Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Kurssin voi suorittaa itsenäisesti verkossa, mutta ohjattuun opetukseen osallistujat ovat yleensä saaneet kiitettävän arvosanan.

Moodle
Log in to view the registration key for Moodle.

Timetable

Työpajaohjaus on verkossa seuraavina ajankohtina. Katso lisätietoja käytännöistä kohdasta: Toteutus

DateTimeLocation
Tue 4.8.2020
14:00 - 16:00
Tue 4.8.2020
16:00 - 18:00
Tue 11.8.2020
14:00 - 16:00
Tue 11.8.2020
16:00 - 18:00
Tue 18.8.2020
14:00 - 16:00
Tue 18.8.2020
16:00 - 18:00
Tue 25.8.2020
14:00 - 16:00
Tue 25.8.2020
16:00 - 18:00

Material

Materiaalien kuvaukset

Tietokoneen toiminnan jatkokurssi MOOC. Sivustolla on tämän kurssin suorittamiseen kuuluvia tehtäviä ja oppimateriaali.

Tietokoneen toiminnan perusteet MOOC. Sivustolla on tämän kurssin esitiedot. Kurssikokeessa tentitään myös perusteet -kurssin asiat, jotta suoritus vastaa Tietokoneen toiminta -kurssin (5 op) suoritusta.

Harri Kähkösen opas ttk-91 -ohjelmointiin. Oppaassa on havainnollistettu esimerkkien avulla ttk-91 -ohjelmoinnin keskeisiä asioita.

Teemu Kerolan Tietokoneen toiminta -kurssin verkkoluennot. Verkkoluennot on tehty 2004 - 2005, mutta ne ovat silti edelleen varsin ajantasaiset.

Kurssin Telegram -ryhmä opiskelijoiden väliseen keskusteluun. Myös opettaja saattaa välillä vierailla vastaamassa kysymyksiin.

William Stallings, Computer Organization and Architecture (10th ed.), Prentice Hall, 2016.
Kirjan aikaisemmat versiot (8th ed., 2010 tai 9th ed, 2013) sopivat myös käytettäväksi.
Suositeltu lisälukemisto. Saatavilla e-kirjana: Helka (https://helka.finna.fi)

Tasks

Viikkotehtävä 1 (määräaika palautukselle 4.8. klo 13.59)

Ensimmäisessä viikkotehtävässä kerrataan ja syvennetään osaa perusteet -kurssin lukujen 1 - 3 asioista keskittyen erityisesti eri lukujärjestelmiin ja tiedon esitystapoihin. Tehtävät palautetaan pdf-tiedostona Moodleen tiistai 4.8. klo 13.59 mennessä. Tehtävien ratkaisut käydään läpi ohjatussa Zoom-etälaskarissa tiistaina 4.8. klo 14.15 - 16.00 ja 16.15 - 18.00. Voit osallistua kumpaan tahansa tai vaikka kumpaankin. Zoom-linkki julkaistaan Moodlessa ennen elokuuta.

Katso myös kohdasta Kurssin suorittaminen tarkemmat tiedot mitä kurssin suoritukseen sisältyy, paljonko kurssipisteitä tehtävistä saa ja miten Moodleen pääsee.

Koska suorittamalla Tietokoneen toiminnan perusteet ja Tietokoneen toiminnan jatkokurssin saa suoritettua Tietokoneen toiminta -opintokokonaisuuden, eikä perusteet -kurssilla ole tenttiä, perusteet-kurssin asiat tentitään tämän kurssin tentissä.

