Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Enrol
4.5.2019 at 08:00 - 16.6.2019 at 23:59

Timetable

Description

Vastaava koulutusohjelma: Kemian kandiohjelma

Opintokokonaisuus: Kemian perusopinnot

Tarjolla muiden koulutusohjelmien opiskelijoille: Kyllä

KEK101 Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset

KEK103 Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino

Liuoskemia.

Opiskelija osaa keskeisimmät asiat epäorgaanisen kemian kolmelta osa-alueelta: alkuaineiden kemia, kiinteän olomuodon kemia, koordinaatiokemia.

Näiden perusteiden avulla opiskelija osaa etsiä ja omaksua syventäväää lisätietoa epäorgaanisen kemian kysymyksistä. Hänellä on myös valmius ymmärtää epäorgaanisen kemian sovelluksia ja ympäristökemiaa.

Ensimmäisenä vuotena kun kurssit KEK101 Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset ja KEK103 Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino on suoritettu.

Opintojakso järjestetään joka vuosi IV periodissa.

Alkuaineiden kemia:

  • jaksollinen järjestelmä alkuaineiden kemiallisten ominaisuuksien päättelyn ja ymmärtämisenperustana
  • jaksollisessa järjestelmässä esiintyviä trendejä ja näiden vaikutuksia alkuaineiden ominaisuuksiin: atomisäde, ionisäde, ionisaatioenergia, elektroniaffiniteetti, elektronegatiivisuus, tyypillisimmät hapetusasteet, diagonaaliefekti, inertti pari -efekti
  • metallikationien ja oksoanionien käyttäytymiseen vesiliuoksessa vaikuttavat tekijät
  • oksoanionien ja vastaavien happojen nimeäminen
  • oksidien happo/emäsluonteet
  • alkuaineiden redox-kemian keskeisimmät tekijät: pelkistyspotentiaalit, Pourbaix-diagrammit (E-pH), Ellingham-diagrammi
  • HSAB-periaate (kovat ja pehmeät Lewisin hapot ja emäkset) ja sen käyttö reaktioiden ennustamisessa
  • yleisimmät muodot, missä alkuaineet esiintyvät luonnossa
  • alkuaineiden valmistaminen ja valmistusmenetelmän valintaan vaikuttavat tekijät

Kiinteän olomuodon kemiasta:

  • sidokset kiinteän olomuodon yhdisteissä
  • yleisimmät rakennetyypit
  • hilaenergian määritelmä ja sen määrittäminen teoreettisesti ja kokeellisesti
  • hilavirheet ja niiden merkitys
  • esimerkkejä materiaalikemian osa-alueista

Koordinaatiokemiasta:

  • koordinaatioyhdisteiden rakenne: keskusatomi, ligandi, kelaatti, koordinaatioluku, kompleksien geometria
  • koordinaatioyhdisteiden nimeäminen
  • isomeria koodinaatioyhdisteissä
  • koordinattioyhdisteiden sidosten kuvaaminen kidekenttäteorian avulla
  • koordinaatioyhdisteiden reaktiomekanismit
  • organometallikemian perusteet ja keskeisimmät sovellukset

Luentomateriaali.

Oheislukemistoksi käy mikä tahansa epäorgaanisen kemian oppikirja, mutta suositelluimpia ovat:

  • en.wikibooks.org/wiki/Introduction_to_Inorganic_Chemistry
  • Descriptive Inorganic Chemistry; G. Rayner-Canham, T. Overton, 5th Edition, W.H. Freeman and Company
  • Inorganic chemistry, Shriver & Atkins, Oxford University Press
  • Principles of Descriptive Inorganic Chemistry, G. Wulfsberg, Brooks/Cole Publishing Company

Luennot, harjoituksia luentojen yhteydessä sekä omatoimisesti, tentti.

Tentti

Luennot, harjoituksia luentojen yhteydessä sekä omatoimisesti, tentti.