Instruction

Name Cr Method of study Time Location Organiser
Advanced Literature in Home Economics Science 5 Cr Course 31.8.2020 - 9.5.2021
Name Cr Method of study Time Location Organiser
Advanced Literature in Home Economics Science 5 Cr General Examination 7.4.2020 - 7.4.2020
Advanced Literature in Home Economics Science 5 Cr General Examination 10.12.2019 - 10.12.2019
Kotitaloustieteen syventävä kirjallisuus, esseesuoritus 5 Cr Course 28.10.2019 - 5.4.2020
Advanced Literature in Home Economics Science 5 Cr General Examination 9.4.2019 - 9.4.2019
Advanced Literature in Home Economics Science 5 Cr General Examination 11.12.2018 - 11.12.2018
Advanced Literature in Home Economics Science 5 Cr Written work 29.10.2018 - 9.4.2019

Target group

Opintojaksosta vastaa kasvatustieteiden maisteriohjelma, kotitalousopettajan opintosuunta.

Opintojakso kuuluu kotitalousopettajan opintosuunnan syventäviin opintoihin ja on valinnainen kotitalousopettajan opintosuunnan opiskelijoille. Opintojakso on pakollinen kotitalouden valinnaisiin 60 op (syventävät opinnot) opintoihin osallistuville.

Prerequisites

Suositellaan, että suurin osa kotitaloustieteen syventävistä opinnoista pro gradu -tutkielmaa lukuun ottamatta on suoritettu.

Learning outcomes

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on syventänyt kotitaloustieteellistä teoreettista osaamistaan valitsemansa aihealueen näkökulmasta. Opiskelija hallitsee valitsemansa teeman keskeiset tieteelliset keskustelut, osaa arvioida niitä kriittisesti ja osaa soveltaa niitä omaan tutkimusasetelmaansa.

Timing

Suositellaan suoritettavaksi samaan aikaan pro gradu -tutkielmaseminaarin kanssa.

Opintojakso on mahdollista suorittaa kerran lukukaudessa.

Contents

Opiskelija tutustuu valitsemansa teeman keskeisiin teoksiin ja keskusteluihin tutkimuskirjallisuuden kautta. Opiskelija valitsee yhden seuraavista teemoista: Asuminen ja asuinympäristö (EDUM5361), Kestävä kulutuskäyttäytyminen (EDUM5362), Perhe ja koti (EDUM5363) Ruoka ja ravinto (EDUM5364) sekä Lapset, nuoret ja kulutus (EDUM5365). Lisäksi on mahdollista vastuuopettajan kanssa sopien koota oman pro gradu -tutkielman aihealuetta tukeva kokonaisuus soveltuvasta tutkimuskirjallisuudesta.

Completion

Opintojakso suoritetaan esseenä (laajuus 20 s., Perhe ja koti, Ruoka ja ravinto, Lapset, nuoret ja kulutus sekä Kestävä kulutuskäyttäytyminen-aihealueet) tai kirjallisuuskuulusteluna (Asuminen ja asuinympäristö -aihealue).

Activities and teaching methods in support of learning

Opiskelijaa kannustetaan valitsemaan opintojakson teema siten, että se liittyy hänen pro gradu -tutkielmansa aihealueeseen. Opettaja antaa opiskelijalle suullisen tai kirjallisen palautteen kirjallisesta suorituksesta.

Study materials

Asuminen ja asuinympäristö

Pakollinen kirjallisuus:

Kestävä kulutuskäyttäytyminen

Pakollinen kirjallisuus:

  • Foxall, G.R. (2015). Consumer Behaviour: A Practical Guide. Routledge London: Routledge, Taylor & Francis Group.
  • Goldsmith, E.B. (2015). Social Influence and Sustainable Consumption. Switzerland: Springer.
  • Virtanen, A., & Rohweder, L. (toim.). (2011).Ilmastonmuutos käytännössä: Hillinnän ja sopeutumisen keinoja. Helsinki: Gaudeamus.
  • Värri, V.-M. (2018). Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.
  • Ajankohtainen kirjallisuus osoituksen mukaan.