Harri Kähkönen

Conduct of the course

YLEISTÄ

Kurssilla käytetään monimuotoisia oppimistapoja. Keskeinen asiasisältö on MOOC-kurssien Tietokoneen toiminnan perusteet (2 op) ja Tietokoneen toiminnan jatkokurssi (3 op) materiaaleissa. Kurssilla suoritetaan mooc-materiaalin pikatehtäviä, tehdään soveltavampia tehtäviä jotka itsearvioidaan ja vertaisarvioidaan sekä opetellaan konekielisen ohjelmoinnin alkeita Titotrainer-oppimisympäristössä. Tähän kaikkeen on saatavana ohjausta ja opetusta etenkin elokuussa ohjatuissa opetustapahtumissa. Joillakin kurssiviikoilla voi myös olla konekielisen ohjelmoinnin ohjausta Tito-pajassa. Ohjatut opetustapahtumat ("laskarit") ja Tito-paja pidetään videopalvelu Zoomin välityksellä. Opiskelijoiden keskinäiseen keskusteluun ja vertaistukeen on olemassa Telegram-kanava, jossa myös opettaja vierailee satunnaisesti vastaamassa kysymyksiin. Keskustelukanava on turvallinen tila, jossa kaikenlainen häirintä ja syrjintä on kielletty.

OPPIMATERIAALI

Kurssilla on käytössä Tietokoneen toiminnan perusteet ja Tietokoneen toiminnan jatkokurssi MOOC-sivustojen materiaali. Lisäksi suosittelemme käyttämään opiskelun tukena muuta materiaalia. Yliopisto-opiskeluun luontevasti kuuluu myös asioiden syvempi tarkastelu. Opiskeltaessa uusia asioita tulee yleensä tarve selvittää asiayhteyksiä laajemmin, jotta oppiminen syvenee. Tätä tarkoitusta varten suosittelemme ainakin William Stallingsin Computer Organization and Architecture -kirjaa. Moni on myös havainnut Teemu Kerolan jo 2000-luvun alussa laatimat verkkoluennot hyvin asioita syventäväksi materiaaliksi. Konekielisen ohjelmoinnin oppimista varten yliopiston varsinaisten opiskelijoiden Tietokoneen toiminta -kurssilla käytetty Harri Kähkösen opas ttk-91 ohjelmointiin on hyödyllinen useine käytännönläheisine esimerkkeineen. Katso näistä tarkemmin kohdasta Materiaalit.

MOOC-MATERIAALIN PIKATEHTÄVÄT

Kurssilla on huomattava määrä automaattisesti arvioitavia pikatehtäviä (quiz).

Pohdi kysymyksiä harkiten ja käy läpi oppimateriaalia uudestaan tarvittaessa. Jokainen kysymys on mahdollisuus oppia lisää ja syventää tietämystästäsi. Älä siis heitä näitä mahdollisuuksia hukkaan!

Kurssi on suunniteltu sillä ajatuksella, että opiskelijat tekevät kaikki tehtävät ajatuksella. Jotkut tehtävistä ovat triviaaleja, mutta joidenkin pohtimiseen voi mennä paljonkin aikaa. Syvällisempi oppiminen tapahtuu juuri tehtäviä pohtiessa. Älä silti suotta hermoile, jos joku vastauksesi on väärin, koska ainakin joidenkin tehtävien osalta vastauksen oikeellisuus voi riippua näkökulmasta. Virheelliseksi merkityistäkin vastauksista oppii paljon - usein jopa enemmän kuin oikeista vastauksista!

MOODLEEN PALAUTETTAVAT VIIKKOTEHTÄVÄT JA OHJATTU OPETUS ELOKUUSSA

Ensimmäisen Titojatkomooc-kevään opiskelijapalautteissa toistui kaipuu parempaan kokonaisuuksien hallintaan. Pikatehtävien formaatti asettaa rajoituksia soveltavampien tehtävien laatimiseen: monivalinnoilla laajempien kokonaisuuksien käsittely on hankalampaa. Kokeessa kuitenkin moni kysymyksistä on soveltamista vaativia. Monivalintakysymykset voivat myös olla "armottomia". Lisäksi ohjausta on kaivattu. Niinpä kesän 2020 kurssissa on monipuolistettu opetusta. Mooc-materiaalin monivalintatehtävien painotusta on pienennetty, jotta niitä voi käyttää sekä kurssipisteiden hankkimiseksi että hyvällä mielellä oppimista varten. Sen vastapainoksi kurssiin on voitu lisätä myös soveltavampia tehtäviä.

