoululaiset oppivat (meta)kieltä. Harmanen, M. & Siiroinen, M. (toim.) (2006.) Kielioppi koulussa, s. 155–168. ÄOL:n vuosikirja. Helsinki: ÄOL.
  • Kulju, P. & Mäkinen, M. (2009). Sanelukirjoituksen arviointi – tyyppivirheistä sanarakenteiden fonologiseen analyysin. Virittäjä 113 (4), 508–532.
  • Pajunen, A. (2012). Kirjoittamistaitojen kehitys 8–12-vuotiailla. Alakoululaisen unelmakirjoitelmat. Virittäjä 1/2012, 4–32.
  • Tainio, L. & Routarinne, S. (2012.) Kieliopin ymmärtäminen ja kieliopillinen ajattelu: luokanopettajaopiskelijat lausetta hahmottamassa. Teoksessa P. Atjonen (toim.) Oppiminen ajassa – kasvatus tulevaisuuteen. Suomen kasvatustieteellinen seura. S. 249–263.

Oheiskirjallisuus:

Karlsson, F. (2009). Suomen peruskielioppi. 4., laajennettu ja uudistettu painos. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 378.

Jakson aikana havainnoidaan ja analysoidaan S2-oppijoiden suomen kielen oppimista autenttisissa oppimistilanteissa joko videon perusteella tai opetusta seuraamalla.

Arviointi koostuu kirjallisen kuulustelun ja havainnointiraportin tai vastaavan tuotoksen keskiarvosta.

Arviointimenetelmät ovat teoreettista osaamista arvioiva tentti ja soveltavaa osaamista arvioiva tuotos.

Arvosteluasteikko on 0 - 5

Luentokurssi, kirjallinen tentti sekä havainnointiraporti tai muu opettajan ilmoittama suoritustapa.

Maria Ahlholm