Global Seed Vault, Wikipedia

Kuinka yhteiskunnan ja ympäristön välistä vuorovaikutusta voidaan ymmärtää historiallisesti? Kuinka luonto, talous ja politiikka kytkeytyvät yhteen yhteiskunnallisessa muutoksessa? Miten tulisi tarkastella ilmastonmuutoksen yhteiskuntahistoriaa? Mikä on antroposeeni, ihmisen aika, ja kuinka sen historiaa tulisi ymmärtää? Kuinka paikalliset ympäristömuutokset kytkeytyvät osaksi globaalin maailmantalouden kehitystä? Entä kuinka yhteiskuntatieteiden ja erityisesti historiantutkimuksen tulisi sopeutua ympäristömuutosten aikakauteen?

Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia kurssilla ”Luonto, yhteiskunta ja historia ilmastonmuutoksen aikakaudella”. Kurssin lähtökohtana on tarkastella historiallisia ympäristömuutoksia tiiviisti taloudellisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin tekijöihin kytkeytyvinä ilmiöinä. Opintojaksolla perehdytään erilaisin yhteiskuntatieteellisin lähestymistavoin globaalin ympäristöhistorian keskeisiin teemoihin sekä paikallisten ympäristömuutosten tutkimisen lähtökohtiin. Kurssilla tarkastellaan niin ilmastonmuutoksen kaltaisen globaalin ympäristöongelman historiallista muodostumista kuin paikallisia (suomalaisia ja eurooppalaisia) ympäristöhistoriallisia tapaustutkimuksia.

OSAAMISTAVOITTEET

Kurssi perehdyttää opiskelijan ympäristömuutosten yhteiskuntahistorian erilaisiin teoreettisiin ja metodologisiin jäsennystapoihin. Kurssi auttaa myös hahmottamaan keskusteluja nykyisistä ympäristöongelmista sekä niihin liittyvistä haasteista ja yhteiskunnallista ratkaisuista: antroposeeni, ilmastonmuutos ja esimerkiksi energiajärjestelmän yhteiskunnallinen merkitys asettuvat kurssilla nykyisinä ympäristöpoliittisina kysymyksinä historialliseen kontekstiin.

Kurssin suoritustavasta ja toteutuksesta syksyllä 2019 katso seuraavaksi kohta "Kurssin suorittaminen".

HUOMIOITAVAA

Huomioi, että jo kurssin ensimmäiselle kerralle on ennakkotehtävä: Lue tai kuuntele podcastina Suomen kuvalehden juttu "Maailmanloppu on lähempänä kuin uskotkaan" (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/maailmanloppu-on-lahempana-kuin...). Pohdi, miten jutussa kuvataan yhteiskunnan ja luonnon välistä historiallista kehitystä.

Syksyn 2019 kurssin erityisyytenä on mahdollisuus toimia yhden opetussession ajan osana WISE-hankkeen Policy Operation Room -harjoitusta (https://wiseproject.fi/). Harjoituksessa opiskelijat pääsevät ratkaisemaan viheliäistä ympäristöongelmaa poliittisten päättäjien asemassa.

Enrol
3.10.2019 at 09:00 - 28.10.2019 at 23:59

Timetable

Here is the course’s teaching schedule. Check the description for possible other schedules.

DateTimeLocation
Mon 28.10.2019
10:15 - 11:45
Wed 30.10.2019
10:15 - 11:45
Mon 4.11.2019
10:15 - 11:45
Wed 6.11.2019
09:15 - 11:45
Mon 11.11.2019
10:15 - 11:45
Mon 25.11.2019
10:15 - 11:45
Wed 27.11.2019
10:15 - 11:45
Mon 2.12.2019
09:15 - 11:45
Wed 4.12.2019
09:15 - 11:45

Conduct of the course

Kurssi on vaativa, mutta opiskelijakokemuksen mukaan hyvin antoisa. Valmistaudu panostamaan itsenäiseen työskentelyyn, seminaarikeskusteluihin ja ryhmätyöhön heti alusta alkaen. Kurssi on prosessi: luennot ja seminaarityöskentely vahvistavat teoreettista ja tutkimuksellista lähestymistapaa, joita sovelletaan kurssin kaksiosaisessa ryhmätyössä (ryhmäesitelmä ja ryhmäessee).

