Instruction

Name Cr Method of study Time Location Organiser
Läroplansteori och utveckling av läroanstalten 5 Cr Lecture Course 18.1.2021 - 2.3.2021
Opetussuunnitelmatutkimus ja oppilaitoksen kehittäminen, Erityispedagogiikan opintosuunta 5 Cr Lecture Course 23.9.2020 - 5.11.2020
Opetussuunnitelmatutkimus ja oppilaitoksen kehittäminen, luokanopettajan opintosuunta (kasvatuspsykologia) 5 Cr Lecture Course 22.9.2020 - 9.12.2020
Opetussuunnitelmatutkimus ja oppilaitoksen kehittäminen, KO 5 Cr Lecture Course 17.9.2020 - 24.11.2020
Opetussuunnitelmatutkimus ja oppilaitoksen kehittäminen, KÄ 5 Cr Lecture Course 17.9.2020 - 23.11.2020
Opetussuunnitelmatutkimus ja oppilaitoksen kehittäminen, luokanopettajan opintosuunta (kasvatustiede) 5 Cr Lecture Course 17.9.2020 - 24.11.2020
Opetussuunnitelmatutkimus ja oppilaitoksen kehittäminen, varhaiskasvatuksen opintosuunta 5 Cr Lecture Course 15.9.2020 - 30.11.2020
Curriculum and Development of Educational Institution 5 Cr General Examination 9.6.2020 - 9.6.2020
Curriculum and Development of Educational Institution 5 Cr General Examination 7.4.2020 - 7.4.2020
STEP: Curriculum and Development of Educational Institution 5 Cr Course 13.1.2020 - 28.2.2020
Läroplan och utveckling av läroanstalten 5 Cr Course 13.1.2020 - 28.2.2020
AO & Aikope: Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, ryhmät 2.5 Cr Course 6.1.2020 - 30.3.2020
AO & Aikope: Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, luennot 2.5 Cr Course 6.1.2020 - 1.3.2020
Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, luokanopettajan opintosuunta (kasvatuspsykologia) 5 Cr Course 27.9.2019 - 11.12.2019
Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, Erityispedagogiikan opintosuunta 5 Cr Course 26.9.2019 - 12.12.2019
Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, luokanopettajan opintosuunta (kasvatustiede) 5 Cr Course 26.9.2019 - 27.11.2019
Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, KÄ 5 Cr Lecture Course 24.9.2019 - 27.11.2019
Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, KO 5 Cr Lecture Course 23.9.2019 - 25.11.2019
Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, varhaiskasvatuksen opintosuunta 5 Cr Course 17.9.2019 - 2.12.2019
Curriculum and Development of Educational Institution 5 Cr General Examination 11.6.2019 - 11.6.2019
Curriculum and Development of Educational Institution 5 Cr General Examination 9.4.2019 - 9.4.2019
STEP: Curriculum and Development of Educational Institution 5 Cr Course 14.1.2019 - 1.3.2019
Läroplan och utveckling av läroanstalten 5 Cr Course 14.1.2019 - 3.3.2019
AO & Aikope: Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, luennot 5 Cr Course 7.1.2019 - 3.3.2019
AO & Aikope: Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, ryhmät 5 Cr Course 7.1.2019 - 29.3.2019
Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, KO 5 Cr Course 8.10.2018 - 14.12.2018
Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, Erityispedagogiikan opintosuunta 5 Cr Course 8.10.2018 - 13.12.2018
Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, KÄ 5 Cr Course 8.10.2018 - 30.11.2018
Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, varhaiskasvatuksen opintosuunta 5 Cr Course 8.10.2018 - 26.11.2018
Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, luokanopettajan opintosuunta (kasvatustiede) 5 Cr Course 3.10.2018 - 28.11.2018
Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, luokanopettajan opintosuunta (kasvatuspsykologia) 5 Cr Course 3.10.2018 - 12.12.2018
Curriculum and Development of Educational Institution 5 Cr General Examination 14.8.2018 - 14.8.2018
Curriculum and Development of Educational Institution 5 Cr General Examination 12.6.2018 - 12.6.2018
Curriculum and Development of Educational Institution 5 Cr General Examination 10.4.2018 - 10.4.2018
STEP: Curriculum and Development of Educational Institution 5 Cr Course 15.1.2018 - 2.3.2018
Läroplan och utveckling av läroanstalten 5 Cr Course 15.1.2018 - 26.2.2018
AO & Aikope: Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, luennot 5 Cr Course 8.1.2018 - 1.3.2018
AO & Aikope: Opetussuunnitelma ja oppilaitoksen kehittäminen, ryhmät 5 Cr Course 8.1.2018 - 22.3.2018

Target group

Opintojakso on pakollinen opiskelijoille, jotka suorittavat opettajan pedagogiset opinnot 60 op.

