Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Enrol
10.12.2019 at 09:00 - 21.1.2020 at 23:59

Timetable

Here is the course’s teaching schedule. Check the description for possible other schedules.

DateTimeLocation
Tue 14.1.2020
16:00 - 18:00
Tue 21.1.2020
16:00 - 18:00
Tue 28.1.2020
16:00 - 18:00
Tue 4.2.2020
16:00 - 18:00
Tue 11.2.2020
16:00 - 18:00
Tue 18.2.2020
16:00 - 18:00
Tue 25.2.2020
16:00 - 18:00
Tue 10.3.2020
16:00 - 18:00
Tue 17.3.2020
16:00 - 18:00
Tue 24.3.2020
16:00 - 18:00
Tue 31.3.2020
16:00 - 18:00
Tue 7.4.2020
16:00 - 18:00
Tue 21.4.2020
16:00 - 18:00
Tue 28.4.2020
16:00 - 18:00

Description

Kielten kandiohjelma vastaa opintojaksosta.Opintojakso kuuluu kielten kandiohjelman yhteisiin opintoihin valinnaisena ja latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden sekä antiikin kreikan perusopintoihin pakollisena. Opintojaksoa suositellaan myös Eurooppa-opintokokonaisuuden suorittaville opiskelijoille.

Tämän opintojakson suorittaminen ei edellytä aiempia opintoja.

Esim. Eurooppa-opintokokonaisuus, Antiikin kulttuuri Kulttuurintutkimuksen kandiohjelmassa.

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleisnäkemys kreikkalais-roomalaisen antiikin perinnöstä eurooppalaisen kulttuurin aatteellisessa, tiedollisessa ja aineellisessa kulttuurissa sekä kielissä.

Latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden tai antiikin kreikan opintosuuntien opiskelijoille suositellaan suoritettavaksi perusopintojen kevätlukukaudella (kaksi periodia), muille perus- tai aineopintojen aikana.
Opintojaksi luennoidaan vuosittain kevätlukukaudella.

Antiikin perintö eurooppalaisissa kielissä ja kulttuureissa (KIK-AY123) = AP

Ti 16.15-17.45, III ja IV periodi, sali II, Porthania

14.1. Anneli Luhtala: Kasvatus, kieli ja identiteetti antiikin Kreikassa

Johdantoluentoni keskeisiä teemoja ovat koulutus ja kasvatus sekä kieli ja identiteetti antiikin Kreikassa. Lisäksi esittelen antiikin Kreikan historiallisen periodisaation sekä joitakin keskeisiä ajatustapoja, jotka ovat periytyneet meille kreikkalais-roomalaisesta antiikista. Lopuksi käsittelen myös ensimmäistä esimerkkiä kreikkalaisen kulttuurin vaikutushistoriaa Aleksanterin valloitusretkien kautta.

21.1. Lassi Jakola: Antiikin filosofia

Idea filosofiasta kriittiseen keskusteluun perustuvana ja totuuden ideaaliin sitoutuneena ’tieteenä’ syntyi antiikin Kreikassa 400–300 luvulla eaa.: joskus onkin todettu, että koko länsimaisen filosofian myöhempi perinne koostuu ”reunahuomautuksista Platoniin” (A. Whitehead, Process and Reality). Antiikin filosofian jälkivaikutus ei kuitenkaan rajoitu filosofian sisäiseen kehitykseen, vaan ulottuu laajemmalle niin intellektuaaliseen kuin korkeampien koulutuslaitosten historiaankin. Luennolla eritellään esimerkkien valossa filosofian jälkivaikutuksen eri tasoja ja käydään läpi antiikin filosofian historiaa ’historiallis-genealogisesti’ – päämääränä poimia esiin erilaisia antiikin filosofian ainesosia ja variaatioita, jotka ovat mahdollistaneet tämä laaja-alaisen jälkivaikutuksen.

28.1. Raija Sarasti-Wilenius: Kreikkalais-roomalainen kirjallisuus

Luomme luennolla katsauksen antiikin kirjalliseen miljööseen ja kirjallisuudenlajeihin. Lisäksi tutustumme muutamiin esimerkkikirjailijoihin ja pohdimme antiikin teoksia klassikkoina.

4.2. Mika Kajava: Kreikan ja latinan vaikutus nykykielten sanastoon ja terminologiaan

Luento käsittelee esimerkkien valossa kreikkaan ja latinaan pohjautuvaa nykykielten sanastoa, erityisesti tieteellistä terminologiaa.

11.2. Anneli Luhtala: Kreikkalaisen sivistysperinteen omaksuminen Roomassa: kulttuurinmurroksia ja muutosvastarintaa

Luentoni keskeisiä teemoja ovat koulutus ja kasvatus sekä kieli ja identiteetti antiikin Roomassa, klassiselta kaudelta myöhäisantiikkiin. Käsittelen myös kreikkalaisen-roomaisen kulttuurin vaikutushistoriaa kahden kulttuurinmurroksen kautta: kreikkalaisen kulttuurin omaksumista 100-luvun Roomassa ja myöhäisantiikin kulttuurinmurrosta, jossa antiikin kirjallisuuden ja oppiaineiden (Artes liberales) käyttö omaksuttiin kristilliseen kulttuuriin ja kasvatukseen konfliktien kautta.