Näitä viikkotehtäviä pääset tekemään sen jälkeen, kun olet ensin suorittanut 30 % mooc-pikatehtävistä ja ilmoittautunut kurssille. Tehtävät ovat aikataulutettuja ja ne palautetaan myöhemmin avattavaan Moodle-oppimisympäristöön (alempana tarkemmin aikatauluista). Viikkotehtävien palautusmääräajan jälkeen järjestettävässä ohjatussa opetuksessa ("laskareissa") opettaja selittää viikkotehtävien oikeat ratkaisut tai oikean vastauksen periaatteet sekä taustoittaa teoriaa ja vastaa kysymyksiin. Opetukseen osallistumisen lisäksi oppimista tehostamaan on otettu käyttöön itsearviointi, jossa käyt vielä malliratkaisujen kanssa läpi omat vastauksesi. Lisäksi tehtävät vertaisarvioidaan, mutta siihen ei ole tarkoitus käyttää kohtuuttomasti aikaa.

YHDESSÄ OPPIEN

Yhdessä oppiminen on hauskempaa ja usein tehokkaampaa kuin yksin puurtaminen. Molemmat hyötyvät siitä. Toinen saa neuvoa asiassa, jota ei ollut hyvin sisäistänyt. Toinen taas oppii materiaalin entistä paremmin, kun hänen pitää jäsentää asia sen toiselle selittämisen vaativaan muotoon. Älä kuitenkaan neuvo liikaa, jotta et vahingossa pilaa toisen oppimismahdollisuuksia. Syvällisempi oppiminen tapahtuu asioita itse pohtiessa. Jos annat johonkin tehtävään suoraan oikean vastauksen toiselle, niin tällöin hän ei juurikaan opi tehtävästä, vaikka saisikin itsepetollista tyydytystä muka oikein osatusta tehtävästä. Tämä voi haitata oppimista myöhemmin, kun vaikeammissa asioiden selittämisessä on otaksuttu, että aikaisempi oppimateriaali olisi ymmärretty. Vaatii taitoa neuvoa sopivasti mutta ei liikaa.

KURSSIN SUORITTAMINEN

Kurssin suoritukseen sisältyy seuraavia osioita:

- Mooc-oppimisympäristön tehtävät
- Titotrainer-oppimisympäristössä ohjelmointi
- Moodleen palautettavat viikkotehtävät (elokuussa) ja näiden itse- ja vertaisarviointi
- Osallistuminen ohjattuun opetukseen etänä elokuussa (vapaaehtoinen, mutta hyödyllinen)
- Tentti (verkkotentti Moodlessa)

Tarkoituksena on myös järjestää niin kutsuttua pajaohjausta tai kyselytunteja.

Mooc-tehtävistä sekä Moodleen palautettavien viikkotehtävien tekemisestä itse- ja vertaisarviointeineen saa kurssipisteitä. Kurssi- ja koepisteiden yhteissumma määrää kurssista saatavan arvosanan.

Aloita opiskelu tekemällä Mooc-oppimisympäristössä tehtäviä. Kun olet saanut tehtyä vähintään 30 % tehtävistä, saat sähköpostiisi ilmoittautumislinkin, jonka avulla voit ilmoittautua kurssille. Pääset Moodle-oppimisympäristöön imoittautumista seuraavana päivänä.

Konekielen perusteiden harjoittelu tekemällä Titotrainer-tehtäviä ja käyttämällä Titokonetta kannattaa aloittaa tekemään heti. Niiden avulla oppii konkreettisemmin kurssin asioita. Titotrainerilla harjoitellaan ttk-91-konekielellä ohjelmointia. Siinä on tehtävien automaattinen tarkistus, joten saat tietää heti, toimiiko koodisi vai ei. Titokoneen hyöty oppimiseen on muun muassa se, että näet miten tieto liikkuu tietokoneen sisällä käskystä riippuen, ja siten auttaa tekemään opiskeltavasta teoriasta konkreettisempaa.

