Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Ilmoittaudu

Aikataulu

Tästä osiosta löydät kurssin opetusaikataulun. Tarkista mahdolliset muut aikataulut kuvauksesta.

PäivämääräAikaOpetuspaikka
Ma 9.5.2016
16:15 - 17:45
Ke 11.5.2016
16:15 - 17:45
Ma 16.5.2016
16:15 - 17:45
Ke 18.5.2016
16:15 - 17:45
Ma 23.5.2016
16:15 - 17:45
Ke 25.5.2016
16:15 - 17:45
Ma 30.5.2016
16:15 - 17:45

Ilmoittautuminen ja opintomaksu

90 euroa. Lisätietoja.

Ilmoittautuminen alkaa 02.03.2016 klo 10.00.

Miten opiskelemaan?

Kuvaus

Kurssilla käsitellään aineellisen kulttuuriperinnön erilaisia ulottuvuuksia esim. rakennettujen ympäristöjen, museoiden ja erilaisten muiden kokoelmien kannalta. Esineet heijastavat monenlaisia ilmiöitä, mutta ne ovat jo itsessään haasteellisia ja mielenkiintoisia tutkimuskohteita.

Jakso sopii kaikille kansatieteestä ja jakson teemoista kiinnostuneille.

Kansatieteen perusopinnot, mutta kesäopinnoissa tai erikoisjaksoilla ei edeltävien opintojen vaatimusta. Tarvittaessa opiskelija voi tutustua kansatieteen peruskurssin kirjallisuuteen (Ilmar Talve, Suomen Kansankulttuuri)

Opintojakson jälkeen opiskelija osaa soveltaa kansatieteellistä tutkimusta valitsemiltaan erityisosaamisalueilta. Hän osaa erotella näihin liittyviä taustamuuttujia, näkökulmia ja tulkintamalleja.

Luennot ma ja ke 9.5.–30.5.2016

1 Johdanto aineellisen kulttuurihistorian tutkimukseen

2 Tyylihistoria tutkimuksen perustana

3 Vierailu Kansallismuseoon

4 Tutkimuksen lähdeaineistoja: suomalainen koti

5 Aineellisen tutkimuksen historia: talonpoikaiskulttuurin erityispiirteet

6 Säilöttyä ja siirrettyä kansankulttuuria (vierailu Seurasaaren ulkomuseoon)

7 Historian käännekohdat aineellisen kulttuurin muokkaajina: Turun palo

Luennot ja lopputehtävä.

Kurssin suorituksena on läsnäolo vähintään kuudella opetuskerralla ja 8–10 liuskan essee.

Kirjallisuutta (voit myös itse valita käyttämäsi lähdekirjallisuuden/tutkimuksen oman alasi/kiinnostuksesi mukaan):

Aineen taikaa. Näkyvän ja näkymättömän kulttuurin jäljillä 2011. SKS

Amberg, Anna-Lisa 2003. ”Kotini on linnani” – kartano ylemmän porvariston omanakuvana. Esimerkkinä Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen suunnittelema Suur-Merijoki vuodelta 1904. SMYA 111.

Bäcksbacka, Christina 1995. Viceamiral Carl Olof Cronstedts hem. SMYA 102.

Finländskt herrgårdsliv. En etnologisk studie över Karsby i Tenala. 1978. SLS

Hakala-Zilliacus, Liisa-Maria 2002 . Suomen Eduskuntatalo. Kokonaistaideteos, itsenäisyysmonumentti ja kansallisen sovinnon representaatio. SKS.

Korhonen, Teppo 1999. Tekniikkaa, taidetta ja taikauskoa. Kirjoituksia aineellisesta kansankulttuurista. SKS

Korhonen, Teppo 1991. Kuisti. Kansatieteellinen tutkimus. SMY. Kansatieteellinen arkisto 37.

Lahti, Juhana 2006. Arkkitehti Aarne Ervin kaupunkisuunnittelu pääkaupunkiseudulla - Suomalaisen suurkaupungin kaavoitusta toisen maailmansodan jälkeen. Taidehistoriallisia tutkimuksia 34. Taidehistorian seura.

Lehtinen, Ildikó & Sihvo Pirkko 2005. Rahwaan puku. Museovirasto.

Mäntylä, Sinikka 1988. Länsipohjalainen kaappikello. Innovaatiosta folklorismiin. SMY. Kansatieteellinen arkisto 35.

