Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Enrol

Description

Opintojakso on pakollinen kaikille kasvatustieteiden maisteriohjelman opiskelijoille.

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Maisteriopintojen kvantitatiivisten tai kvalitatiivisten menetelmien opintojakso suoritetaan viimeistään samaan aikaan graduseminaarin kanssa.

Tutkielman tekemistä tukevat valinnaiset menetelmäopintojaksot.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa suunnitella ja toteuttaa tutkimuksen sekä määritellä tutkimuskohteen ja rajata tutkimustehtävän,
  • osaa analysoida olemassa olevaa tietoa sekä arvioida oman tieteenalansa tutkimuksia kriittisesti,
  • hallitsee oman tieteenalansa tutkimusaineiston hankinnan keskeiset periaatteet,
  • osaa perustella ja arvioida tutkimusmenetelmällisiä valintoja,
  • osaa analysoida ja tulkita tutkimusaineistoa monipuolisesti,
  • osaa raportoida itsenäisesti tutkimuksestaan tieteellisen argumentoinnin periaatteita noudattaen,
  • kykenee perustelemaan omia näkökulmiaan ja valintojaan tiedelähtöisesti ja osaa laatia kirjallisen tutkimusraportin
  • osaa myös toimia hyvän tieteellisen käytännön periaatteiden mukaisesti.

Lisäksi opiskelija osaa hallita tutkimusprosessin kokonaisuuden tavoitellussa aikataulussa sekä antaa rakentavaa, perusteltua suullista ja kirjallista palautetta muiden opiskelijoiden pro gradu -tutkielmista. Hän osaa myös ottaa vastaan omaan tutkielmaansa ja tutkimustyöhönsä kohdistuvaa palautetta.

Opintojakso suoritetaan maisteriopintojen 1.-2. vuoden aikana. Aloitus pääsääntöisesti 1. maisterivuoden III-IV periodeissa jatkuen 2. maisterivuoden I-II periodeissa. Opintojakso järjestetään joka vuosi (periodit: III, IV, I, II).

Opiskelija tekee itsenäisesti tutkielman oman opintosuuntansa tieteenalan alueelta (kasvatustieteen/kasvatuspsykologian/varhaiskasvatuksen/erityispedagogiikan/kotitaloustieteen/käsityötieteen alueelta). Tutkielmaprosessi sisältää tutkimustehtävään liittyvään lähdekirjallisuuteen perehtymisen, teoreettisen viitekehyksen muodostamisen, aineiston keräämisen ja analysoinnin tai valmiina saadun aineiston analysoinnin, tulosten raportoinnin ja tulkitsemisen sekä oman tutkimuksen kriittisen arvioinnin. Tutkielma voi liittyä laajempaan tutkimusprojektiin.

Opiskelija tekee aktiivista tieteellisen tiedon hankintaan ja hakee itse lähdemateriaalin aiheeseen liittyvästä uusimmasta tutkimuksesta

  • Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje (2012). Helsinki: TENK. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
  • Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2014). Tutki ja kirjoita. 19. uud. p. Helsinki: Tammi.
  • Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. (2012). Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. 2. painos. Helsinki: SanomaPro.
  • Svinhufvud, K. (2015). Gradutakuu. Helsinki: Art House.
  • Varantola, K. (2013). (toim.) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Helsinki.
  • http://www.apastyle.org

Svenskspråkiga studieavsnittets litteratur

Studenterna letar själva aktuell vetenskaplig litteratur relevant för forskningen.

Obligatorisk litteratur:

Referenslitteratur:

  • Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. (2012). Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen. 2. painos. Helsinki: SanomaPro.