Titotrainer-tehtävien tekemisestä ei saa suoraan kurssipisteitä, mutta niihin liittyviä tehtäviä saattaa olla mooc-tehtävissä ja viikkotehtävissä. Kokeessa on ttk-91 -ohjelmointiin liittyviä tehtäviä.

Moodleen palautettavien viikkotehtävien ensimmäinen määräaika on 4.8.2020 kello 13.59 (ensimmäisen viikkotehtävän määräaika). Tehtävien ratkaisut käydään läpi ohjatussa opetustuokiossa elokuussa tiistaisin alkaen 4.8.2020. Ensimmäinen viikkotehtävä julkaistaan ennen heinäkuuta tällä sivustolla kohdassa Tehtävät. Moodle avataan viimeistään heinäkuussa. Viikkotehtävät ovat soveltavampia kuin Mooc-oppimisympäristön monivalintakysymykset ja siten valmentavat omalta osaltaan tehokkaasti kurssikokeeseen.

KURSSIPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

Kurssikokeen enimmäispistemäärä on 48 kurssipistettä ja muista suorituksista voi saada enintään 12 kurssipistettä. Yhteispistemäärä on siten enintään 60 kurssipistettä. Kurssin hyväksyttyyn suoritukseen tarvitaan vähintään puolet koepisteistä ja yhteensä vähintään 30 kurssipistettä.

Koepisteiden lisäksi kurssipisteitä saa seuraavasti.

- Mooc-oppimisympäristössä tehdyt tehtävät: suorittamalla 30 % tehtävistä (maksimitehtäväpisteistä) saat 3 kurssipistettä, 40 % 4, 50 % 5 ja 60 % 6.
- Aikataulutetuista viikkotehtävistä (elokuussa) saat enintään 1,5 kurssipistettä kultakin viikolta. Viikkotehtäviä on 4 viikkona, joten parhaimmillaan saat näistä 6 kurssipistettä. Pisteiden saaminen edellyttää myös tehtävien itsearviointia.
- Kun palautat viikkotehtävät ajoissa, pääset tekemään vertaisarviointeja kaksi viikossa. Viikon molemmat vertaisarvioinnit tekemällä saat 0,75 kurssipistettä (yhden tai vähemmän tekemällä ei saa pisteitä). Tehtäväviikkoja on 4, joten näistä enimmäispistemäärä on 3 kurssipistettä.

Näistä on siis tarjolla 15 kurssipistettä, joista enintään 12 huomioidaan. Aivan kaikkea ei siis tarvitse saada tehtyä täydellisesti saadakseen täydet 12 kurssipistettä.

ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN

Kurssi on hyväksytysti suoritettu, kun kokeesta saa vähintään puolet eli 24 pistettä ja kurssipisteet ovat yhteensä vähintään 30 pistettä. Tällöin arvosanat ovat seuraavat:

30 pistettä 1
35 pistettä 2
40 pistettä 3
45 pistettä 4
50 pistettä 5

Registration and fee

Kurssi on maksuton. Voit opiskella itsenäisesti Moodlessa ja Mooc-oppimisympäristössä.

Saat ohjeet Avoimen yliopiston kurssi-ilmoittautumista varten kurssin MOOC-verkko-oppimisympäristössä tai sähköpostitse, kun olet siinä vaiheessa, että opiskelu siirtyy Moodleen. Kun olet saanut MOOC-verkko-oppimisympäristössä olevista Quizz-tehtävien kokonaispistemäärästä hankittua 30 % (eli 40 tehtäväpistettä) saat sähköpostitse ilmoittautumisohjeet. Jos ohjeet eivät ole saapuneet sähköpostiisi viimeistään seuraavana päivänä, pyydä ilmoittautumislinkki sähköpostitse harri.kahkonen@helsinki.fi.

