Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Enrol
5.4.2020 at 00:00 - 25.4.2020 at 23:59

Timetable

Description

Aineenopettajaopiskelijat voivat hyödyntää EDUM012 Ainedidaktiikan syventävän kirjallisuuden opettajan pedagogisia opintoja täydentävänä suorituksena, mikäli tutkintovaatimusten muutosten myötä opinnoista jää puuttumaan opintopisteitä (ks. tarvittaessa lisätietoa vastaavuustaulukoista WebOodin opinto-oppaan etusivun alalaidasta).

Opintojakson edeltävinä opintoina ovat asianomaisen ainedidaktiikan opinnot joko osana luokanopettajankoulutuksen monialaisia opintoja tai aineenopettajankouluksen ainedidaktiikan opintoja.

Opiskelija perehtyy ainedidaktiseen tutkimukseen osana kasvatustieteen tutkimusta

Opiskelija tuntee oman osa-alueensa ainedidaktista kirjallisuutta ja osaa käyttää sitä oman tutkimustyönsä apuna

Opintojakson voi suorittaa opiskelijan oman aikataulun mukaisesti sopimalla asianomaisen ainedidaktiikan professorin kanssa.

Opintojakson sisältönä on tutustuminen ja perehtyminen oman alan ainedidaktiseen kirjallisuuteen osana kasvatustieteellistä kirjallisuutta

Biologia

Sopimuksen mukaan

  • Lederman N. G. & Abell S. K. (Eds.) (2014). Handbook of Research in Science Education. Vol. 2. New

York: Routledge.

  • Kampourakis, K. (Ed.) (2013). The Philosophy of Biology. A Companion for Educators. Dordrecht:

Springer.

  • Rickinson, M., Dillon, J., Teamey, K., Morris, M., Choi, M.Y., Sanders, D. Benefield, P. (2004). A Review of

Research on Outdoor Learning. London: National Foundation for Educational Research and King’s College

London.

  • Sadler, T.D. (Ed.). (2011). Socio-scientific Issues in the Classroom. Teaching, Learning and Research.

Contemporary Trends and Issues in the Science Education 39. Dordrecht: Springer.

Treatgust, D.F. & Tsui C-Y. (Eds.) (2013). Multiple Representations in Biological Education. Models

and Modelling in Science Education 7. Dordrecht: Springer.

Artikkeleita erikseen sovittavista julkaisusarjoista.

Elämänkatsomustieto

  • Jackson, R. (2014). ‘Signposts’: Policy and Practice for Teaching about Religions and Non-Religious

Worldviews in Intercultural Education. Strasbourg: Council of Europe Publishing.

  • Zilliacus, H. (2014). Supporting Students Identities and Inclusion in Minority Religious and Secular Ethics

Education : A Study on Plurality in the Finnish Comprehensive School. Studies in Educational Sciences

258. Helsinki: University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences. (Elektroninen julkaisu osoitteessa

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144143)

Sekä erikseen sovittavat artikkelit seuraavista julkaisusarjoista:

  • Journal of Beliefs and Values
  • niin & näin
  • Nordidactica: Journal of Humanities and Social Science Education

Teaching Philosophy

Evankelisluterilainen uskonto ja pienryhmäiset uskonnot

  • Bråten, O.M.H. (2013). Towards Methodology for Comparative Studies in Religious Education. A Study of

England and Norway. Religious Diversity and Education in Europe. Vol.24. Műnster: Waxmann.

  • Jackson, R. (2014). ‘Signposts’: Policy and Practice for Teaching about Religions and Non-Religious

Worldviews in Intercultural Education. Strasbourg: Council of Europe Publishing.

  • Stoeckl, K. & Oliver, R. (2015). The Future of Religious Education in Europe. ReligioWest. Florence: European

University Institute.

