Hitler ja Stalin

Kurssilla perehdytään kahden totalitaarisen yhteiskunnan, Neuvostoliiton ja kansallissosialistisen Saksan kulttuuripolitiikkaan.

Politiikka ja kulttuuri totalitaristisissa yhteiskunnissa – Neuvostoliitto ja kansallissosialistinen Saksa

5 op., 14 kokoontumiskertaa, 2 ryhmäkokoontumiskertaa ja 12 lähiopetuskertaa

Vastuuhenkilöt, opettajat VTT Meri Herrala & VTT Marja Vuorinen

Maksimi 30 opiskelijaa

Kurssikuvaus: sisältö ja osaamistavoitteet

Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijat itsenäiseen, reflektoivaan tieteelliseen ajatteluun. Kurssilla opitaan analysoimaan kriittisesti kahden erilaisen, mutta keskenään myös analogisen totalitaristisen yhteiskunnan, Neuvostoliiton ja Kansallissosialistisen Saksan poliittista ja ideologista viestintää, kulttuurisia ilmiöitä ja ideologisesti värittyneitä taideteoksia (esim. patsaat, valokuvat, elokuvat, kirjalliset ja musiikkiteokset, arkkitehtuurikohteet ja käyttögrafiikka). Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää ko. järjestelmien tuottamien taideteosten ja muiden kulttuurituotteiden poliittisia ja ideologisia merkityksiä ja osaa asettaa ne aikansa poliittista, yhteiskunnallista ja kulttuurista taustaa vasten.

Kurssin tavoitteena on myös kehittää opiskelijan kykyä tieteellisen kirjallisuuden ja artikkelien kriittiseen lukemiseen ja syventää käsityksiä tutkimuksen eri osa-alueista (kysymyksenasettelu, yhteys tieteellisen keskusteluun, metodit ym.). Omia töitään laatiessaan ja esitellessään sekä toistensa kirjallisia töitä ja esityksiä kommentoidessaan opiskelijat kehittävät myös yhteistyö- ja keskusteluvalmiuksiaan.

Kurssin päätyttyä opiskelijalla on perustiedot kahden totalitaristisen yhteiskunnan kulttuuripolitiikasta sekä propagandan ja agitaation roolista niiden valtiollisissa projekteissa. Opiskelija osaa vertailla kahta erilaista järjestelmää toisiinsa ja löytää yhteneväisyyksiä ja eroja niiden ideologioissa, kulttuuripolitiikassa ja taiteen tuottamisen tavoissa. Opiskelijalla on myös perusymmärrys taiteilijan, ideologian ja vallan suhteesta totalitaristisissa yhteiskunnissa. Opiskelija osaa arvioida taideteoksia ja sitä, miten valtakoneisto ja sen säännöt ovat vaikuttaneet teoksen lopulliseen muotoon ja sisältöön. Kurssi antaa myös valmiuksia vertailla historiallisia kulttuuripoliittisia prosesseja ja sensuuria nykyajan vastaaviin ilmiöihin.

Kohderyhmä ja opintojen ajoitus

Kurssi on suunnattu Yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelman opiskelijoille ja sijoittuu valinnaiset opinnot-kohtaan. Kurssi pidetään suomeksi.

Kurssista on hyötyä erityisesti kurssin aihepiireihin liittyviä kandityön tai gradun aiheita suunnitteleville.

Ajankohta

Kurssi kokoontuu syyslukukauden 2018 ensimmäisellä jaksolla.

Enrol
16.8.2018 at 09:00 - 4.9.2018 at 23:59
Moodle
Log in to view the registration key for Moodle.

Interaction

Kurssin ryhmätyötehtäviä koskeva kommunikointi tapahtuu opiskelijoiden kesken Google docs -alustalla, Moodlessa tms.

Timetable

Alustava ohjelma:

Kurssin 1. viikko

1. Tiistai 4.9. (14.15–15.45) KURSSIN JÄRJESTÄYTYMINEN

Lähiopetuskerta: kurssin esittely, aihepiirien esittely, esittäytyminen ja pienryhmiin (4-6 henkilöä) järjestäytyminen.