Pylkkänen Riitta 1955. Renessanssin puku Suomessa vanhemmalla Vaasa-ajalla 1560–1620. SMYA 55.

Pylkkänen, Riitta 1970 . Barokin pukumuoti Suomessa 1620–1720. SMYA 71.

Pylkkänen, Riitta 1982. Säätyläisnaisen pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla. SMYA 84.

Pälsi, Sakari 1921. Vanhaa ja katoavaa. Otava.

Pälsi, Sakari 1937. Sukupolvien perintö. Gummerus.

Pälsi, Sakari 1947. Omaa työtä. Otava.

Sammallahti, Leena 1980. Suomalainen kansanomainen jalaskehto. SMY. Kansatieteellinen arkisto 31.

Ranta, Sirkka-Liisa 1999. Kirkonkylä Päijänteen kainalossa. Kuhmoisten keskustaajaman muutos 1900-luvulla. SMY. Kansatieteellinen arkisto 44.

Relas, Jukka 2013. Valta, tyyli ja tila. Keisarien ja presidenttien residenssi Helsingissä 1837–1940. SMYA 121.

Selkokari, Hanne 2008. Kalleuksia isänmaalle. Eliel Aspelin-Haapkylä taiteen keräilijänä ja taidehistorioitsijana. SMYA 115.

Sihvo, Pirkko 2009. Rakas ryijy. Museovirasto.

Sirelius, U. T. 1924. Suomen ryijyt. Otava.

Spoof, Sanna-Kaisa 1997. Savikkojen valtias. Jokelan tiilitehtaan sosiaalinen ja fyysinen miljöö. SMY. Kansatieteellinen arkisto 43.

Svinhufvud, Leena 2009. Moderneja ryijyjä, metritavaraa ja käsityötä - Tekstiilitaide ja nykyaikaistuva taideteollisuus Suomessa maailmansotien välisenä aikana. Designmuseo.

Tuomi, Timo: Kaupunkikuvan muutokset suomalaisten kaupunkikeskustojen suunnittelun tavoitteiden ja todellisuuden kohtaamisesta toisen maailmansodan lopusta 1960-luvun puoliväliin. SKS.

Turunen, Arja 2011. Housut, hame, hamehousut! Vai mikä on tulevaisuutemme? SMY. Kansatieteellinen arkisto 53.

Vuoristo, Osmo 1978. Suomalaiset haarikka-astiat. SMY. Kansatieteellinen arkisto 29.

Asteikolla 0-5

Opetus on yhteisopetusta Kansatieteen oppiaineen kanssa. Avoimen yliopiston opiskelijat osallistuvat oppiaineen opetukseen. Jaksolla on rajallinen opiskelijakiintiö.

Kurssilla tutustutaan aineellisen kulttuuriperinnön erilaisiin ulottuvuuksiin rakennettujen ympäristöjen, museoiden ja erilaisten muiden kokoelmien kannalta. Kurssilla tuodaan esiin erilaisia lähdeaineistoja ja kokoelmia, joiden kautta aineellista kulttuuriperintöä, sen museoimista, tutkimista ja esittämistä voidaan tarkastella. Tavoitteena on, että opiskelija oppii katsomaan aineellista kulttuuriperintöä kriittisesti erilaisista näkökumista ja ymmärtää miten siihen liittyviä ilmiöitä voidaan tutkia.

Esineet heijastavat monenlaisia asioita, mutta ne ovat jo itsessään haasteellisia ja mielenkiintoisia tutkimuskohteita. Esineisiin liittyy mm. sosiaalisiin hierarkioihin ja valtaan liittyviä merkityksiä, joita täytyy osata tulkita. Erilaiset historian käännekohdat ja onnettomuudet näkyvät myös selkeästi aineellisessa ympäristössä, mutta aikaa myöten niitä muistumia ei enää osata havaita helposti.

Kurssin suorituksena on läsnäolo vähintään kuudella opetuskerralla ja 8–10 liuskan essee. Sen aiheeksi voi ottaa jonkun kurssilla käsitellyn teeman tai kohteen. Myös jokin muu vastaava aihe on mahdollinen. Sitä voi lähestyä yllä olevista näkökulmista.

Varaamme oikeuden muutoksiin opinto-ohjelmassa.

Opiskelun käytännönohjeita

Opintojakso on Kansatieteen aineopintoja sillä voi korvata myös Kulttuuriperinnön Valinnaiset temaattiset opinnot (5 op) kohdan.