Prerequisites

Opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvat muut opinnot kuin Harjoittelu II ja Opettaja työnsä tutkijana -opintojakso.

Learning outcomes

Yhteisen osan osaamistavoitteet:

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot

  • Opetussuunnitelmateorian perusparadigmoista, opetussuunnitelmaideologioista, opetussuunnitelmien muodoista ja opetussuunnitelman tehtävästä osana yhteiskunnallista ohjausjärjestelmää,
  • oman opetusalansa säädöspohjasta ja opetussuunnitelmien perusteista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • arvioida kriittisesti ja kehittää opetussuunnitelmien perusteita opetuksen suunnittelun välineenä eri koulutusasteilla.
  • käyttää opetussuunnitelmaa oppilaitoksen pedagogisen johtamisen ja kehittämisen välineenä moniammatillisessa työyhteisössä.

Eritytyvien osien osaamistavoitteet opintosuunnittain:

Kotitalousopettajan ja käsityönopettajan opintosuunnat

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa problematisoida opetussuunnitelmaa ja ymmärtää, että opetussuunnitelma asiakirjana edustaa aina tietynlaisia ideoita ja arvoja sekä käsityksiä ihmisestä, maailmasta ja tiedosta,
  • osaa tarkastella kriittisesti pedagogista johtamista oman opetusalansa kontekstissa ja kehittyy pedagogisena johtajana,
  • tuntee opetusalansa säädöspohjan ja käyttää opetussuunnitelmaa koskevaa ymmärrystään oman käsityön/kotitalouden opetuksessa sekä oppiaineiden välisessä yhteistyössä,
  • osaa soveltaa sekä laaja-alaisen osaamisen että ainedidaktiikan taitoja kotitalouden/käsityön opetuksen ja opetussuunnitelman kehittämisessä.

Varhaiskasvatuksen opintosuunta

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa problematisoida opetussuunnitelmaa, erityisesti varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita, ja ymmärtää, että opetussuunnitelma asiakirjana edustaa aina tietynlaisia ideoita ja arvoja sekä käsityksiä ihmisestä, maailmasta ja tiedosta,
  • osaa tarkastella kriittisesti pedagogista johtamista oman opetusalansa kontekstissa ja kehittyy pedagogisena johtajana,
  • tuntee opetusalansa säädöspohjan ja sitä ohjaavat asiakirjat,
  • käyttää varhaiskasvatuksen ohjaavia asiakirjoja pedagogiikan ja varhaiskasvatusyksikön toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa.

Luokanopettajan opintosuunta

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on syventyvät tiedot

  • opetussuunnitelmatutkimuksen käänteistä ja opetussuunnitelmaideologioista sekä niitä koskevan tiedon merkityksestä,
  • oman pääaineensa suuntautumisvaihtoehdon teoriapohjasta, sen moniäänisyydestä ja ideologisista taustoista/sitoumuksista,
  • perusopetuksen opetussuunnitelman tehtävästä osana yhteiskunnallista ohjausjärjestelmää,
  • perusopetuksen säädöspohjasta ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa problematisoida opetussuunnitelmaa ja ymmärtää, että opetussuunnitelma asiakirjana edustaa aina tietynlaisia ideoita ja arvoja sekä käsityksiä ihmisestä, maailmasta ja tiedosta,
  • osaa tarkastella kriittisesti pääaineensa suuntautumisvaihtoehdon teoriapohjaa ja sen ideologisia taustoja ja tunnistaa teoriataustan moniäänisyyden,
  • osaa tarkastella kriittisesti pedagogista johtamista oman opetusalansa kontekstissa ja kehittyy pedagogisena johtajana,
  • tunnistaa ja arvioida omia kouluun ja opetussuunnitelmaan liittyviä esioletuksia, joihin sosiaalistutaan kansalaisina, instituutioiden kasvatteina ja työntekijöinä,
  • tuntee opetusalansa säädöspohjan,
  • käyttää laajentunutta opetussuunnitelmaa koskevaa ymmärrystään ja opetussuunnitelmaa oman kasvatus- ja opetustyön ja oppilaitoksen pedagogisen kehittämisen välineenä moniäänisessä ja moniammatillisessa työyhteisössä.