Kurssi koostuu seuraavista oppimiskokonaisuuksista.

Luennot 6-8h

Luennoilla käsitellään kurssin teoreettisia ja metodologisia lähestymistapoja. Kullekin luennolle on määrätty lukemisto (tieteelliset artikkelit tai kirjojen luvut), johon jokainen opiskelija perehtyy ennen luentoa. Lukemistosta ja sen herättämistä ajatuksista kirjoitetaan lyhyt reaktiopaperi (max. 1 liuska), joka palautetaan moodleen luentoa edeltävänä päivänä kello 23.59 mennessä. Lukemisto löytyy kunkin kerran kansiosta.

Seminaari-istunnot 6-8h

Luentokertojen lisäksi kokoonnumme seminaari-istuntoihin, joiden työskentelyn pohjana toimii määrätty lukemisto (tieteelliset artikkelit tai kirjojen luvut). Kullekin kerralle määrätään alustajaryhmä (samat kuin kurssin ryhmätyössä), jotka vastaavat tapaamisen alustuksesta (15–20 min.) ja seminaarikeskustelun johdattelemisesta. Jokainen opiskelija perehtyy kaikkiin seminaariteksteihin ennakkoon, ja kirjoittaa kunkin kerran teksteistä lyhyen reaktiopaperin (max. 1 liuska) edellisen illan kello 23.59 mennessä.

Luettavaa on paljon, noin 50–80 sivua per kerta – aloita siis lukeminen ajoissa, jotta voit myös palauttaa reaktiopaperin ajoissa.

Kurssityö ja sen esittely 6h: työn esittely joko 2.12. tai 4.12.

Kurssityö koostuu kahdesta osasta (esitelmästä ja ryhmäesseestä) ja se toteutetaan 3-4 hengen ryhmissä. Ryhmät muodostetaan ensimmäisellä tapaamiskerralla. Kurssityön aihe valitaan ja ilmoitetaan opettajalle kolmannen tapaamiskerran lopuksi.

Esitelmä: kahdella viimeisellä kerralla 2.12. ja 4.12 (huom! molemmat muusta kurssiaikataulusta poiketen kello 9-12) ryhmät esittelevät mahdollisimman pitkälle kehittämänsä kurssityön. Suositeltava muoto: PP-diat; kukin ryhmä saa aikaa 30 min (15 min. esitelmälle + 15 min. palautteelle) Ryhmä saa esitelmästä palautteen kaikilta muilta ryhmiltä ja opettajalta. Ryhmät palauttavat esitelmänsä Moodleen torstaihin 28.11 mennessä.

Ryhmäessee: esitelmän ja saamansa palautteen pohjalta ryhmäläiset kirjoittavat 8-10 sivun yhteisen loppuesseen. Esseen palautuspäivä on 13.12.

Katso kurssityön tarkemmat ohjeet kohdasta ”Kurssityön ohjeet”.

POISSAOLO

Poissaolot korvataan noin 4 sivun arviopaperilla, jossa analysoidaan poissaolokerran lukemistoa kriittisesti. Mikäli opiskelija on poissa kahdelta viimeiseltä kerralta (2.12. tai 4.12), on hän velvollinen tutustumaan muiden opiskelijoiden esitelmiin (Moodlen palautusalue) ja kirjoittamaan palautteen jokaisesta esitelmästä (yhteensä noin 4 sivua; palautus Moodleen). Poissaoloista (osittaisistakin) ja korvaavuuksista on sovittava aina opettajan kanssa.