Huom!

  • Ilmoittautuminen Avoimeen yliopistoon on mahdollista 26.11.2020 saakka.
  • Vain niiden opiskelijoiden opintosuoritukset voidaan kirjata Helsingin yliopiston opintorekisteriin, jotka ovat tehneet jälki-ilmoittautumisen kurssille Avoimeen yliopistoon.
  • Jos ilmoittautumisen yhteydessä annetut tiedot ovat virheellisiä, on suorituksen rekisteröinti mahdotonta.
  • Myös Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat Avoimeen yliopistoon, mikäli he haluavat kurssista suoritusmerkinnän opintosuoritusrekisteriin.

Käytännön ohjeita opiskeluun
Järjestelyt erityistä tukea tarvitseville

Varaamme oikeuden muutoksiin opinto-ohjelmassa.

Description

Tietojenkäsittelytieteen perusopintojen pakollinen kurssi (3 op), osana laajempaa kurssia Tietokoneen toiminta (5 op). Avoin myös muiden koulutusohjelmien opiskelijoille.

EDELTÄVÄT OPINNOT

On suositeltavaa, että opiskelija osaa ohjelmoida korkean tason kielellä ennen kurssille osallistumista. Esimerkiksi kurssi Ohjelmoinnin perusteet antaa riittävät esitiedot.

Tämä kurssi on suoraan jatkoa Tietokoneen toiminnan perusteet -kurssille, joka tulee olla suoritettuna ensin.

On suositeltavaa, että opiskelija osaa ohjelmoida korkean tason kielellä ennen kurssille osallistumista. Esimerkiksi kurssi Ohjelmoinnin perusteet antaa riittävät esitiedot.

Tämä kurssi on suoraan jatkoa Tietokoneen toiminnan perusteet -kurssille, joka tulee olla suoritettuna ensin.

Kurssit Tietokoneen rakenne, Tietoliikenteen perusteet ja Käyttöjärjestelmät.

  • Osaa selittää väylä- ja muistihierarkian perusajatukset. Osaa selittää välimuistin ja virtuaalimuistin toiminnan perusteet. Osaa selittää, milloin ja miten prosessorin suoritustila vaihtuu. Osaa selittää keskeytysjärjestelmän toiminnan.
  • Osaa toteuttaa globaalien muuttujat, vakiot, tietueet ja yksinkertaiset taulukot ja selittää niiden tilanvarauksien toteutuksen käännöksen, latauksen tai suorituksen aikana. Osaa ohjelmoida valinta- ja toistorakenteet sekä toteuttaa aliohjelmien kutsut. Osaa toteuttaa tietueiden, olioiden ja moniulotteisten taulukoiden (eri tavoin talletettuna) tilanvaraukset ja niihin viittaamisen. Osaa selittää globaalien ja paikallisten tietorakenteiden erot tilanvarauksessa ja niihin viittaamisessa ja osaa käyttää aktivointitietueita ja aktivointitietuepinoa (rekursiivisten) aliohjelmien toteutuksessa.
  • Osaa selittää ja ottaa huomioon liukulukujen tarkkuuden muutokset laskennan aikana. Osaa käyttää tiedon muuttumattomuuden suojauksen perusmenetelmiä (pariteettibitti, Hamming-koodi).
  • Osaa selittää prosessin käsitteen ja sen esitysmuodon käyttöjärjestelmässä sekä prosessin erilaiset tilat ja niiden väliset tilasiirtymät. Osaa selittää, milloin ja miten suorituksessa oleva prosessi vaihtuu. Osaa luetella käyttöjärjestelmän perustoiminnot. Osaa selittää käännöksen, linkityksen ja latauksen perusideat.
  • Osaa selittää käyttöjärjestelmän tavoitteet ja perustoiminnot sekä käyttäjän näkökulmasta että käyttöjärjestelmän ylläpitäjän näkökulmasta. Osaa selittää käyttöjärjestelmäpalvelujen toteutusmekanismin erilaisten (etuoikeutettujen) aliohjelmien tai prosessien avulla. Osaa selittää staattisen ja dynaamisen linkityksen edut ja haitat.
  • Osaa selittää käyttöjärjestelmän laitteistorajapinnan toteutuksen laiteajurien ja keskeytyskäsittelijöiden avulla. Osaa selittää tiedostopalvelimen ja tiedostovälimuistin perusidean. Osaa selittää levymuistin rakenteen ja toiminnan sekä laskea levymuistiin talletetun tiedoston saantiajan. Osaa luokitella erilaiset I/O-menetelmät.
  • Osaa selittää Java-ohjelmien erilaiset suoritustavat ja niiden eroavaisuudet. Osaa selittää Java-virtuaalikoneen (JVM) perusrakenteen ja toiminnan sekä valita tiettyyn sovellukseen sopivan Java-ohjelmien suoritustavan. Osaa selittää JIT-kääntämisen perusidean.

