Kurssilla analysoidaan kahden totalitaristisen yhteiskunnan, Neuvostoliiton ja Kansallissosialistisen Saksan kulttuuripolitiikkaa.

Bolsevismi ja natsismi olivat sotienvälisenä aikana toistensa tärkeimmät ideologiset kilpailijat. Näennäisestä vastakkaisuudestaan huolimatta niillä oli paljon yhteistä, mm. yksipuoluejärjestelmä, yksilön alisteisuus kokonaisuudelle (kansakunta tai luokka), poliittisten oikeuksien vähäisyys, väkivallan käyttö politiikan välineenä, kattava rakenteellinen kontrolli, vallankäytön perustelu luokkavihollista tai kansanvihollista vastaan käytävällä taistelulla, voimakas propagandakoneisto ja määrätietoinen kulttuuripoliittinen ohjelma.

Toisen maailmansodan alussa Saksa ja Neuvostoliitto olivat ensin liittolaisia, päätyen lopulta ottamaan mittaa toisistaan. Saksan tappion jälkeen oikeisto- ja vasemmistototalitarismien vastakkainasettelu Euroopassa korvautui kylmän sodan kahtiajaolla, jota määrittivät idän ja lännen, kommunismin ja kapitalismin, NL:n ja Yhdysvaltojen blokkien ja kulttuuripiirien välinen ideologinen taistelu.

Kurssilla tarkastellaan aluksi sotienvälistä aikaa, jolloin kumpikin järjestelmä muotoutui, painottaen erityisesti ideologisen kehityksen suhdetta kulttuurin ja taiteiden kehitykseen. Toisen maailmansodan osalta tarkastellaan sotaan valmistautumisen ja itse sodan vaikutuksia kummankin järjestelmän kulttuuripolitiikkaan. Neuvostoliiton osalta käsitellään kulttuuripolitiikkaa vallankumousvuodesta 1917 Stalinin kauden loppuun. Lopuksi tarkastellaan sekä kansallissosialistisen Saksan että Leninin ja Stalinin Neuvostoliiton jälkimainetta ja niiden historiallista käyttöä. Kurssin punaisena lankana on näiden kahden lähtökohdiltaan ja ideologiselta kohdennukseltaan vastakkaisen, mutta toimintatavoiltaan toisiaan muistuttavan järjestelmän vertailu.

Kurssin tavoitteena on harjaannuttaa opiskelijat itsenäiseen, reflektoivaan tieteelliseen ajatteluun. Kurssilla opitaan analysoimaan kriittisesti kahden erilaisen, mutta keskenään myös analogisen totalitaristisen yhteiskunnan, Neuvostoliiton ja Kansallissosialistisen Saksan poliittista ja ideologista viestintää, kulttuurisia ilmiöitä ja ideologisesti värittyneitä taideteoksia (esim. patsaat, valokuvat, elokuvat, kirjalliset ja musiikkiteokset, arkkitehtuurikohteet ja käyttögrafiikka). Kurssin käytyään opiskelija ymmärtää ko. järjestelmien kulttuurituotteiden poliittisia ja ideologisia merkityksiä ja osaa asettaa ne aikansa poliittista, yhteiskunnallista ja kulttuurista taustaa vasten.

Kurssin tavoitteena on myös kehittää opiskelijan kykyä tieteellisen kirjallisuuden ja artikkelien kriittiseen lukemiseen ja syventää käsityksiä tutkimuksen eri osa-alueista (kysymyksenasettelu, yhteys tieteellisen keskusteluun, metodit ym.). Omia töitään laatiessaan ja esitellessään sekä toistensa kirjallisia töitä ja esityksiä kommentoidessaan opiskelijat kehittävät myös yhteistyö- ja keskusteluvalmiuksiaan.

Kurssin päätyttyä opiskelijalla on perustiedot kahden totalitaristisen yhteiskunnan kulttuuripolitiikasta sekä propagandan ja agitaation roolista niiden valtiollisissa projekteissa. Opiskelija osaa vertailla kahta erilaista järjestelmää toisiinsa ja löytää yhteneväisyyksiä ja eroja niiden ideologioissa, kulttuuripolitiikassa ja taiteen tuottamisen tavoissa. Opiskelijalla on myös perusymmärrys taiteilijan, ideologian ja vallan suhteesta totalitaristisissa yhteiskunnissa. Opiskelija osaa arvioida taideteoksia ja sitä, miten valtakoneisto ja sen säännöt ovat vaikuttaneet teoksen lopulliseen muotoon ja sisältöön. Kurssi antaa myös valmiuksia vertailla historiallisia ja kulttuuripoliittisia prosesseja ja sensuuria nykyajan vastaaviin ilmiöihin.

