Instruction

Target group

Pakollinen erityispedagogiikan opintosuunnassa niille opiskelijoille, jotka sisällyttävät tutkintoihinsa opettajan pedagogiset opinnot.

Learning outcomes

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää opetussuunnitelman pohjalta kielikasvatuksen tavoitteet monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa
  • tuntee lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen erityispiirteet ja hänellä on valmiuksia käyttää eri menetelmiä peruslukutaidon alkuopetuksessa
  • kykenee ohjaamaan erilaisten lukemisen tapojen käyttöä
  • hallitsee erilaisia tekstien tuottamisen opetusmenetelmiä ja osaa tukea myönteisen kirjoittajakuvan muodostumista
  • hahmottaa ja osaa arvioida suomea toisena kielenä käyttävän oppilaan kokonaiskielitaitoa
  • ymmärtää kirjallisuuden merkityksen yksilön kannalta ja osana yhteisöllistä monikulttuurisuutta

Timing

Ensimmäinen opiskeluvuosi.

Contents

Opintojaksolla

  • harjoitellaan tukemaan oppilaiden lukemis- ja kirjoittamisprosessia
  • perehdytään kieli- ja kirjallisuuskasvatukseen sekä S2-opetuksen erityispiirteisiin
  • pohditaan kirjallisuuden merkitystä kokonaiskehityksen tukena ja harjoitellaan valitsemaan luettavaa ja kehittämään vaihtoehtoisia työtapoja erilaisille oppijaryhmille

Study materials

Grünthal, S. & Pentikäinen, J. (2006). Kulmakivi: Luokanopettajan äidinkieli ja kirjallisuus. Otava

Lerkkanen, M-K. (2013). Lukemaan oppiminen esi- ja alkuopetuksessa. WSOY.

Mäkinen, M. & Kulju, P. 2010. Miten alkavaa kirjoitustaitoa voitaisiin arvioida sanarakenteen kannalta? Kasvatus 41 (2), 129–142.

Vaarala, H., Reiman, N., Jalkanen, J. & Nissilä, L. (2016). Tilanne päällä! – Näkökulmia S2-opetukseen. Helsinki: Opetushallitus

Rastas, A. (toim., 2013). Kaikille lapsille: Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. SKS.

Lisäksi tai vaihtoehtoisesti luennoitsijan valitsemia ajankohtaisia artikkeleita kieli- ja kirjallisuuskasvatuksesta, esimerkiksi seuraavista:
Alho, I. & Kauppinen, A. 2009. Käyttökielioppi. Helsinki: SKS. (Soveltuvin osin.)
Latomaa, S. 2010. ”Hänellä ei ole kieltä missä hän voisi elää” − kirjallisuus kielipolitiikan ilmentäjänä. Teoksessa Eila Rantonen (toim.) Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa. Tampere: Tampere University Press, 40−68.
Linna, H. 2004. Luokat lukemaan! Tammi. (Osin, esim. s. 19–35, 65–78.)
Myllyntausta, S. & Routarinne, S. (2013). Sanahanat auki. Ideoita ja innostusta kirjoittamiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. (Osin, esim. s. 13–40.)

Mustaparta, A.-K. (toim., 2015). Kieli koulun ytimessä. OPH. (verkkojulkaisu)

Honko & Mustonen (toim., 2018). Tunne kieli. Matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen. Helsinki: Finn Lectura.

Mattila, S. ; Ollila, M. ; Volotinen, T. ; Höstman, H. ; Daniels, H. ; Steineke, N. (2008): Lukupiirin lumo. Helsinki: WSOY.

Assessment practices and criteria

Arviointi perustuu tenttien ja kirjallisten töiden arviointiin. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0–5.

Completion methods

Opintojakso koostuu luennoista, ryhmäopetuksesta, omatoimisista ryhmistä, kirjallisuudesta sekä näihin perustuvista tenteistä. Lisäksi opintoihin sisältyy koulussa toteutettavia tehtäviä. Toiminnasta raportoidaan yhdessä sovittavalla tavalla.