18.2. Olli Salomies: Latinan kieli Suomessa keskiajalla

Luennolla käsitellään latinan kielen käyttöä ja merkitystä Suomessa keskiajalla ja esitellään eräitä keskeisiä latinankielisiä asiakirjoja. Luennon päättää lyhyt katsaus latinan kielen käyttöön Suomessa uudella ja myöhemmällä ajalla.

25.2. Timo Korkiakangas: Latinan kielen kehitys romaanisiksi kieliksi

Latinan kieli tarjoaa ainutlaatuisen esimerkin siitä, miten kielen muutos johti uusien kielten syntyyn: romaanisiin kieliin. Latinan kieli muuttui eri tavoin laajan Rooman valtakunnan eri osissa. Kun yhteys näiden osien ja niissä asuneiden latinan puhujien välillä vähitellen heikkeni Rooman valtakunnan hajotessa, eri kielivariantit pääsivät kehittymään vähiten eri kieliksi, jotka erosivat paitsi äitikielestään eli latinasta, myös toisistaan. Näin syntyivät nykyisin romaanisina kielinä tunnetut kielet, latinan tyttäret (italia, espanja, ranska, portugali, romania, katalaani näistä suurimpina). Luennolla tutustutaan latinan muutokseen ja romaanisten kielten syntyyn.

3.3. ei luentoa;

10.3. Koe

17.3. Marja Vierros: arkistot ja kirjastot

Luennolla käsitellään kreikkalaisia ja roomalaisia muistiorganisaatioita: arkistoja ja kirjastoja. Pohdimme miten kirjoitettua tietoa välitettiin ja säilytettiin. Mitä säilytettiin ja miksi? Mikä merkitys tällä toiminnalla oli tieteelle ja tutkimukselle? Kuinka paljon antiikin tekstimateriaalia meille on säilynyt ja mitä tulee huomioida sen tulkinnassa?

24.3. Anneli Luhtala: Karolingisesta renessanssista humanistien renessanssiin

Rooman valtakunta loi edellytykset latinalaisen antiikin kulttuurin leviämiselle koko Eurooppaan. . Kristinusko on kirjan uskonto, ja se omaksui vähitellen antiikin kirjallisen perinnön, sen oppiaineet (artes liberales) ja ’klassisen’ kirjallisuuden. Antiikin oppineisuuden perintöä kannattelivat varhaiskeskiajalla luostarilaitos ja kirkko, ja 1200-luvulla syntyneissä yliopistoissa opiskeltiin antiikin oppikirjoja. Antiikkiin palattiin myös tietoisesti ’renessanssien’ kautta. Tämä luentoni käsittelee keskiajan kasvatusta ja kouluinstituutioita sekä latinan kielen suhdetta kansallisiin kieliin.

31.3. Ilkka Kuivalainen: Antiikin kuvataide ja sen vaikutus

Luennolla perehdytään antiikin kuvataiteeseen, erityisesti kuvanveistoon ja maalaustaiteeseen ja niiden vaikutukseen myöhemmässä taiteessa. Huomion kohteena ovat myös kopiot ja niiden merkitys taiteentuntemukselle.

7.4. Ville Hakanen: Antiikin myytit kuvataiteessa antiikin jälkeen

Antiikin mytologia jatkoi eloaan kuvataiteessa antiikkia seuranneina vuosisatoina. Se tarjosi taiteilijoille ehtymättömän aihevaraston ja karttuvan kuvapankin, joiden avulla saattoi käsitellä verhotusti esimerkiksi seksuaalisuuteen ja valtaan liittyviä herkkiä kysymyksiä. Samalla myyttien kuvaston monet merkityskerrokset rikastuivat entisestään. Luennolla aihetta lähestytään valittujen taideteosten kautta sekä Suomen että muun Euroopan puitteissa.

(14.4. pääsiäisloma)

21.4. Ilkka Kuivalainen: Antiikin arkkitehtuuri ja sen vaikutus

Luennolla perehdytään antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuurin peruspiirteisiin ja niiden esiintymiseen myöhemmässä arkkitehtuurissa. Havaintojen kohteena ovat erilaiset rakennustyypit, pohjakaavat ja monenlaiset yksityiskohdat. Esimerkkejä tarkastellaan erityisesti Suomen kannalta.

28.4. Tua Korhonen: Kreikan kielen ja kulttuurin nauttima arvostus antiikista nykyaikaan saakka

Esittelen Kreikan kulttuurin ja kielen tuntemusta osana antiikin perintöä – arvostuksen nousuja ja laskuja. Miksi edelleenkin kuuluu hyvään yleissivistykseen osata edes jonkin verran (muinais)kreikkaa?

Opintojakson suorittamiseen sisältyvä oppikirja: Sari Kivistö & H.K. Riikonen (toim.) Mitä jokaisen tulee tietää antiikista. Kreikka & Rooma.
Oheislukemistona esim. Bo Lindberg, Latina ja Eurooppa. Atena 1997.

Luentokurssilla on eri opettajia, ja opetusmetodit vaihtelevat.

Opintojakso suoritetaan luentopäiväkirjan ja muiden tehtävien avulla, jotka perustuvat luentokurssiin ja kurssikirjallisuuteen.

Opintojakso toteutetaan osallistumalla luentokurssille ja perehtymällä oheiskirjallisuuteen.