Jakaannutaan kuuteen pienryhmään esim. sen mukaan, kumpi totalitaristinen valtio kiinnostaa enemmän (kaikki ryhmät analysoivat kuitenkin lopulta molempien järjestelmien tuottamia poliittisia taideteoksia ja ideologista viestintää ja tekevät kirja-arviot molemmista järjestelmistä). Samanlaiset kiinnostusten kohteet voivat kurssin aikana vahvistaa ryhmän koherenssia ja yhteistä panosta kurssitehtäviä tehtäessä ja mahdollisia kandityön ja gradun aiheita myöhemmin suunniteltaessa. Opiskelijat tutustuvat ennen ensimmäistä kokoontumista kurssin aineistoon. Heillä on näin ollen esikäsitys siitä, minkälaista materiaalia kurssilla analysoidaan.

Ensimmäisellä kerralla päätetään mistä taideteoksista ryhmäläiset tekevät ensimmäiset analyysinsä (sekä Neuvostoliitto että kansallissosialistinen Saksa)

Molemmat opettajat ovat paikalla.

2. Torstai 6.9. (10.15–11.45)

LUENTO: Yhteinen johdantoluento, 45 min + 45 min

Kurssin 2. viikko – ”Neukkuviikko” (opettaja Meri Herrala)

3. Tiistai 11.9. (14.15–15.45)

LUENTO: Venäjän vallankumouksen jälkeinen kehitys ja sen vaikutus venäläiseen taiteeseen (kuvataide, rakennustaide, musiikki, kirjallisuus), vallankumouksen jälkeinen euforia, avantgarde, ensimmäisten taide-elinten luominen ja erilaiset taiteilijaryhmät ja suuntaukset, eri ryhmien väliset kiistat, uuden uljaan neuvostoihmisen ja uudenlaisen yhteiskunnan luominen)

4. Torstai 13.9. (10.15–11.45)

LUENTO: Kulttuurin kontrolli- ja valvontajärjestelmän luomisesta vuodesta 1932 lähtien, 1. Liittojen perustaminen, NL:n kirjailijaliiton kokous vuonna 1934 ja keskustelut sosialistisesta realismista, muiden taiteilijaliittojen synty, sensuurin toimimisesta NL:ssa, henkilökultti (Lenin ja Stalin-kuvat), jne.

Kurssin 3. viikko – Ensimmäinen pienryhmätapaaminen ja ensimmäinen ”Natsiluento” (opettaja Marja Vuorinen)

5. Tiistai 18.9. (14.15–15.45) ENSIMMÄINEN PIENRYHMÄTAPAAMINEN

• Ryhmät 1-3: Venäjän vallankumouksen jälkeisen ajan taideteoksen tms. analyysi (kuvallisia esityksiä & oheislukemistoa datapankissa, aineistoihin tutustutaan etukäteen)
• Ryhmät 4-6: Kansallissosialistisen Saksan teoksen analyysi (kuvallisia esityksiä & oheislukemistoa datapankissa, aineistoihin tutustutaan etukäteen)
• ryhmässä keskustelua ja havaintojen vertailua. Opiskelijat voivat etsiä lisää oheismateriaalia itse, opettajalla on myös kirjallisuutta, mm. kuvakirjoja
• Jokaiselle analyysille laaditaan on myös opponointi, jonka pitää toisella kerralla analyysin esittelevä ryhmä

KAKSI LUENTOA KANSALLISSOSIALISTISESTA SAKSASTA

6. Torstai 20.9. (10.15–11.45) Ensimmäinen natsiluento

Kansallissosialistisen Saksan synty, sen kulttuuripolitiikan (laajassa merkityksessä) ja ideologisen viestinnän tavoitteet, keinot ja rakenteet. Hitleriin keskittyvä johtajakultti. Valtiollisen propagandan eri osa-alueiden muut avaintoimijat: Goebbels, Speer, Todt, Hoffmann & Braun, Riefenstahl…

"Kansanyhteisön" rakentaminen: kenen ehdoilla ja ketä varten? Ketkä eivät kuuluneet joukkoon? Ideologian suuntaviivat ja ideologiakoneiston käytännön toiminta. Poliittisen julkisuuden monet eri lajit: ideologinen kirjallisuus (mm. Mein Kampf), julkiset puheet oluttuvista stadioneille, puolueen valvoma lehdistökenttä, elokuvat, radio, mainos- ja propagandajulisteet, propagandavalokuvat, näyttävät marssit ja soihtukulkueet, symboliset tunnusesineet, uudet käsitteet.

