Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Enrol
29.12.2019 at 00:00 - 18.1.2020 at 23:59

Timetable

Description

Pakollinen erityispedagogiikan opintosuunnassa niille opiskelijoille, jotka sisällyttävät tutkintoihinsa opettajan pedagogiset opinnot. Erityispedagogiikan maisterin tutkintoa suorittaville kurssi on 7 op:n laajuinen.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää opetussuunnitelman pohjalta kielikasvatuksen tavoitteet monikulttuurisessa ja medioituneessa yhteiskunnassa
  • tuntee lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen erityispiirteet ja hänellä on valmiuksia käyttää eri menetelmiä peruslukutaidon alkuopetuksessa
  • kykenee ohjaamaan erilaisten lukemisen tapojen käyttöä
  • hallitsee erilaisia tekstien tuottamisen opetusmenetelmiä ja osaa tukea myönteisen kirjoittajakuvan muodostumista
  • hahmottaa ja osaa arvioida suomea toisena kielenä käyttävän oppilaan kokonaiskielitaitoa
  • ymmärtää kirjallisuuden merkityksen yksilön kannalta ja osana yhteisöllistä monikulttuurisuutta

Ensimmäinen opiskeluvuosi, syyslukukausi.

Opintojaksolla

  • harjoitellaan tukemaan oppilaiden lukemis- ja kirjoittamisprosessia
  • perehdytään kieli- ja kirjallisuuskasvatukseen sekä S2-opetuksen erityispiirteisiin
  • pohditaan kirjallisuuden merkitystä kokonaiskehityksen tukena ja harjoitellaan valitsemaan luettavaa ja kehittämään vaihtoehtoisia työtapoja erilaisille oppijaryhmille

Grünthal, S. & Pentikäinen, J. (2006). Kulmakivi: Luokanopettajan äidinkieli ja kirjallisuus. Otava
Lerkkanen, M-K. (2006). Lukemaan oppiminen esi- ja alkuopetuksessa. WSOY.
Mäkinen, M. & Kulju, P. 2010. Miten alkavaa kirjoitustaitoa voitaisiin arvioida sanarakenteen kannalta? Kasvatus 41 (2), 129–142.
Nissilä, L., Martin, M., Vaarala, H. & Kuukka, I. (2006). Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä -opetukseen. Helsinki: Opetushallitus.
Rastas, A. (toim., 2013). Kaikille lapsille: Lastenkirjallisuus liikkuvassa, monikulttuurisessa maailmassa. SKS.

Lisäksi tai vaihtoehtoisesti luennoitsijan valitsemia ajankohtaisia artikkeleita kieli- ja kirjallisuuskasvatuksesta, esimerkiksi seuraavista:
Alho, I. & Kauppinen, A. 2009. Käyttökielioppi. Helsinki: SKS. (Soveltuvin osin.)
Latomaa, S. 2010. ”Hänellä ei ole kieltä missä hän voisi elää” − kirjallisuus kielipolitiikan ilmentäjänä. Teoksessa Eila Rantonen (toim.) Vähemmistöt ja monikulttuurisuus kirjallisuudessa. Tampere: Tampere University Press, 40−68.
Linna, H. 2004. Luokat lukemaan! Tammi. (Osin, esim. s. 19–35, 65–78.)
Myllyntausta, S. & Routarinne, S. (2013). Sanahanat auki. Ideoita ja innostusta kirjoittamiseen. Jyväskylä: PS-kustannus. (Osin, esim. s. 13–40.)

Arviointi perustuu tenttien ja kirjallisten töiden arviointiin. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0–5.

Opintojakso koostuu luennoista, ryhmäopetuksesta, omatoimisista ryhmistä, kirjallisuudesta sekä näihin perustuvista tenteistä. Lisäksi opintoihin sisältyy koulussa toteutettavia tehtäviä. Toiminnasta raportoidaan yhdessä sovittavalla tavalla.

Yliopistonlehtori Elina Kontu