ARVIOINTI

Arvioinnissa huomioidaan kaikki suoritusten osa-alueet seuraavin painotuksin:

Seminaariosallistuminen (40%)
Ryhmätyön esittely (25%)
Ryhmäessee (35%)

KURSSIN OPETTAJASTA

Olen väitellyt syksyllä 2018 HY:n talous- ja sosiaalihistoriasta. Väitöskirjassani käsittelin maailmankapitalismin ympäristöhistoriallisia murroksia 1800-luvun Pohjois-Suomessa ja Kainuussa.

Väitöskirjani löytyy täältä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/253843
Viimeisimmät julkaisuni puolestaan täältä: https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/tero-t-toivanen

Työskentelen tutkijana prof. Janne Hukkisen (HY) johtamassa Suomen Akatemian Strategisen Neuvoston WISE-hankkeessa, joka tutkii viheliäisten ongelmien vaikutuksia Suomeen. Tutustu: https://wiseproject.fi/. Lisäksi olen itsenäisen BIOS-tutkimusyksikön alkuperäisjäsen. BIOS tutkii monitieteisesti ilmastonmuutoksen sekä muiden ympäristö- ja resurssikriisien vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutustu: https://bios.fi/

KURSSIN KESKEINEN TAUSTAKIRJALLISUUS (ei pakollinen)

Barca, S. (2010) Enclosing water: nature and political economy in a Mediterranean valley, 1796-1916.
Bonneuil, C. & Fressoz, J. (2016) The shock of the Anthropocene: The earth, history and us.
Burke, E. III & Pomeranz, K. (2009) The Environment and World History.
Cronon, W. (1991). Nature's metropolis: Chicago and the Great West. WW Norton & Company.
Cronon, W. (toim.) (1996) Uncommon ground: Rethinking the human place in nature.
Davis, M. (2001) Late Victorian Holocausts. El Nino Famines and the Making of History.
Hornborg, A. (toim.) (2007) Rethinking Environmental History. World-system History and Global Environmental Change.
Laakkonen, S. (2001) Vesiensuojelun synty: Helsingin ja sen merialueen ympäristöhistoriaa 1878-1928.
McNeill, JR. (2001) Something new under the sun: An environmental history of the twentieth-century world.
Malm, Andreas (2016) Fossil Capital. The Rise of Steam Power and the Roots of Global Warming.
Massa, Ilmo (1994) Pohjoinen luonnonvalloitus. Suunnistus ympäristöhistoriaan Lapissa ja Suomessa.
Moore, Jason, M (2016) Capitalism in the Web of Life.
Radkau, Joachim (2008) Nature and Power. A global history of the environment.
Tsing, Anna (2015) The Mushroom at the end of the world.
Warde, Paul (2006). Ecology, economy and state formation in Early modern Germany.

Description

The course can be completed as part of either the bachelor’s or master’s programme, or the 25/35 cr module. Restrictions on participation will be announced in the annual teaching programme.

After completing the course, students will be familiar with classical questions in environmental history, for example, the interaction between climate, the economy, politics and culture. They will be familiar with the long-term developments in Finnish society and understand the interconnections between business, environment and nature. Special emphasis will be on climate change as a historical phenomenon and a challenge for the future.

The course examines the central themes of global environmental history, the development of Finnish society, the connection between agrarian and urban lifestyles, and nature and the economy, as well as the general international and national factors underlying the development of lines of business.

Choose 4 of the following:

· Louekari, Sami: Hyödyn politiikka – Kokemäenjokilaakson ympäristöhistoriaa 1720–1850.

· Behringer, Wolfgang: A Cultural History of Climate.

· Howkins, Alun: The Death of Rural England. The Social History of the Countryside Since 1900.

· Radkau, Joachim: Nature and Power. A Global History of the Environment. Cambridge University Press 2008.

· Burke, Edmund III and Pomeranz, Kenneth: The Environment and World History. California University Press 2009.

On a scale of 0 to 5. All completed studies will be taken into consideration, while self-assessment is promoted.

Thematic seminar in small groups