Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Enrol
18.8.2017 at 12:00 - 15.9.2017 at 23:59

Timetable

Here is the course’s teaching schedule. Check the description for possible other schedules.

DateTimeLocation
Mon 4.9.2017
10:15 - 11:45
Tue 5.9.2017
10:15 - 11:45
Mon 11.9.2017
10:15 - 11:45
Tue 12.9.2017
10:15 - 11:45
Mon 25.9.2017
10:15 - 11:45
Tue 26.9.2017
10:15 - 11:45
Mon 2.10.2017
10:15 - 11:45
Tue 3.10.2017
10:15 - 11:45
Mon 9.10.2017
10:15 - 11:45
Tue 10.10.2017
10:15 - 11:45
Mon 16.10.2017
10:15 - 11:45
Tue 17.10.2017
10:15 - 11:45

Registration and fee

Description

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan teologisesta antropologiasta, perehtyy tiettyjen auktorien opetuksiin ja ajattelun teemoihin itsenäisesti laatimissaan esseissä sekä pystyy erottamaan kristillisen perinteen sisällä toisistaan eroavia antropologisia linjoja.

Antiikin ja varhaiskeskiajan teologisia ihmiskäsityksiä -kurssilla perehdytään kristillisen ihmiskäsityksen kysymyksiin kreikan- ja latinankielisen varhaiskristillisen kirjallisuuden sekä erityisestiaugustinolaisen ajatteluperinteen valossa. Kurssin keskeisiä teemoja ovat kristittyjen käyttäytymistä koskevat toimintaohjeet ja etiikka, jumalallistuminen (theosis, deificatio), rukouselämä ja rukouksen teologia sekä armo-oppi. Myös synnin ja pyhityselämän kysymykset kuuluvat keskeisesti kristilliseen antropologiaan.
Konkreettiset arkielämän kysymykset näyttäytyvät kiinnostavassa valossa, kun niitä tarkastellaan systemaattisesti osana kristillistä antropologiaa ja esimerkiksi asketismia. Mitä hyveitä esimerkiksi urheileminen tai paasto kehittävät? Milloin pahat ajatukset ja demonit lakkaavat kiusaamasta ihmistä? Millä tavoin Jumalan armo vaikuttaa ihmisessä?
Kurssin ensimmäisen osan luennot käsittelevät Clemens Aleksandrialaisen ja Origeneen ajattelua sekä Evagrios Pontoslaisen opetuksia. Kaikkien kolmen jälkivaikutus myöhempään kristilliseen perinteeseen on ollut huomattava, kuten Joona Salmisen luennoilla huomataan.
Simo Knuuttilan luentojen aiheena ovat Augustinuksen teologia, varhaiskeskiajan augustinolaisuus sekä Gregorius Suuri. Augustinolaisen ajattelun tunteminen on keskeistä esimerkiksi skolastiikan kysymysten ja eurooppalaisen ajatteluperinteen kannalta, sillä Augustinuksen esittämät näkemykset ovat herättäneet runsaasti keskustelua aina varhaiskeskiajalta alkaen.

Asteikolla 0-5, tarkemmat arviointikriteerit määritellään opetusohjelmassa.

Kurssin suoritus: Opiskelijat laativat 2 kpl n. 3 sivun esseetä alla olevista aiheista.

Esseeaiheita:
Clemens Aleksandrialaisen käsitys kristillisestä elämäntavasta
Augustinuksen teologinen ihmiskäsitys
Evagrioksen käsitys jumalallistumisesta
Petrus Lombarduksen käsitys synnistä ja armosta
Esseiden palautus osoitteeseen joona.salminen@helsinki.fi pe 3.11.2017 mennessä.