Kurssin 4. viikko

7. Tiistai 25.9. (14.15–15.45) Toinen natsiluento

Koko väestöä koskettavan kulttuuripolitiikan monet muodot ja rakenteet rauhanajan vuosina 1933–1939: puoluekokoukset, urheilu (mm. olympialaiset), liikenne, matkailu ja vapaa-aika, ideaalinen miehuus ja naiseus, lapset ja nuoret, koulutus, uusittu järjestökenttä, arkkitehtuuri (puolueen monumentit, yhdyskuntasuunnittelu ja lomaparatiisit), sotilaalliset ja puolisotilaalliset ryhmät, univormut, tunnusesineet, laulut, muoti, vuotuisjuhlien ja perhe-elämän muokkaaminen, viihde...

Sotapropagandan muotoutuminen sodan eri vaiheissa, regiimin omaa ”tulevaisuuden historiaa” koskevat suunnitelmat, valmistelut tappion uhatessa, jälkikuva voittajien silmin.

8. Torstai 27.9. (10.15–11.45) AINEISTOANALYYSIT ALKAVAT: KOLME NEUVOSTOLIITTOON LIITTYVÄÄ AINEISTOANALYYSIÄ

Molemmat opettajat ovat paikalla.

Kurssin 5. viikko

9. Tiistai 2.10. (14.15–15.45) KOLME NATSI-SAKSAAN LIITTYVÄÄ AINEISTOANALYYSIÄ

Molemmat opettajat ovat paikalla.

10. Torstai 4.10. (10.15–11.45) TOINEN PIENRYHMÄTAPAAMINEN (6 ryhmää)

Kirja- tai artikkeliesittelyjen valmistelua. Kolmella seuraavalla kerralla esitellään kullakin kaksi ryhmätyönä laadittua analyysiä. Ryhmäkoko joustaa osallistujien määrän mukaan

Molemmat opettajat ovat paikalla.

Kurssin 6. viikko

11. Tiistai 9.10. (14.15–15.45) KAKSI KIRJAESITTELYÄ & NIIDEN OPPONOINNIT

Lähiopetuskerta: kirjaesittelyt ja niiden opponoinnit alkavat.
Esittelyssä on kirjan ote tai artikkeli sekä Neuvostoliitosta että kansallissosialistisesta Saksasta; 2 ryhmää, 2 kirjaa/artikkelia

12. Torstai 11.10. (10.15–11.45) KAKSI KIRJAESITTELYÄ & OPPONOINNIT

Lähiopetuskerta: kirjaesittelyt/artikkeliarviot jatkuvat (2 ryhmää, 2 kirjaa/artikkelia)

Kurssin 7. viikko

13. Tiistai 16.10. (14.15–15.45) KAKSI KIRJAESITTELYÄ & NIIDEN OPPONOINNIT

Lähiopetuskerta: kirjaesittelyt/artikkeliesitykset jatkuvat (2 ryhmää, 2 kirjaa)

14. Torstai 18.10. (10.15–11.45) KOKOAVA YHTEENVETO

DateTimeLocation
Tue 4.9.2018
14:15 - 15:45
Thu 6.9.2018
10:15 - 11:45
Tue 11.9.2018
14:15 - 15:45
Thu 13.9.2018
10:15 - 11:45
Tue 18.9.2018
14:15 - 15:45
Thu 20.9.2018
10:15 - 11:45
Tue 25.9.2018
14:15 - 15:45
Thu 27.9.2018
10:15 - 11:45
Tue 2.10.2018
14:15 - 15:45
Thu 4.10.2018
10:15 - 11:45
Tue 9.10.2018
14:15 - 15:45
Thu 11.10.2018
10:15 - 11:45
Tue 16.10.2018
14:15 - 15:45
Thu 18.10.2018
10:15 - 11:45

Conduct of the course

Opiskelijoiden työmäärä

Kurssi kokoontuu 2 kertaa viikossa, 12 lähiopetuskertaa ja 2 pienryhmätapaamista.

Kurssilla on läsnäolopakko (poissaoloista on suoritettava kirjallinen lisätehtävä).

1. Opiskelijat valmistavat ryhmätöinä aineistoanalyysit taideteoksesta tai muusta kulttuurihistoriallisesta aineistosta. Kolme analyysiä tehdään Leninin tai Stalinin ajan Neuvostoliittoon, kolme kansallissosialistiseen Saksaan liittyvistä kohteista. Analyysit esitellään kahdella kokoontumiskerralla, joista ensimmäisellä käsitellään NL:a, toisella NS:aa. Kummallakin 3 X 20 min. esitystä ja 10 min. opponointia, jotka valmistavat toisten ryhmien jäsenet.

