Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Ilmoittautuminen ja opintomaksu

Opintomaksu koostuu kahdesta osasta (Avoimelle yliopistolle maksettava osuus ja yhteistyöoppilaitokselle maksettava osuus). Avoimen yliopiston opintomaksu maksetaan verkkomaksuna Avoimeen yliopistoon ilmoittautumisen yhteydessä verkkopankissa. Katso tarkemmat tiedot maksusta sekä ilmoittautumis- ja maksuehdot toteuttavan oppilaitoksen sivuilta.

Kuvaus

Opintojakso on tarkoitettu kaikille taiteesta ja taidehistoriasta kiinnostuneille.

Suositellaan Taidehistorian opintoja. Opiskelijan tulee hallita oppiaineen peruskäsitteet sekä sanasto. Opetus etenee kronologisesti hyödyntäen aiemmin opittua peruskurssien sisältöä. Suosittelemme että Peruskurssi I-III suoritetaan järjestyksessä.

Opiskelijalle muodostuu yleiskuva taidehistoriasta, sen kohteista, aikakausista sekä keskeisistä teoksista. Hän on saanut käsityksen peruskäsitteistä ja tutkimushistoriasta. Hän on oppinut tuntemaan keskeiset teokset, samalla kun hän on oppinut havainnoimaan, analysoimaan ja ajoittamaan niitä osaten sijoittaa ne aikakautensa yhteyteen. Taidehistorian tutkimushistoriasta on omaksuttu yleiset ääriviivat. Opiskelija on saanut käsityksen taidehistorian peruskäsitteistä. Edelleen hän on saanut perustaidon katsoa ja analysoida taideteoksia ja visuaalista ympäristöä eri tutkimusalueilla. Opiskelija hallitsee yleisen taidehistorian kokonaiskuvan jäsennellysti, hän tuntee keskeiset teokset ja omaa tyylihistorian perusteet. Lisäksi opiskelija osaa esittää taidehistorian historian pääpiirteissään ja määritellä sen rakentumisen perusteet.

Jaksolla käsitellään länsimaisen taiteen historiaa uuden ajan alkupuolelta noin vuoteen 1900.

Opiskelijalle muodostuu yleiskuva taidehistoriasta, sen kohteista, aikakausista sekä keskeisistä teoksista. Hän on saanut käsityksen peruskäsitteistä ja tutkimushistoriasta. Hän on oppinut tuntemaan keskeiset teokset, samalla kun hän on oppinut havainnoimaan, analysoimaan ja ajoittamaan niitä osaten sijoittaa ne aikakautensa yhteyteen. Taidehistorian tutkimushistoriasta on omaksuttu yleiset ääriviivat. Opiskelija on saanut käsityksen taidehistorian peruskäsitteistä. Edelleen hän on saanut perustaidon katsoa ja analysoida taideteoksia ja visuaalista ympäristöä eri tutkimusalueilla.

Jaksolla käsitellään länsimaisen taiteen historiaa uuden ajan alkupuolelta noin vuoteen 1900.

Luentojen aiheita:

  • 1600 ja 1700-lukujen arkkitehtuuri ja kuvataide
  • Arkkitehtuuri noin 1800–1850,1850-1890
  • Kuvataide noin 1800-1870, 1870–1890,1890-1905

Luennot 21 h (7*3h) + tentti (kuvat ja kirjallisuus)

Peruskurssijaksot suoritetaan luentokuulustelulla, johon kuuluu myös oheiskirjallisuutta

LISÄTIEDOT OPINNOISTA JA ILMOITTAUTUMISOHJEET

Opintoihin ilmoittaudutaan sekä opetusta järjestävään oppilaitokseen että Avoimeen yliopistoon. Saat oppilaitokseltasi tarkemmat maksutiedot ja ohjeet Avoimeen yliopistoon ilmoittautumiseen. Ilmoittautuminen Avoimeen yliopistoon on sitova ja se tulee tehdä viimeistään opintojen alkaessa.

Moodle
Opintojaksolla on käytössä opetuksen tukena verkko-oppimisympäristö Moodle. Sivut avautuvat opetuksen alkaessa.
Löydät Moodle-linkin ja ensimmäisellä kirjautumiskerralla tarvitsemasi kurssiavaimen Avoimen yliopiston Omat sivut -palvelusta. Saat tiedot myös sähköpostitse.

Varaamme oikeuden muutoksiin opinto-ohjelmassa.

M. Stokstad & M. W. Cothren:

Art History (4. painos vuodelta 2011), 710–769, 902–1015. HUOM. Laatikkotekstejä ei lueta. Lukuohje = oheiskirja, joka pohjustaa ja tukee luennoilla käsiteltyjä asioita. Teoksen saatavuustieto Helsingin yliopiston kirjastot

Art History teoksen 5. painos ilmestyi 2013. Teos käy tenttikirjaksi ja siitä luetaan vastaavat osa-alueet. 5. painoksen saatavuustieto Helsingin yliopiston kirjastot

Artikkelit:

R. Knapas: Suomen taide ja suomalainen taide – Apollonista Väinämöiseen (s. 316–334); L. Lindgren: Orfeus ja Apollon Turun Akatemiassa; Keisarin kunniaksi (s. 353–356); A. Kortelainen: Kalevala ja kuvataide (s. 357–359). Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 2, Tunne ja tieto. Tammi 2002.;

L. Lindgren: Muistomerkkien Suomi (s. 385–394); R. Konttinen: Kuvataide suomalaisuuden ja muukalaisuuden puristuksessa (s. 395–401); L. Ahtola-Moorhouse: Maalaustaide vuosisadan alkupuolen pyörteissä (414–417). Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 3, Oma maa ja maailma, Tammi 2003.

J. Ervamaa: Käsityöläismaalareista von Wright-veljeksiin, Taiteilijan urasta ja asemasta Suomessa 1700-luvulta 1800-luvun alkupuolelle (s. 150–205). Teoksessa Volare, intohimona kuvataide.

L. Valkeapää: s. 4-13. Miten keskiaikaisesta kirkosta tuli kulttuurielämää? Alue ja ympäristö, 31, 2/2002.

R. Nikula: s. 45–92. Teoksessa Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Otava 2005.

Tekstejä pitää lukea etukäteen ennen kyseisen aiheen luentoa ja kerrata luentokuulustelua varten.

Suoritustiedot ovat Helsingin yliopiston opintosuoritusrekisterissä 4-6 viikon kuluttua tentistä tai tehtävän palautuspäivästä.

Katso suoritustietosi Flamman opintoni-ikkunasta (kirjautuminen Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksella) tai tilaa tieto omaan sähköpostiisi (katso WebOodi-ohjeet).

Opetuspaikkakunta: Espoo

Toteuttaja:

Espoon työväenopisto
PL 10703
02070 Espoon kaupunki

Katso yhteystiedot oppiainesivulta.

Jakso kuuluu Taidehistorian perusopinnot 25 op kokonaisuuteen