Lapset, nuoret ja kulutus

  • Autio, M. (2006). Kuluttajuuden rakentuminen nuorten kertomuksissa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1066, Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 65. Helsinki: SKS, Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura.
  • Heinonen, V. (2007). Mainonta, brandit ja nuoret: kamppailua nuorten huomiosta kulutuskulttuurissa. Nuorisotutkimus 25 (3), 36−52.
  • Huttunen, K., Autio, M., & Strand, T. (2010). Sukupolvet kamppailevat kulutusihanteista. Teoksessa Anttila, A-H., Kuusisaari, K. & Puhakka, T. (toim.), Ohipuhuttu nuoruus? Nuorten elinolot vuosikirja 2010 (s.105–118). Helsinki, Nuorisotutkimusverkosto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta.
  • Kylkilahti, E. (2018). Kulttuurista peliä palveluissa: Kuluttajataktiikoiden ja nuorten toimija-asemien esitysteoreettinen tarkastelu. Department of Economics and Management Publications 68. Helsinki: Helsingin yliopisto.
  • Martens, L. (2018). Childhood and Markets: Infants, Parents and the Business of Child Caring. London: Palgrave Macmillan.Saatavilla e-kirjana: http://web.b.ebscohost.com.libproxy.helsinki.fi/ehost/detail/detail?vid=0&sid=b8c0b97e-81d4-43a5-943b-9a814e966b42%40pdc-v-sessmgr03&bdata=JnNpdGU9ZWhvc3QtbGl2ZSZzY29wZT1zaXRl#AN=1357409&db=nlebk
  • Ajankohtainen kirjallisuus osoituksen mukaan.

Perhe ja koti

Pakollinen kirjallisuus:

  • Hämäläinen, K. (2012). Perhehoitoon sijoitettujen lasten antamat merkitykset kodilleen ja perhesuhteilleen. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 56.
  • Kaufman, G. (2013). Superdads: How Fathers Balance Work and Family in the 21st Century. New York: NYU Press.
  • Lammi-Taskula, J., & Karvonen, S. (toim.). (2014). Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
  • Pink, S. (2012). Situating Everyday Life: Practices and Places. London: Sage.
  • Ranssi-Matikainen, H. (2012). Yhdessä sittenkin. Kokemukset erokriisistä, vertaistuesta ja muutoksesta parisuhteessa. Tampere: Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 116.
  • Vilkko, A., Suikkanen, A., & Järvinen-Tassopoulos, J. (toim.). (2010). Kotia paikantamassa. Rovaniemi: Lapland university press.
  • Ajankohtainen kirjallisuus osoituksen mukaan.

Ruoka ja ravinto

Esseen teemat:

A. Ruoka ja kulttuuri (esim. ruoankäytön ja ruokailun historia; ruoan valintaan vaikuttavat tekijät; ruoka ja identiteetti; ruokatrendit, kestävä ruokakulttuuri)

B. Ruoka ja suomalainen yhteiskunta (esim. suomalainen ravitsemuspolitiikka; ruokaturva; ruokakriisit; ruoan tuotanto; kestävä kehitys)

C. Ruokakasvatus (esim. kouluruokailu; nuoret ja ruoka; ruoka varhaiskasvatuksessa)

Valittuun teemaan liittyvää ajankohtaista kirjallisuutta osoituksen mukaan.

Assessment practices and criteria

Opintojakso arvioidaan joko kirjallisen tehtävän tai kirjallisen kuulustelun perusteella. Arvioinnissa painotetaan valitun teeman kirjallisuuden tietosisältöjen syntetisoivaa hallintaa sekä itsenäistä ja kriittistä arviointia. Arviointiasteikko on 0–5.