Sekä erikseen sovittavat artikkelit seuraavista julkaisusarjoista:

  • British Journal of Religious Eucation
  • Journal of Beliefs and Values
  • Religious Education

Filosofia

Suoritettava kirjallisuus:

  • Kasachkoff, T. (ed.) (1998). Teaching Philosophy. Theoretical Reflections and Practical Suggestions. Lanham: Rowman & Littlefield Publishers.
  • Kenkmann, A. (ed.) (2009). Teaching Philosophy. London: Continuum.
  • Philosophy – A School of Freedom (2007). Paris: Unesco. (Elektroninen julkaisu osoitteessa:

http://unesdoc.unesco.org/images/0015/001541/154173e.pdf)

Sekä erikseen sovittavat artikkelit seuraavista julkaisusarjoista:

  • niin & näin
  • Nordidactica: Journal of Humanities and Social Science Education

Teaching Philosophy

Fysiikka ja kemia

Soveltuvin osin:

  • Lederman N. G. & Abell S. K. (Eds.) (2014). Handbook of Research in Science Education. Vol. 2. New

York: Routledge.

Historia

Suoritettava kirjallisuus

Viisi seuraavista teoksista:

  • Salmi, V. (2004). Varhaisnuorten normirikkomukset – ongelma vai osa nuoruutta? Helsinkiläisten

12–13-vuotiaiden kielletyn ja rikollisen toiminnan laajuus, piirteitä ja merkityksiä. Helsinki:

Nuorisotutkimusseura.

  • Seixas, P. (ed.) (2004). Theorizing Historical Consciousness. Toronto – Buffalo – London:

University of Toronto Press.

  • Torsti, P. (2003). Divergent stories, convergent attitudes: a study on the presence of history,

history textbooks, and the thinking of youth in postwar Bosnia and Herzegovina. Helsinki:

Taifuuni. (Elektroninen julkaisu osoitteessa: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/yhtei/vk/torsti/)

  • VanSledright, B. (2002). In search of America's past. Learning to read history in elementaryschool. New York – London: Teachers Press.
  • Saario, J. (2012). Yhteiskuntaopin kieliympäristö ja käsitteet. Toisella kielellä opiskelevan haasteet ja tuen

tarpeet. Jyväskylä Studies in Humanities 172. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (Saatavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37328)

  • Larsson, K. (2013). Kritiskt tänkande i grundskolans samhällskunskap. En fenomenografisk studie om

manifesterat kritiskt tänkande i samhällskunskap hos elever i årskurs 9. (Saatavissa osoitteessa:

https://gupea.ub.gu.se/bitstream/2077/34282/1/gupea_2077_34282_1.pdf)

  • Osallisuus ja osallistuminen (2012). Nuorisotutkimuslehden teemanumero, 30 (2).

Maantiede

Suoritettava kirjallisuus:

  • Brooks, C., Butt, G. & Fargher, M. (toim.) (2017). The power of geographical thinking. Cham: Springer.
  • Butt, G. (ed.) (2015). Masterclass in geography education. Transforming teaching and learning. London: Bloomsbury.
  • Lambert, D. & Morgan, J. (2010). Teaching geography 11–18. A conceptual approach. Maidenhead: Open University Press.

Matematiikka

Suoritettava kirjallisuus sopimuksen mukaan:

  • Clements, D. H. & Sarama, J. (eds.) (2009). Learning and teaching early math: the learning trajectories

approach. New York: Routledge, (327 s.)

  • Laborde, C., Perrin-Glorian, M. J., & Anna Sierpinska, A (eds.). (2005). Beyond the apparent banality of

the mathematics classroom. Dordrecht: Springer. (320 s.)

  • Leder, G.C., Pehkonen, E. & Törner, G. (eds.) (2002). Beliefs: A Hidden Variable in Mathematics

Education? Mathematics Education Library. Dordrecht: Kluwer.(355 s.)

  • Shimizu, Y. et al. (eds.). (2010). Mathematical tasks in classrooms around the world. Rotterdam: Sense

Publishers. (254 s.)

  • Tirosh, D. & Wood, T. (eds.) (2008). Tools and processes in mathematics teacher education. Rotterdam:

Sense. (354 s.)

