Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Enrol
9.4.2018 at 15:00 - 24.4.2018 at 23:59

Timetable

Here is the course’s teaching schedule. Check the description for possible other schedules.

DateTimeLocation
Wed 7.11.2018
14:15 - 16:45
Wed 28.11.2018
14:15 - 16:45
Wed 5.12.2018
14:15 - 16:45
Wed 23.1.2019
14:15 - 16:45
Wed 6.2.2019
14:15 - 15:45
Wed 20.2.2019
14:15 - 16:45

Description

Seminaarin jälkeen opiskelija on perehtynyt tutkimusalaansa ja tutkimusaiheeseensa sekä laatinut opinnäytteen. Hän osaa kerätä ja järjestää tutkimusaihettaan koskevaa kirjallisuutta sekä hallitsee sitä koskevan lähdekritiikin. Hän osaa käydä tieteellistä keskustelua. Hän kykenee analysoimaan tutkimusalansa tekstiä ja asettamaan sille kysymyksiä. Hän kykenee esittämään analyysin tulokset selkeästi ja johdonmukaisesti sekä argumentoimaan tieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

Kaikki neljä evankeliumia huipentuvat Jeesuksen seuraajilleen antamaan ns. lähetyskäskyyn. Tämä käsky on ajatusrakenteeltaan trinitaarinen: ”Isä on lähettänyt minut – minä lähetän nyt teidät - te saatte Pyhän Hengen, joka tekee teidät kykeneviksi välittämään evankeliumin ja rakastamaan kanssaihmisiä.”

Alun alkaen kristillisen kirkon itseymmärrykseen on aina kuulunut vahva missionaarinen motivaatio: Kolmiyhteisen Jumalan pelastava rakkaus tulee ulottaa kaikkiin ihmisiin kaikkialla maailmassa kaikkina aikoina. Tämä visio on tehnyt kristinuskosta maailman suurimman uskonnon.

Ekumeenisessa teologiassa on viimeisen puolen vuosisadan aikana vahvistunut ns. Missio Dei –ajattelu: Lähetys ei ensisijaisesti olekaan kirkon tehtävä vaan itsensä Kolmiyhteisen Jumalan työtä, johon kirkko ja kristityt osallistuvat. Lähetys on Jumala-keskeinen todellisuus. Samalla on purkautunut käsitys länsimaiden tekemästä lähetystyöstä ns. kolmannessa maailmassa. Nyt kaksi kolmasosaa kaikista kristityistä elää länsimaiden ulkopuolella, nämä kirkot ovat tulevaisuuden mission tärkeimmät toimijat.

Kun evankeliumi tuodaan paikkaan, jossa ei ole vielä kirkkoa, Missio Dei –ajattelun mukaan on kuitenkin Kolmiyhteinen Jumala Luojana läsnä jo sielläkin. Tämä positiivinen lähtökohta auttaa kristinuskon kontekstualisaatiossa: evankeliumi liittyy kunkin kulttuurin ja kansan luonnollisesti hyviin elementteihin, syntyy kuhunkin kontekstiin mielekkäästi sopiva tulkinta uskosta ja kristillisestä elämästä. Samalla tämä tulkinta on kuitenkin sidottu kirkon alkuperäiseen apostoliseen, ekumeeniseen ja yhteiseen uskoon eli dogmaan.

MAHDOLLISIA GRADUN AIHEITA

-Missio Dei –teologian raamattuhermeneuttinen/raamattuteologinen perustelu ekumeenisissa dokumenteissa

-Missio Dei –teologian raamattuhermeneuttinen/raamattuteologinen perustelu Christopher Wrightin teologiassa

-Missio Dei –teologian juuret patristisessa teologiassa

-Lutherin teologian missionaarinen ulottuvuus

-Luterilaisen Maailmanliiton dokumenteissa esiintyvä Missio Dei –teologia

-Modernin Missio Dei –teologian synty ja tulo ekumeeniseen liikkeeseen 1950-luvulla

-Missio Dei –teologia Kirkkojen maailmanneuvoston uusimmissa dokumenteissa

-Missio Dei –teologia Vatikaanin toisessa konsiilissa, erityisesti Ad gentes –lähetysdekreetissä

-Missio Dei –teologian kehitystrendit katolisessa teologiassa Vatikaanin toisen konsiilin jälkeen

-Missio Dei –teologian afrikkalainen, aasialainen tai latinalais-amerikkalainen sovellus (voidaan valita esim. tietyn henkilön ajattelu ja tuotanto tutkimuskohteeksi)

-Missio Dei –teologian perustelu jonkin johtavan länsimaisen missiologin ajattelussa (esim. L.Newbigin, D.Bosch, G.Vicedom, J. Stott, C.Wright, S. Bevans jne.)