Opiskelija osallistuu pro gradu -seminaariin ja suorittaa sen yhteydessä annetut tehtävät. Opiskelija saa palautetta seminaarin ohjaajalta ja mahdolliselta tutkijaohjaajalta koko seminaarin ajan. Hän saa palautetta myös muilta opiskelijoilta. Opiskelija perehtyy muiden opiskelijoiden tutkielmiin ja antaa vertaispalautetta muille opiskelijoille. Pro gradu -seminaarin aikana on yhteisiä tapaamisia kaikkien opintosuuntien pro gradu -tutkielmaa tekevien opiskelijoiden kanssa. Näissä käsitellään tutkimusprosessia ja tutkimusetiikkaa sekä hyödynnetään vertaispalautetta. Seminaarin päättyessä opiskelijat esittelevät valmiita töitä tiedekunnan graduparaatissa.

Pro gradu -tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5. Seminaarien hyväksyttävä suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa (90 % läsnäolo) ja annettujen tehtävien hyväksyttävää suorittamista.

Syksyllä 2019 graduseminaarin aloittavat: Ti 3.9.2019 klo 18.15-19.45 järjestetään kaikille uusille graduseminaariin osallistuville opiskelijoille yhteinen infotilaisuus.

Lukuvuoden 2018-2019 seminaareista jatkavien opiskelijoiden ei tarvitse osallistua tähän infotilaisuuteen. Jatkavien opiskelijoiden pitää ilmoittaa omalle graduseminaariohjaajalle, jos ei aio jatkaa / jatkaa seminaarissa syyslukukaudella 2019.

Keväällä 2020 graduseminaarin aloittavat: Ti 14.1.2020 klo 16.15-17.45 järjestetään kaikille uusille graduseminaariin osallistuville opiskelijoille yhteinen infotilaisuus.

Syyslukukauden 2019 jatkavien opiskelijoiden ei tarvitse osallistua tähän infotilaisuuteen. Jatkavien opiskelijoiden pitää ilmoittaa omalle graduseminaariohjaajalle, jos ei aio jatkaa / jatkaa seminaarissa kevätlukukaudella 2020.

Seminaarikuvaukset löytyvät Moodlesta kasvatustieteellisen tiedekunnan opinnäytetyöt -kurssialueelta. Tutustuthan seminaariohjaajien kirjoittamiin seminaarikuvauksiin ennen ilmoittautumista!

  • Opintojaksoon sisältyy pakollista opiskelijan läsnäoloa edellyttävää lähiopetusta (90 % läsnäolovelvoite) seminaarissa, ohjausta, opiskelijan itsenäistä työskentelyä sekä opiskelijoiden vertaistyöskentelyä.
  • Opiskelija laatii kasvatustieteen/kasvatuspsykologian/varhaiskasvatuksen/erityispedagogiikan/kotitaloustieteen/käsityötieteen pro gradu -tutkielman ja saa sen tekemiseen ohjausta pro gradu -seminaarin ohjaajalta, mahdolliselta tutkijaohjaajalta, tutkimusryhmältä sekä seminaariryhmän opiskelijoilta.
  • Opiskelija antaa vertaispalautetta muiden opiskelijoiden pro gradu -tutkielmista.
  • Opiskelija keskustelee tiedeyhteisössä omasta sekä toisten opiskelijoiden tutkielmista tutkimusprosessin eri vaiheissa ja esittelee tutkimustaan tiedekunnan graduparaatissa.
  • Pro gradu -tutkielma on yksilötyö.
  • Pro gradu -tutkielma voi olla empiirinen tutkimus tai kirjallisuuskatsaus.
  • Pro gradu -tutkielma voi olla kirjallinen tutkimusraportti (noin 50-70 sivua) tai tieteellisen artikkelin käsikirjoitus (noin 6000-8000 sanaa). Artikkelikäsikirjoitusvaihtoehdossa liitteeksi laaditaan erillinen raportti (noin 10-20 sivua), jossa kuvataan yksityiskohtaisemmin aineiston hankinta- ja analyysiprosessi.
  • Opiskelija voi kerätä aineiston itse tai hyödyntää jo olemassa olevaa aineistoa.
  • Pro gradu -tutkielman voi kirjoittaa suomen, ruotsin tai englannin kielellä.

Studieinriktningen för allmän och vuxenpedagogik (PED): Gunilla Holm

Studieinriktningen för klasslärare (KLU): Erika Löfström