Psykologia

  • Bransford, J.D. ym. (toim.) (2004). Miten opimme. Aivot, mieli, kokemus ja koulu. Helsinki: WSOY.
  • Buskist, W. and Davis, S. F. (2006). Handbook of the teaching of Psychology. Oxford: Blackwell.
  • Mullola, S. & Keltikangas-Järvinen, L. (2014). Maailman paras koulu? Helsinki: WSOY.
  • Perlman, B., McCann, L., McFadden, S.H. (eds.). (2004). Lessons learned: Practical advice for the teaching of psychology. Washington, DC: American Psychological Society, cop.

Vieraat kielet

Sopimuksen mukaan kaksi teosta seuraavista:

  • Aaltonen, A., Aulanko, R., Iivonen, A., Kolpi, A., & Vainio, M. (2009). Puhuva ihminen. Helsinki: Otava.
  • Ellis, R. (2012). Language teaching research and pedagogy. Chishester: Wiley-Blackwell.
  • Hildén, R. & Härmälä, M. (toim.) (2015). Hyvästä paremmaksi - kehittämisideoita kielten oppimistulosten

arviointien osoittamiin haasteisiin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus; no. 2015:6. Helsinki: Opetushallitus. (104 sivua)

http://karvi.fi/publication/hyvasta-paremmaksi-kehittamisideoita-kielten-oppimistulosten-arviointienosoittamiin-

  • Jaatinen, R. , Kohonen, V., & Moilanen, P. (toim.) (2009). Kielikasvatus, opettajuus ja kulttuurienvälinen

toimijuus. OKKA: Saarijärvi.

  • Studer, P. & Weelen, I. (2012). Linguistic Diversity in Europe: Current Trends and Discourses.

Contributions to the sociology of language 97. Berlin: De Gruyter Mouton. http://goo.gl/XvLtmb

  • Boufoy-Bastick, B. (2012). The International Handbook of Cultures of Professional Development for

Teachers: Comparative International Issues in Collaboration, Reflection, Management and Policy.

Strasbourg: Analytrics. (sopimuksen mukaan valikoituja lukuja)

http://www.culturometrics.com/books.php

Sopimuksen mukaan kolme artikkelia seuraavista:

  • Harjanne, P., & Tella, S. (2008). Strong signals in foreign language education, with a view to

future visions. In S. Tella (Ed.), From Brawn to Brain: Strong Signals in Foreign Language

Education. Proceedings of the ViKiPeda-2007 Conference in Helsinki, May 21–22, 2007 (pp. 55–

84). University of Helsinki. Department of Applied Sciences of Education. Research Report 290.

http://www.seppotella.fi/strongsignals.pdf

  • Harjanne, P., Reunamo, J., & Tella, S. (2015). Finnish Foreign Language Teachers’ Views on Teaching and

Study Reality in Their Classes: The KIELO Project’s Rationale and Results. Journal of Language Teaching

and Research, 6 (5), 913–923. Academy Publication. http://www.academypublication.com/jltr/

  • Hildén, R. (2007). Kielikasvatuksen uudistaminen tyyppitehtävin – OSKU-projektin tutkimuskysymysten

täsmennystä. Teoksessa K. Merenluoto & A. Virta (toim.) Opettajankoulutuksen muuttuvat rakenteet.

Ainedidaktinen symposiumi 9.2.2007. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, 440–

446. https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/publications/kielikasvatuksen-uu%28d0b49c65-75b0-43d0-

94dd-06462fe35558%29.html

  • Huhta, A. & Hildén, R. (2013). Kielitaidon arvioinnin metodologisia vaihtoehtoja. Teoksessa A. Räisänen

(toim.) Oppimisen arvioinnin kontekstit ja käytännöt. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2013:3, 159–

186. http://www.oph.fi/julkaisut/2013/oppimisen_arvioinnin_kontekstit_ja_kaytannot

  • Järvinen, H-M. (2012). Vieraiden kielten didaktiikka. Teoksessa A. Kallioniemi & A. Virta (toim.)