Ruotsinkielinen luokanopettajan opintosuunta ja ruotsinkielinen aineenopettajakoulutus

ks. ruotsinkielinen opetussuunnitelma

Erityispedagogiikan opintosuunta

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa problematisoida opetussuunnitelmaa ja ymmärtää, että opetussuunnitelma asiakirjana edustaa aina tietynlaisia ideoita ja arvoja sekä käsityksiä ihmisestä, maailmasta ja tiedosta,
  • pystyy kriittisesti tarkastelemaan pedagogista johtamista oman opetusalansa kontekstissa ja kehittymään pedagogisena johtamisena
  • tuntee opetusalansa säädöspohjan,
  • osaa laatia pedagogisia asiakirjoja ja työskennellä moniammatillisessa työyhteisössä,
  • osaa toimia eri sidosryhmien edustajien kanssa erityispedagogisen toiminnan suunnittelemisen ja toteutuksen rakentamiseksi,
  • toimii salassapitosäännösten mukaan ja tuntee opettajan vastuut ja eettiset ohjeet,
  • on syventänyt tietojaan erityispedagogiikkaa koskevasta lainsäädännöstä ja ohjaavista asiakirjoista,
  • osaa käyttää erityispedagogiikkaa ohjaavia asiakirjoja oman opetuksensa kehittämisessä ja arvioinnissa.

Timing

Opintojakson suositeltu suoritusvaihe on juuri ennen opettajan pedagogisiin opintoihin sisältyvää harjoittelua. Opintojakso järjestetään sekä kevät- että syyslukukaudella. Aineenopettajilla opintojakso järjestetään III periodissa ennen IV periodissa olevaa harjoittelua.

Contents

Opintojaksolla

  • käsitellään opetussuunnitelmatutkimusta sekä opetussuunnitelmien yleisiä ja oman opetusalan ideologisia, pedagogisia ja yhteiskunnallisia tehtäviä ja säädöspohjaa,
  • tarkastellaan kriittisesti ja kehitetään opetussuunnitelmien perusteita oman alan opetuksen suunnitteluvälineenä,
  • perehdytään opetussuunnitelmaan oppilaitoksen pedagogisen kehittämisen välineenä moniammatillisessa työyhteisössä.

Completion

Opintojakso sisältää kaikille opettajan pedagogisia opintoja suorittaville yhteisen osan (1 op) ja opintosuunnittain eriytyvän osan (4 op).

Kaikille yhteinen osuus koostuu luennoista ja seminaaripäivästä sekä niihin liittyvästä kirjallisuudesta. Näiden perusteella tehdään kirjallinen tehtävä ja opintosuuntaisesti päätettävä videoanalyysi tai vastaava.

Opintosuuntakohtaisissa osuuksissa käytetään luento-, ryhmä- ja verkkomuotoista opetusta opintosuunnasta riippuen.

Luokanopettajan opintosuunnan kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdon osalta oppimismenetelmissä hyödynnetään yhteisöllistä tiedonrakentelua. Tarkemmat suoritustavat ja kirjallisen tuotoksen muoto päätetään kurssin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa osaamistavoitteiden mukaisesti.

Activities and teaching methods in support of learning

Luento-, ryhmä- ja verkkomuotoinen opetus.

Study materials

Yhteinen osa

Pakollinen kirjallisuus:

  • Autio, T., Hakala, L. & Kujala, T. (toim.) (2017). Opetussuunnitelmatutkimus. Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere: University Press.
  • Uljens, M. and Ylimaki, R.M. (eds.) (2017). Bridging Educational Leadership, Curriculum Theory, and Didaktik (pp.229-256). New York: Springer. https://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2F978-3-319-58650-2.pdf (koko teos soveltuvin, opintojakson alussa määriteltävin osin)

Suositeltava kirjallisuus:

Varhaiskasvatuksen opintosuunta

Pakollinen kirjallisuus:

  • Rodd, J. (2013). Leadership in Early Childhood. The pathway to professionalism. Maidenhead: Open University Press.
  • Opettajan osoittamia ajankohtaisia artikkeleita
  • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018
  • Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
  • Varhaiskasvatuslaki
  • Perusopetuslaki

Suositeltava kirjallisuus:

  • Parrila, S. & Fonsén, E. (toim.) (2016). Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Sylva, K., Ereky-Stevens, K. & Aricescu, A-M. (2015). Overview of European ECEC curricula and curriculum template. CARE. Curriculum Quality Analysis and Impact Review of European Early Childhood Education and Care (ECEC). http://ecec-care.org/fileadmin/careproject/Publications/reports/CARE_WP2_D2_1_European_ECEC_Curricula_and_Curriculum_Template.pdf
  • Wood, E. & Hedges, H. (2016). Curriculum in early childhood education: critical questions about content, coherence, and control, The Curriculum Journal, 27(3), 387-405, DOI: 10.1080/09585176.2015.1129981

Luokanopettajan opintosuunta, kasvatustiede (huom. tehty muutoksia 8.5.2017)

Pakollinen kirjallisuus:

  • Autio, T., Hakala, L. & Kujala, T. (toim.) (2017). Opetussuunnitelmatutkimus. Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere: University Press.
  • Schiro, M.S. (2013). Curriculum theory. Conflicting visions and enduring concerns. 2. painos. Thousand Oaks: Sage.
  • Perusopetuksen säädöspohja
  • Teokset tai artikkelit (valikoiduin osin), joihin pienryhmät perehtyvät ja jonka pohjalta pidetään vertaisopettamisen tuokiot muille pienryhmille (kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdossa erilainen toteutustapa ja teokset tai artikkelit soveltuvin osin):
    • Ryhmä 1. Koulukriittinen näkökulma opetussuunnitelmaan

      • Fremeaux, I. & Jordan, J. (2012). Anarchist Pedagogy in Action: Paideia, Escuela Libre. Teoksessa R.H. Haworth (toim.) Anarchist Pedagogies: Collective actions, theories, and critical reflections on education. Oakland: PM Press.

      • Illich, I. (1972). Kouluttomaan yhteiskuntaan. Helsinki: Otava. (suomenkieliset opiskelijat)

      • Illich I. (1971). Deschooling Society (Repr. 2004), London: Calder & Boyars. (kansainväliset opiskelijat)

      • Saurén, K-M. (2008). Illichin utopia - toivon ja tasa-arvon pedagogiikka. Teoksessa M. Lanas, H. Niinistö & J. Suoranta (toim.) Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä 2. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos.

    • Ryhmä 2. Kansallinen näkökulma opetussuunnitelmaan

      • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

      • Saari, A., Salmela, S., & Vilkkilä, J. (2014). Governing autonomy. Subjectivity, freedom, and knowledge in Finnish curriculum discourse. Teoksessa W.F. Pinar (toim.) International handbook of curriculum research, 2. painos. New York: Routledge, 183–200.

    • Ryhmä 3. Rationaalinen näkökulma opetussuunnitelmaan
      • Tyler, R. W. (1957). The basic principles of curriculum and instruction. Syllabus for education 360. Chicago: The University of Chicago Press.
      • Walker, D.F. & Soltis, J.F. (1997). Curriculum and aims. New York : Teachers College. (Luku The Tyler rationale).
    • Ryhmä 4. Postkolonialistinen näkökulma opetussuunnitelmaan
      • Andreotti, V., & de Souza, L. M. T. M. (2008). Global learning in the ‘knowledge society’ Four tools for discussion. ZEP

      • Andreotti, V. (2010). Global Education in the ‘21st Century’: two different perspectives on the ‘post-’ of postmodernism. International Journal of Development Education and Global Learning 2(2), 5–22.

      • Andreotti, V. (2010). Postcolonial and postcritical global citizenship education. Teoksessa G. Elliot, C. Fourali & S. Issler (toim.) Education and social change: Connecting local and global perspectives. New York: Continuum, 238–250.

      • Andreotti (2006). Soft versus critical global citizenship education. Teoksessa S. McCloskey (toim.) Development education in policy and practice. United Kingdom: Palgrave MacMillan, 21–31.

    • Ryhmä 5. Pedagogisen johtamisen näkökulma opetussuunnitelmaan
    • Ryhmä 6. Integroinnin näkökulma opetussuunnitelmaan

      • Beane, J.A. (1997). Curriculum integration. Designing the core of democratic education. New York and London: Teachers College Press.

      • Gehrke, N. J. (1998). A look at curriculum integration from the bridge. The Curriculum Journal 9 (2), 247–260.
    • Ryhmä 7. Koulutuspolitiikka ajassa
      • Tervasmäki, T. & Tomperi, T. (2018). Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa
      • Lisäksi opettajan valitsemat 1-2 ajankohtaista artikkelia.
  • Muu lukuvuosittain tarkastettava kirjallisuus ja artikkelit.

