Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Enrol

Registration and fee

60 euroa.

Lisätietoja.

Ilmoittautumislinkki tutustumiskurssilaisille on tutustumiskurssin moodle-ympäristössä.

Description

Edeltävät opinnot: Johdatus etiikkaan (tutustumisosa) 1 op

Johdatus etiikkaan (täydennysosa) 4 op on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka ovat jo suorittaneet tai ovat suorittamassa Johdatus etiikkaan 1 op:n tutustumisosan.

Johdatus etiikkaan Tutustumisosa 1 op (AYFILK-112a) ja täydennysosa 4 op (AYFILK-112b) yhdessä vastaavat Johdatus etiikkaan 5 op -opintojaksoa.

Katso tarkemmat tiedot täydennysosan tavoitteista ja sisällöistä 5 op:n kurssisivulta.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt ja tunnistaa etiikan keskeiset peruskäsitteet, suuntaukset ja ongelmat. Tämän lisäksi opiskelija tutustuu etiikan merkittävimpiin teorioihin ja keskeisiin aihealueisiin, myös historiallisen tarkastelun avulla. Näitä ovat mm. klassinen ja nykyaikainen hyve-etiikka, arvot, utilitarismi ja konsekventialismi, deontologinen etiikka eli velvollisuusetiikka, oikeudet, velvollisuudet ja vastuu, sekä metaetiikan erityiskysymykset.

Arvoteoria

Perehdytään arvoteoriaan, joka on normatiivinen teoria, joka tutkii hyvää elämää ja hyvinvointia. Keskustellaan kysymyksistä, kuten: Mitkä ovat hyviä asioita elämässä? Mitä kannattaa etsiä, mihin pyrkiä? Mikä on arvokasta ja miksi? Hyvinvointi, onnellisuus, vai se, että saamme mitä haluamme?

Määritellään, mitä hyvä on ja puhumme instrumentaalisten ja itseisarvoisten hyvien välisestä erosta. Tarkastellaan hedonismia ja arvioidaan, onko onnellinen elämä myös hyvää elämä. Toinen käsiteltävä arvoteoria on perfektionismi, joka esittää näkemyksen siitä, millainen ihmisen ideaalisen luonteen tulisi olla. Lisäksi käsitellään DST-teoriaa eli desire satisfaction theory (haluntyydyttämisteoria) ja sen väitettä, että hyvää elämää on se, että saat mitä haluat. Käsitellään myös yleisemmin halua ja sen luonnetta.

Normatiiviset teoriat

Tarkastellaan lähemmin moraalifilosofian erityispiirteitä. Mikä erottaa filosofisen näkökulman mielipiteistä, tai psykologisesta perspektiivistä moraaliin? Entä kuinka erilaiset moraalifilosofiset teoriat suhtautuvat moraalisten näkemysten moninaisuuteen?

Tutustutaan sekä subjektivistisiin että universalistisiin moraaliteorioihin ja käsitellään normatiivisen etiikan teorioita. Käydään läpi eräitä tapoja arvioida moraalifilosofisten teorioiden pätevyyttä. Keskeisiä teorioiden pätevyyden arviointikriteerejä ovat teorioiden sisäinen johdonmukaisuus ja ristiriidattomuus, sekä teorioista johdettujen eettisten toimintaohjeiden sovellettavuus.

Lisäksi syvennytään eräisiin normatiivisen etiikan keskeisimpiin teorioihin. Nämä teoriat mallintavat moraalista päättelyä hyvin abstraktilla tasolla. Samalla normatiivisen etiikan teoriat pyrkivät esittämään sellaisia yleisiä eettisiä periaatteita, joiden tulisi ohjata moraalista toimintaa käytännössä.

Käydään läpi normatiivisen etiikan perusteorioiden keskeiset piirteet, sekä eräitä niiden olennaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Käsiteltävinä teorioina ovat hyve-etiikka, utilitarismi, deontologiset teoriat sekä feministinen etiikka. Samalla käsitellään normatiivisten teorioiden keskinäistä suhdetta: onko normatiivisen etiikan teorioita mahdollista, tai mielekästä, asettaa keskinäiseen paremmuusjärjestykseen?

Käytännöllinen etiikka

Käsitellään soveltavaa etiikkaa, joka käsittelee kysymyksiä moraalisesta päätöksenteosta jokapäiväisissä tilanteissa. Lähestytään soveltavaa etiikkaa tekoälyn ja robotiikan etiikan kautta. Miksi tekoälyn etiikka on tärkeä aihe ja miksi on tärkeää, että myös filosofia ottaa siihen kantaa. Lisäksi käydään läpi tekoälyn etiikan pääkohdat, ja siirrytään edelleen tekoälypäätöksentekoon. Pohditaan myös voidaanko moraalista toimijuutta ohjelmoida tekoälylle; tavoista, joilla tekoäly on muuttamassa käsitystämme moraalisesta toimijuudesta; yleisimmistä moraalisen päätöksenteon strategioista sekä robotiikan moraalin tyypeistä.

Meta-etiikka

Teoreettinen etiikka, joka tunnetaan tänä päivänä paremmin termillä meta-etiikka. Metaeettiset kysymykset ja teoriat ovat moninaisia, ne tarkastelevat sellaisia kysymyksiä, kuten: Mitä moraaliset väitteet ja/tai periaatteet ovat luonteeltaan? Meillä on kaikilla moraalisia näkemyksiä; ovatko ne vain makuasioita? Voivatko moraaliset teoriat, periaatteet tai johtopäätökset olla tosia? Ja mitä se tarkoittaa; mikä tekisi ne tosiksi? Voiko meillä olla eettistä tietoa? Saavatko moraaliset uskomukset meidät aina myös toimimaan niiden mukaisesti?

Kurssin arviointi tapahtuu tehtävien, keskustelulaboratorion ja esseiden perusteella.

Osallistuminen monimuotokurssille, joka suoritetaan verkko-oppimisympäristö Moodlessa olevien materiaalien (tekstien, videoiden, animaatioiden, haastatteluiden ja luentojen) pohjalta sekä osallistumalla Moodlessa käytäviin keskusteluihin ja verkkotyöpajaan eli keskustelulaboratorioon. Kurssiin sisältyy myös luku- ja kirjoitustehtäviä sekä testejä.