Ainedidaktiikka tutkimuskohteena ja tiedonalana. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura, 217 –

249.

Sopimuksen mukaan artikkeleita teoksesta:

  • Hinkel, E. (Ed.) 2011. Handbook of research in second language teaching and learning.

ESL & applied linguistics professional series. London: SAGE.

https://www.routledgehandbooks.com/doi/10.4324/9780203836507

Yhteiskuntaoppi

Ks. kohta historia.

Äidinkieli ja kirjallisuus sekä suomi toisena kielenä

Oheisesta kirjallisuudesta sopimuksen mukaan:

  • Aerila, J-A. (2010). Fiktiivisen kirjallisuuden maailmasta monikulttuuriseen Suomeen.

Ennakointikertomus kirjallisuudenopetuksen ja monikulttuurisuuskasvatuksen välineenä. Turku:

Turun yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-4222-0

  • Niemelä, N. (2008). Interaktion i helklass under ett tema i språkbad. Vaasa: Vaasan yliopisto.
  • Ranta, T. (2008). Kirjoittamisprosessi teksteinä. Tekstilingvistinen näkökulma abiturienttien

tekstintuottamismenettelyihin. Joensuu: Joensuun yliopisto.

http://joypub.joensuu.fi/publications/dissertations/ranta_kirjoittamisprosessi/ranta.pdf

  • Degerman, P. (2012). Litteraturen, det är vad man undervisar om”: det svenska litteraturdidaktiska fältet

i förvandling. Åbo : Åbo Akademis förlag.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/87730/degerman_peter.pdf?sequence=2

Seminaarityöskentely, luennot, yhteistyö järjestöjen ja muiden alan toimijoiden kanssa

Arviointi koostuu kirjallisuuteen ja oman työskentelyn reflektointiin perustuvasta raportista tai tentistä, joka arvioidaan asteikolla 0-5, sekä hyväksytysti suoritetusta pedagogisesta työskentelystä yhteistyötahojen kanssa.

EDUM012 Ainedidaktiikan syventävä kirjallisuus 5 op / ohjeistus lukuvuodelle 2019–2020

Opintojakson kuvaustekstiä tarkentaen suoritus koostuu kahdesta osasta:

* 4 op: Essee, joka palautetaan viimeistään yksi viikko tenttipäivän 5.5. tai 9.6.2020 jälkeen sähköpostitse didaktikolle. Kirjallisuudesta sovitaan didaktikon kanssa kurssikuvauksen kirjallisuuslistan pohjalta (didaktikko ottaa yhteyttä opiskelijaan ilmoittautumisajan sulkeutumisen jälkeen). Esseen arviointi asteikolla 0–5.

* 1 op: Tutustuminen yhteen tai kahteen didaktikon kanssa sovittavaan pedagogiseen, ainedidaktisesti relevanttiin kohteeseen (vierailukäyntien kohteena esimerkiksi pedagogiset opettajajärjestöt). Vierailuista laaditaan 3–5 sivun mittainen raportti. Raportin arviointi hyväksytty/hylätty.

* Huom. opintojaksosta annetaan vain yksi 5 op suoritusmerkintä.

Raportin palautus:

* 5.5. tenttiin osallistuvat palauttavat raportin sähköpostilla didaktikolle viim. 12.5.2020.

* 9.6. tenttiin osallistuvat palauttavat raportin sähköpostilla didaktikolle viim. 16.6.2020.

Opintojakso toteutetaan sopimalla käytännön toteutuksesta asianomaisen professorin kanssa. Soveltuvia toteuttamismuotoja ovat esimerkiksi kirjallisuusesseet, osallistuminen oman alan väitöstilaisuuksiin, konferensseihin ja seminaareihin.

Opintojaksosta vastaa kunkin alan ainedidaktiikan professori tai vastuuhenkilö