Luokanopettajan opintosuunta, kasvatuspsykologia (lisäyksiä 4.12.2017):

Soveltuvin osin:

  • European Parliament (ed.). (2015). Innovative Schools: Teaching & Learning in the Digital Era – Workshop Documentation. Brussels: European Parliament.
  • Gallagher, S. (2003). Educational Psychology: Disrupting the dominant discourese. New York: Peter Lang Publishing.
  • Lonka, K., Hietajärvi, L., Makkonen, J., Sandström, N. & Vaara, L. (2013). Tulevaisuuden opettajankoulutus – millaiseen kouluun ja miten? Teoksessa Uusi oppiminen (Eduskunnan tulevaisuus-valiokunnan julkaisu; 8/2013). Helsinki: Eduskunta, 93–111.
  • Schiro, M.S. (2013). Curriculum theory. Conflicting visions and enduring concerns. 2. painos. Thousand Oaks: Sage.
  • Stetsenko A. (2016). The Transformative Mind: Expanding Vygotsky’s approach to Development and Education. Cambridge: Cambridge University Press. doi:10.1017/9780511843044
  • Lisäksi perusopetuksen säädöspohja sekä ajankohtaista kirjallisuutta sopimuksen mukaan.

Ruotsinkielisen opetuksen kirjallisuus

ks. ruotsinkielinen opetussuunnitelma

Erityispedagogiikan opintosuunta

Pakollinen kirjallisuus:

  • Perusopetuslaki 21.08.1998/628, Perusopetusasetus 20.11.1998/852, Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986. Saatavana sähköisesti https://www.finlex.fi/fi/
  • Autio, T., Hakala, L. & Kujala, T. (toim.) (2017). Opetussuunnitelmatutkimus. Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere: University Press.
  • OKM:n ja OPH:n ajankohtaiset selvitykset oppimisen ja koulunkäynnin tuesta
  • Malinen, O-P. & Palmu, I. (2017). KUMMI16: Tavoitteena yhteisopettajuus – näkökulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhdessä opettamiseen. Niilo Mäki Säätiö.

Suositeltava kirjallisuus:

  • Ainscow, M. & West, M. (2006). Improving urban schools. Leadership and collaboration. Maidenhead: Open University Press., 168 s.
  • Sabel, C. ym. (2010). Individualized Service Provision in The New Welfare State: Lessons from Special Education in Finland report, SITRA, 72 s.

Kotitalous- ja käsityönopettajan opintosuunnat (huom. tehty muutoksia 30.11.2017)

Pakollinen kirjallisuus:

  • Isotalo, K. (2014). Pedagoginen synkronointi – vaikeus johtamispäätöksissä yläkoulunrehtorien kokemana. Kasvatustieteen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/44626/978-951-39-5938-8_vaitos071114.pdf?sequence=1
  • Autio, T., Hakala, L. & Kujala, T. (toim.) (2017). Opetussuunnitelmatutkimus. Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere: University Press. (soveltuvin osin)
  • Schiro, M.S. (2013). Curriculum theory. Conflicting visions and enduring concerns. 2. painos. Thousand Oaks: Sage. (soveltuvin osin)

Suositeltava kirjallisuus:

  • Fullan, M. (2009). Leadership Development: The Larger Context. Educational Leadership 67 (2), 45–49.
  • Marjanen, P. (2012). Koulukäsityö vuosina 1866-2003. Kodin hyvinvointiin kasvattavista tavoitteista kohti elämänhallinnan taitoja. Turun yliopisto. http://www.doria.fi/handle/10024/83445
  • Taar, J. (2017). Interthinking in Estonian Home Economics Education. Helsinki Studies in Education 16. University of Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/228138
  • Talvio, M. (2014). How do teachers benefit from training on social interaction skills? Developing and utilising an instrument for the evaluation of teachers’ social and emotional learning. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136437
  • Perusopetuslaki 21.08.1998/628, Perusopetusasetus 20.11.1998/852, Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986. Saatavana sähköisesti https://www.finlex.fi/fi/
  • Ajankohtainen kirjallisuus osoituksen mukaan.

Assessment practices and criteria

Arviointi asteikolla 0–5 perustuen opintojaksolla annettuihin tehtäviin ja kirjallisuussuoritukseen. Luokanopettajan opintosuunnan kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdon osalta opintojakson ohjaaja päättää arviointitavat ja -perusteet keskustellen niistä yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin alussa ja aikana.