Ensimmäisen opiskeluvuoden kevät, ensimmäisen ohjelmointikurssin jälkeen.
- MOOC-kurssina Avoimen yliopiston aikataulun mukaisesti.
- Osana Tietokoneen toiminta -kurssia syyslukukaudella tiedekunnassa.

  • TTK-91 -tietokone ja sen simulaattori, konekielinen ohjelmointi, aktivaatiotietue, aktivaatiotietuepino, aliohjelmien toteutus.
  • Tiedon muuttumattomuus, pariteetti-bitti, Hamming-koodi. Muistiteknologia.
  • Ulkoinen muisti, kovalevyn saantiaika.
  • Käyttöjärjestelmän toteutus tavallisten ja etuoikeutettujen prosessien ja palvelurutiinien avulla.
  • I/O:n toteutus. Laiteajuri ja laiteohjain. Laiteajurin toteutus.
  • Käännös, linkitys ja lataus. Käännöksen vaiheet. Objektimoduuli. Staattinen ja dynaaminen linkitys.
  • Tulkinta ja emulointi. Java-ohjelmien erilaiset suoritustavat.

MOOC-materiaali on suomenkielinen. Oheismateriaalina käytettävät oppikirjat ovat englanninkielisiä.
William Stallings, Computer Organization and Architecture (10th ed.), Prentice Hall, 2016. (suositeltu)
Andrew S. Tanenbaum, Structured Computer Organization (6th ed.), Pearson, 2013. (suositeltu)
Titokone ja TitoTrainer -ohjelmistojen käyttö on välttämätöntä konekielisen ohjelmoinnin oppimiseksi.

MOOC-kurssi sisältää tekstimuotoisen oppimateriaalin ja sen yhteyteen toteutetut pikatehtävät. Avoimen yliopiston kurssina suoritukseen voi sisältyä harjoitustehtäviä, harjoitustilaisuuksia ja koe tai kokeita.

Yliopiston Tietokoneen toiminta kurssin yhteydessä suoritukseen sisältyy mahdollisesti harjoituksia ja erillinen koe tai kokeita.

OPPIMISTA TUKEVAT AKTIVITEETIT

Opiskelija: oppimateriaalin läpikäynti itsenäisesti, itsenäisesti tehtävät pikatehtävät (quiz) oppimateriaalin yhteydessä, itsenäisesti tehtävät harjoitustehtävät ja niiden yhdessä läpikäynti harjoituksissa, pajaohjaus konekielen ohjelmointiin Titokone-ohjelmiston avulla, itsenäinen konekielen ohjelmoinnin harjoittelu TitoTrainer-ohjelmiston avulla, minikokeet, oppimateriaalia vastaavat luvut oppikirjasta (Ch 3.1-3, Ch 4.1 , Ch 5.1-2, Ch 6.1, Ch 6.3, Ch 7.1-5, Ch 8.1-2, Ch 9, Ch 12, App B.2-3 [Stal 16] ja Ch 4.2 [Tane13]).