2. Kurssilla laaditaan ryhmätöinä kirjaesittelyt/vaihtoehtoisesti artikkeliesittelyt, jotka jakaantuvat kolmelle eri lähiopetuskerralle. Kurssilla esitellään yhteensä 6 kirjaa/artikkelia.

Analysoitavista teoksista kirjoitetaan myös 2-4 sivun pituinen analyysi. Opiskelijat voivat valita varsinaisten analyysiensä kohteeksi kuvan tai kuvaparin/kuvaryhmän, arkkitehtuurikohteen, pätkän elokuvaa tai musiikkiteosta, laulun tai kirjallisen teoksen. Opettajalla on materiaalia ja häntä voi konsultoida tarvittaessa. Pääosa kurssin kirjallisuudesta on liitteenä. Kirjallisuus voidaan tarvittaessa korvata myös tieteellisillä artikkeleilla.

Aineistoesittelyjen ja kirja-arvostelujen dokumentointi tapahtuu pienryhmätapaamisessa, jossa kootaan jokaisen ideat yhteen: ryhmä jakaantuu analyysin kirjoittajiin ja esittäjiin. Pienryhmissä valmisteltavia kirja- ja aineistoanalyysejä laadittaessa opiskelijat keskustelevat keskenään, kommentoivat toistensa analyysejä ja muokkaavat niistä lopuksi yhtenäisen raportin. Pienryhmätapaamisen analyysejä voidaan vielä tarvittaessa muokata Moodle-ryhmäalustalla.

Ryhmät valmistautuvat myös osallistumaan molempia esityksiä purkavaan keskusteluun. Näin molemmat ryhmät oppivat samalla vertailemaan kahden totalitaristisen yhteiskunnan teoksia. Seuraavalla kerralla valtiot vaihtuvat siten, että edellisellä kerralla neuvostoliittolaista teosta (joko Leninin tai Stalinin aikainen) analysoinut ryhmä analysoi kansallissosialistisen Saksan teoksen ja toisin päin.

3. Kurssin lopuksi jokainen opiskelija kirjoittaa itsenäisesti 4-5 sivun mittaisen analyysin vapaaehtoisesti valitusta taideteoksesta, kulttuurihistoriallisesta aineistosta tai artikkelista. Luettelo opettajien ehdottamista kirjoista tulossa.

Arviointimenetelmät ja -kriteerit

Arvosana-asteikko: 0-5.

Oppitunneille ja pienryhmätoimintaan osallistuminen; kirjalliset työt ja niiden palauttaminen sovittuna ajankohtana; kirjallisissa töissä merkitystä on myös annetun aikarajan ja muiden annettujen ohjeiden noudattamisella sekä hyvän akateemisen tavan mukaisella kirjallisella otteella ja kirjoitustyylillä.

Feedback

Viimeisellä tapaamiskerralla opiskelijoita pyydetään täyttämään palautelomake.

Description

The course can be completed as part of either the bachelor’s or master’s programme, or the 25/35 cr module. Restrictions on participation will be announced in the annual teaching programme.

After completing the course, students will have a profound understanding of the significance of political ideologies after the French Revolution. They will be able to utilise their expertise when evaluating today’s political discourse and activity.

During the course, students will familiarise themselves with the central political ideologies that have emerged after the French Revolution. The course examines the permanence, change and interruptions of ideologies, as well as their meaning and connections to political institutions and other practical politics.

Literature required for supervised independent written assignments (four books must be selected)

Jan-Werner Müller: Contesting Democracy. Political Ideas in Twentieth-Century Europe. Yale University Press 2013

Stanley G. Payne: A History of Fascism 1914–1945 (only pp. 1–290 and 441–520)

Kari Saastamoinen: Eurooppalainen liberalismi. Etiikka, talous, politiikka

Pekka Suvanto: Konservatismi Ranskan vallankumouksesta 1900-luvulle

Donald Sassoon: One Hundred Years of Socialism (Book Two pp. 113–440)

Donald Sassoon: One Hundred Years of Socialism (Book Three pp. 441–777)

John Dunn: Setting the People Free: The Story of Democracy

David Priestland: The Red Flag. Communism and the Making of the Modern World (2009)

Related literature for contact teaching

-The books listed above

-Other applicable literature, particularly scientific articles in e-journals

On a scale of 0 to 5. All completed studies will be taken into consideration, while self-assessment is promoted.

a) Course implemented as contact and/or online teaching, including literature and assignments

b) Supervised independent written assignments

-Completion methods will be annually specified in the teaching programme.