Kohderyhmä ja opintojen ajoitus

Kurssi on suunnattu Yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelman opiskelijoille ja sijoittuu valinnaiset opinnot-kohtaan. Kurssi pidetään suomeksi.

Kurssista on hyötyä erityisesti kurssin aihepiireihin liittyviä kandityön tai gradun aiheita suunnitteleville.

Suoritustavoista

Jokaisen luennon yhteydessä on flipped classroom -tyyppinen ennakkotehtävä (esim. lukemista, elokuvien tai videokoosteiden katsomista), joka liittyy luennon aihepiiriin.

Kukin opiskelija osallistuu yhden ryhmätyön laatimiseen ja esittämiseen. Tehtävien aineistoina on Neuvostoliiton ja kansallissosialistisen Saksan politiikkaan, kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä tekstejä ja visuaalista materiaalia.

Kurssin pääteeksi kirjoitetaan essee.

Kurssin kertakohtainen ohjelma:

Aihe 1: kurssin järjestäytyminen, lähiopetuskerta
Aihe 2, 3: MH - Neuvostoliitto
Aiheet 4, 5, 6, 7: MV - Natsi-Saksa
Aiheet 8, 9: MH - Neuvostoliitto
Aihe 10: ensimmäinen ryhmätyökerta - kaksi NL-ryhmätyötä
Aihe 11: toinen ryhmätyökerta - kaksi NS-ryhmätyötä (visuaaliset aineistot)
Aihe 12: kolmas ryhmätyökerta - NL- ja NS-ryhmätyöt (arkkitehtuuriteemat)
Aihe 13: MH & MV - yhteenveto, järjestelmien vertailua
Aihe 14: Loppukeskustelu ja opiskelijapalautteet

Enrol
12.12.2019 at 09:00 - 14.1.2020 at 23:59

Timetable

Here is the course’s teaching schedule. Check the description for possible other schedules.

DateTimeLocation
Tue 14.1.2020
10:15 - 11:45
Thu 16.1.2020
10:15 - 11:45
Tue 21.1.2020
10:15 - 11:45
Thu 23.1.2020
10:15 - 11:45
Tue 28.1.2020
10:15 - 11:45
Thu 30.1.2020
10:15 - 11:45
Tue 4.2.2020
10:15 - 11:45
Thu 6.2.2020
10:15 - 11:45
Tue 11.2.2020
10:15 - 11:45
Thu 13.2.2020
10:15 - 11:45
Tue 18.2.2020
10:15 - 11:45
Thu 20.2.2020
10:15 - 11:45
Tue 25.2.2020
10:15 - 11:45
Thu 27.2.2020
10:15 - 11:45

Conduct of the course

Suoritustavoista

Jokaisen luennon yhteydessä on flipped classroom -tyyppinen ennakkotehtävä (esim. lukemista, elokuvien tai videokoosteiden katsomista), joka liittyy luennon aihepiiriin.

Kukin opiskelija osallistuu yhden ryhmätyön laatimiseen ja esittämiseen. Tehtävien aineistoina on Neuvostoliiton ja kansallissosialistisen Saksan politiikkaan, kulttuuriin ja taiteeseen liittyviä tekstejä ja visuaalista materiaalia.

Kurssin pääteeksi kirjoitetaan essee.

Description

The course can be completed as part of either the bachelor’s or master’s programme, or the 25/35 cr module. Restrictions on participation will be announced in the annual teaching programme.

After completing the course, students will have a profound understanding of the significance of political ideologies after the French Revolution. They will be able to utilise their expertise when evaluating today’s political discourse and activity.

During the course, students will familiarise themselves with the central political ideologies that have emerged after the French Revolution. The course examines the permanence, change and interruptions of ideologies, as well as their meaning and connections to political institutions and other practical politics.

Literature required for supervised independent written assignments (four books must be selected)

Jan-Werner Müller: Contesting Democracy. Political Ideas in Twentieth-Century Europe. Yale University Press 2013

Stanley G. Payne: A History of Fascism 1914–1945 (only pp. 1–290 and 441–520)

Kari Saastamoinen: Eurooppalainen liberalismi. Etiikka, talous, politiikka

Pekka Suvanto: Konservatismi Ranskan vallankumouksesta 1900-luvulle

Donald Sassoon: One Hundred Years of Socialism (Book Two pp. 113–440)

Donald Sassoon: One Hundred Years of Socialism (Book Three pp. 441–777)

John Dunn: Setting the People Free: The Story of Democracy

David Priestland: The Red Flag. Communism and the Making of the Modern World (2009)

Related literature for contact teaching

-The books listed above

-Other applicable literature, particularly scientific articles in e-journals

On a scale of 0 to 5. All completed studies will be taken into consideration, while self-assessment is promoted.

a) Course implemented as contact and/or online teaching, including literature and assignments

b) Supervised independent written assignments

-Completion methods will be annually specified in the teaching programme.