Opettaja ja ohjaajat: minikokeiden valvonta, harjoitustehtävät ja niiden ratkaisut, harjoitustilaisuuksien ohjaus, koetehtävien ja niiden ratkaisut, kokeiden valvonta, kokeiden arviointi, assistenttien valvonta, verkkotiedotuksen ylläpito, kurssisuoritteiden kirjaus, kurssin arviointi.

Opiskelija: oppimateriaalin läpikäynti itsenäisesti, itsenäisesti tehtävät pikatehtävät (quiz) oppimateriaalin yhteydessä, itsenäisesti tehtävät harjoitustehtävät ja niiden yhdessä läpikäynti harjoituksissa, pajaohjaus konekielen ohjelmointiin Titokone-ohjelmiston avulla, itsenäinen konekielen ohjelmoinnin harjoittelu TitoTrainer-ohjelmiston avulla, minikokeet, oppimateriaalia vastaavat luvut oppikirjasta (Ch 3.1-3, Ch 4.1 , Ch 5.1-2, Ch 6.1, Ch 6.3, Ch 7.1-5, Ch 8.1-2, Ch 9, Ch 12, App B.2-3 [Stal 16] ja Ch 4.2 [Tane13]).

Opettaja ja ohjaajat: minikokeiden valvonta, harjoitustehtävät ja niiden ratkaisut, harjoitustilaisuuksien ohjaus, koetehtävien ja niiden ratkaisut, kokeiden valvonta, kokeiden arviointi, assistenttien valvonta, verkkotiedotuksen ylläpito, kurssisuoritteiden kirjaus, kurssin arviointi.

Avoimen yliopiston kurssina suoritukseen sisältyy lisäksi koe tai kokeita. Arvosana on asteikolla 0-5.

Yliopiston Tietokoneen toiminta kurssin yhteydessä suoritukseen sisältyy koe tai kokeita. Harjoitustehtävien tekeminen voi myös vaikuttaa kurssin arvosanaan. Tietokoneen toiminta kurssin arvosana on asteikolla 0-5.

Kurssin voit suorittaa osana Tietojenkäsittelytieteen osaston DEFA-opintoja (Digital Education For All).

Kurssiin liittyvät kysymykset:

Kurssin opiskelu tapahtuu Mooc-oppimisympäristössä ja Moodlessa. Moocissa on pääasiallinen oppimateriaali ja tehtäviä. Moodlessa on aikataulutettuja tehtäviä itse- ja vertaisarviointeineen. Ensimmäinen määräaika Moodle-tehtäville on 4.8.2020 klo 13.59. Lisäksi voit osallistua vapaaehtoiseen opetukseen eli pienryhmäluennoille/laskareille ja pajaohjaukseen.

Moodle-oppimisympäristössä palautetaan elokuussa viikottain tehtäviä ennen viikon ensimmäistä opetuskertaa. Moodle-ympäristö avautuu heinäkuussa 2020. Moodleen pääseminen edellyttää kurssi-ilmoittautumista. Alkuperäisen lähitentin sijaan myös tentti on Moodlessa.

Kurssilla järjestetään opetusta 4. - 25.8.2020 välisenä aikana tiistaisin klo 14.00 - 16.00 ja 16.00-18.00 verkossa, videoviestintäpalvelu Zoomissa. Lisätietoa Zoomista. Ohessa osallistujan ohje Zoomin käyttöön. Voit osallistua ohjaukseen tarpeesi mukaan, mutta yleensä osallistujat ovat saaneet hyviä arvosanoja tentissä.

