Tervetuloa Epäorgaanisen kemian kurssisivulle!

Muistathan ilmoittautua kurssille weboodissa, jotta saat sitä kautta lähetetyt viestit.

Ilmoittaudu
10.2.2020 klo 09:00 - 29.4.2020 klo 23:59

Aikataulu

Korona-viruksen vuoksi luentoja ei jatketa enää tänä keväänä. Luentoja korvaavat tallenteet on saatu tehtyä ja tallennettua kurssin Moodle-sivulle.

Kurssitentin ajankohdaksi on sovittu 29.4. 12:00 – 14:00. Korona-määräysten perusteella tuota tenttiä ei voida järjestää perinteisenä salitenttinä. Niinpä se järjestetään etätenttinä tavalla, joka määritellään lähempänä. Joka tapauksessa tentissä saa käyttää luentomateriaaleja ja myös muuta materiaalia.

22.4. klo 12:15 - 14 pidetään zoom-tapaaminen, missä voi kysyä kurssiin ja tenttiin liittyvistä asioista. Linkki tuohon lähetetään weboodin kautta.

PäivämääräAikaOpetuspaikka
Ma 9.3.2020
10:15 - 12:00
Ke 11.3.2020
12:15 - 14:00
Pe 13.3.2020
10:00 - 12:00
Ma 16.3.2020
10:15 - 12:00
Ke 18.3.2020
12:15 - 14:00
Pe 20.3.2020
10:00 - 12:00
Ma 23.3.2020
10:15 - 12:00
Ke 25.3.2020
12:15 - 14:00
Pe 27.3.2020
10:00 - 12:00
Ma 30.3.2020
10:15 - 12:00
Ke 1.4.2020
12:15 - 14:00
Ma 6.4.2020
10:15 - 12:00
Pe 17.4.2020
10:00 - 12:00
Ma 20.4.2020
10:15 - 12:00
Ke 22.4.2020
12:15 - 14:00
Pe 24.4.2020
10:00 - 12:00
Ma 27.4.2020
10:15 - 12:00
Ke 29.4.2020
12:15 - 14:00

Materiaalit

Luentomateriaali tulee tähän useammassa osassa kurssin edetessä.
Salasanan tiedostojen avaamiseen saat luennoitsijalta.

Suositus on tulostaa materiaali muistiinpanojen pohjaksi muodossa 4 sivua yhdelle.

Korona-viruksen vuoksi luennot on keskeytetty 13.4. asti. Luentoja paikkaavia tallenteita tuotetaan kurssin Moodle-sivulle.

Materiaaleissa on myös harjoitustehtäviä. Vastauksia niihin ei sellaisenaan ole, mutta kaikkiin kuitenkin löytyy varmasti vastaukset luentomateriaalista. Tarkoituksena on saada/pakottaa teidät tutkimaan materiaalia niin syvällisesti, että ette enää epäröi vastaustenne kanssa. Jos kuitenkin jokin kysymys ei siltikään aukene, sitä voi toki minulta kysyä.

Esimerkkitentti on sen sijaan tarkoitus käydä yhdessä läpi luentojen ja kurssitentin välissä.

Kuvaus

Vastaava koulutusohjelma: Kemian kandiohjelma

Opintokokonaisuus: Kemian perusopinnot

Tarjolla muiden koulutusohjelmien opiskelijoille: Kyllä

KEK101 Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset

KEK103 Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino

Liuoskemia.

Opiskelija osaa keskeisimmät asiat epäorgaanisen kemian kolmelta osa-alueelta: alkuaineiden kemia, kiinteän olomuodon kemia, koordinaatiokemia.

Näiden perusteiden avulla opiskelija osaa etsiä ja omaksua syventäväää lisätietoa epäorgaanisen kemian kysymyksistä. Hänellä on myös valmius ymmärtää epäorgaanisen kemian sovelluksia ja ympäristökemiaa.

Ensimmäisenä vuotena kun kurssit KEK101 Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset ja KEK103 Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino on suoritettu.

Opintojakso järjestetään joka vuosi IV periodissa.

Alkuaineiden kemia:

  • jaksollinen järjestelmä alkuaineiden kemiallisten ominaisuuksien päättelyn ja ymmärtämisenperustana
  • jaksollisessa järjestelmässä esiintyviä trendejä ja näiden vaikutuksia alkuaineiden ominaisuuksiin: atomisäde, ionisäde, ionisaatioenergia, elektroniaffiniteetti, elektronegatiivisuus, tyypillisimmät hapetusasteet, diagonaaliefekti, inertti pari -efekti
  • metallikationien ja oksoanionien käyttäytymiseen vesiliuoksessa vaikuttavat tekijät
  • oksoanionien ja vastaavien happojen nimeäminen
  • oksidien happo/emäsluonteet
  • alkuaineiden redox-kemian keskeisimmät tekijät: pelkistyspotentiaalit, Pourbaix-diagrammit (E-pH), Ellingham-diagrammi
  • HSAB-periaate (kovat ja pehmeät Lewisin hapot ja emäkset) ja sen käyttö reaktioiden ennustamisessa
  • yleisimmät muodot, missä alkuaineet esiintyvät luonnossa
  • alkuaineiden valmistaminen ja valmistusmenetelmän valintaan vaikuttavat tekijät

Kiinteän olomuodon kemiasta:

  • sidokset kiinteän olomuodon yhdisteissä
  • yleisimmät rakennetyypit
  • hilaenergian määritelmä ja sen määrittäminen teoreettisesti ja kokeellisesti
  • hilavirheet ja niiden merkitys
  • esimerkkejä materiaalikemian osa-alueista

Koordinaatiokemiasta:

  • koordinaatioyhdisteiden rakenne: keskusatomi, ligandi, kelaatti, koordinaatioluku, kompleksien geometria
  • koordinaatioyhdisteiden nimeäminen
  • isomeria koodinaatioyhdisteissä
  • koordinattioyhdisteiden sidosten kuvaaminen kidekenttäteorian avulla
  • koordinaatioyhdisteiden reaktiomekanismit
  • organometallikemian perusteet ja keskeisimmät sovellukset

Luentomateriaali.

Oheislukemistoksi käy mikä tahansa epäorgaanisen kemian oppikirja, mutta suositelluimpia ovat:

  • en.wikibooks.org/wiki/Introduction_to_Inorganic_Chemistry
  • Descriptive Inorganic Chemistry; G. Rayner-Canham, T. Overton, 5th Edition, W.H. Freeman and Company
  • Inorganic chemistry, Shriver & Atkins, Oxford University Press
  • Principles of Descriptive Inorganic Chemistry, G. Wulfsberg, Brooks/Cole Publishing Company

Luennot, harjoituksia luentojen yhteydessä sekä omatoimisesti, tentti.

Tentti

Luennot, harjoituksia luentojen yhteydessä sekä omatoimisesti, tentti.