Helpoiten osallistut ohjattuun opetukseen avaamalla oheisen linkin: (linkki tulee tähän ennen ensimmäistä ohjauskertaa) Google Chrome- selaimella. Zoomin oppaassa on ohjeistettu myös muita tapoja käyttää Zoomia. Jos yhteyksissä on ongelmia, tarkista koti- tai mobiiliverkkosi taso ja kuuluvuusongelmissa on tarkistettava ääniasetukset omasta Zoom-näkymästä ja myös tietokoneen ääniasetuksista. Lisätukea voi kysyä osoitteesta opetusteknologia@helsinki.fi (ei ole reaaliaikaista tukea).

Linkin ja kurssiavaimen opintojakson Moodleen saat kirjautumalla tähän opinto-ohjelmaan (=kurssisivulle) Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksella. Huom! Tämä onnistuu aikaisintaan ilmoittautumistasi seuraavana päivänä. Saat käyttäjätunnusta koskevaa lisätietoa sähköpostiisi ilmoittautumisesi jälkeen.

Verkko-oppimisympäristö Moodle

Käytössä on verkko-oppimisympäristö Moodle, joka avautuu 2.6.20. Linkin ja kurssiavaimen opintojakson Moodleen saat kirjautumalla tähän opinto-ohjelmaan (=kurssisivulle) Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksella. Huom! Tämä onnistuu aikaisintaan ilmoittautumistasi seuraavana päivänä. Linkin ja kurssiavaimen opintojakson Moodleen saat myös sähköpostitse kurssi-ilmoittautumisesi jälkeen.

Opiskeletko Helsingin yliopistossa tai jossain muussa HAKA-verkoston jäseninstituutiossa? Katso myös erillinen ohje muiden yliopistojen opiskelijoille.

  • Mikäli kyllä, käytä omaa käyttäjätunnustasi Moodleen kirjautumiseen.
  • Mikäli et, aktivoi Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksesi ja käytä sitä Moodleen kirjautumiseen. Saat käyttäjätunnusta koskevaa lisätietoa sähköpostiisi ilmoittautumisesi jälkeen.

Suoritukset kirjataan Helsingin yliopiston opintohallintojärjestelmään. Näet suoritustiedot kirjautumalla pankkitunnuksilla Oma Opintopolku palveluun. Opiskelijat huolehtivat itse avoimessa yliopisto-opetuksessa suorittamiensa opintojen hyväksiluvusta omissa yliopistoissaan

Verkkotentit järjestetään Moodlessa seuraavina päivinä:

ke 2.9.20 klo 16.00 – 19.00
ke 18.11.20 klo 16.00 - 19.00
to 10.12.20 klo 16.00 – 19.00
Huom! Verkkotentin kestoaika on 2 tuntia 30 minuuttia.

Huom! Mikäli haluat ruotsinkieliset tenttikysymykset, ota yhteyttä kurssin opettajaan viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. Mikäli tarvitset verkkotentissä erityisjärjestelyitä (esim. pidennetyn vastausajan), tutustu niitä koskeviin ohjeisiin: Järjestelyt erityistä tukea tarvitseville. Erityisjärjestelyiden tarpeesta tulee ilmoittaa viimeistään 10 päivää ennen tenttiä.

Harri Kähkönen

Tietokoneen toiminta (5 op) kurssi on uudistunut lv 2019-20. Kurssi on jakautunut kahdeksi eri kurssiksi: Tietokoneen toiminnan perusteet 2 op ja Tietokoneen toiminnan jatkokurssi 3 op.

Tietokoneen toiminta (5 op) kurssi koostuu kursseista: AYTKT100051 Tietokoneen toiminnan perusteet 2 op ja AYTKT100052 Tietokoneen toiminnan jatkokurssi 3 op. Perusteet-kurssi suoritetaan ensin. Tietokoneen toiminta on osa Tietojenkäsittelytieteen perusopintojen (25 op) kokonaisuutta.

Opintojakso on osa Tietojenkäsittelytieteen perusopintojen (25 op) kokonaisuutta.