Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Ilmoittautuminen ja opintomaksu

Maksu sisältää Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston perimän opinto-oikeuskohtaisen rekisteröintimaksun. Opintomaksu ei ole sidoksissa opintosuorituksiin, vaan se on maksu määräaikaisesta opinto-oikeudesta.

Lisäksi näyttelykäynneistä aiheutuvat kulut.

Katso tarkemmat tiedot maksusta sekä ilmoittautumis- ja maksuehdot toteuttavan oppilaitoksen sivuilta.

Toteuttaja: Tampereen kesäyliopisto

Opintoihin voi ilmoittautua joko:
Opintokokonaisuuden Taidehistorian perusopinnot opiskelijana
tai pelkästään tälle yksittäiselle jaksolle.
Ilmoittautuminen tapahtuu sekä
1) opetusta järjestävään oppilaitokseen
2) Avoimeen yliopistoon.
Saat oppilaitokseltasi tarkemmat ohjeet Avoimeen yliopistoon ilmoittautumiseen. Ilmoittautuminen Avoimeen yliopistoon on sitova ja se tulee tehdä viimeistään opintojen alkaessa.

Kuvaus

Opintojakso on tarkoitettu kaikille taiteesta ja taidehistoriasta kiinnostuneille.

Suositellaan Taidehistorian opintoja. Opiskelijan tulee hallita oppiaineen peruskäsitteet sekä sanasto. Opetus etenee kronologisesti hyödyntäen aiemmin opittua peruskurssien sisältöä. Suosittelemme että Peruskurssi I-III suoritetaan järjestyksessä.

Opiskelijalle muodostuu yleiskuva taidehistoriasta, sen kohteista, aikakausista sekä keskeisistä teoksista. Hän on saanut käsityksen peruskäsitteistä ja tutkimushistoriasta. Hän on oppinut tuntemaan keskeiset teokset, samalla kun hän on oppinut havainnoimaan, analysoimaan ja ajoittamaan niitä osaten sijoittaa ne aikakautensa yhteyteen. Taidehistorian tutkimushistoriasta on omaksuttu yleiset ääriviivat. Opiskelija on saanut käsityksen taidehistorian peruskäsitteistä. Edelleen hän on saanut perustaidon katsoa ja analysoida taideteoksia ja visuaalista ympäristöä eri tutkimusalueilla. Opiskelija hallitsee yleisen taidehistorian kokonaiskuvan jäsennellysti, hän tuntee keskeiset teokset ja omaa tyylihistorian perusteet. Lisäksi opiskelija osaa esittää taidehistorian historian pääpiirteissään ja määritellä sen rakentumisen perusteet.

Jaksolla käsitellään länsimaisen taiteen historiaa uuden ajan alkupuolelta noin vuoteen 1900.

Luennot 21h (7*3h) tiistaisin 29.11.2016-14.2.2017

ti 29.11.2016 klo 17-19:30 1600- ja 1700-lukujen arkkitehtuuri Jyrki Laukkanen

ti 13.12.2016 klo 17-19:30 1600- ja 1700-lukujen kuvataide Jyrki Laukkanen

ti 17.1.2017 klo 17-19:30 Arkkitehtuuri noin 1800–1850 Jyrki Laukkanen

ti 24.1.2017 klo 17-19:30 Kuvataide 1800–1870 Minna Polus

ti 31.1.2017 klo 17-19:30 Arkkitehtuuri 1850–1890 Jyrki Laukkanen

ti 8.2.2017 klo 17-19:30 Kuvataide noin 1870–1890 Minna Polus

ti 14.2.201 klo 17-19:30 Kuvataide noin 1890–1905 Minna Polus

Luennot ja tentti sekä näyttelykortti.

Peruskurssijaksot suoritetaan luentokuulustelulla, johon kuuluu myös oheiskirjallisuutta. Opiskelija kerää yhteensä 12 näyttelykäyntiä peruskurssien I-III aikana. Näyttelykortti palautetaan Peruskurssi III yhteydessä.

M. Stokstad & M. W. Cothren:

Art History (4. painos vuodelta 2011), 710–769, 902–1015. HUOM. Laatikkotekstejä ei lueta. Lukuohje = oheiskirja, joka pohjustaa ja tukee luennoilla käsiteltyjä asioita.

Art History teoksen 5. painos ilmestyi 2013. Teos käy tenttikirjaksi ja siitä luetaan vastaavat osa-alueet.

Artikkelit:

R. Knapas: Suomen taide ja suomalainen taide – Apollonista Väinämöiseen (s. 316–334); L. Lindgren: Orfeus ja Apollon Turun Akatemiassa; Keisarin kunniaksi (s. 353–356); A. Kortelainen: Kalevala ja kuvataide (s. 357–359). Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 2, Tunne ja tieto. Tammi 2002.;

L. Lindgren: Muistomerkkien Suomi (s. 385–394); R. Konttinen: Kuvataide suomalaisuuden ja muukalaisuuden puristuksessa (s. 395–401); L. Ahtola-Moorhouse: Maalaustaide vuosisadan alkupuolen pyörteissä (414–417). Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 3, Oma maa ja maailma, Tammi 2003.

J. Ervamaa: Käsityöläismaalareista von Wright-veljeksiin, Taiteilijan urasta ja asemasta Suomessa 1700-luvulta 1800-luvun alkupuolelle (s. 150–205). Teoksessa Volare, intohimona kuvataide.

L. Valkeapää: s. 4-13. Miten keskiaikaisesta kirkosta tuli kulttuurielämää? Alue ja ympäristö, 31, 2/2002.

R. Nikula: s. 45–92. Teoksessa Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Otava 2005.

Tekstejä pitää lukea etukäteen ennen kyseisen aiheen luentoa ja kerrata luentokuulustelua varten.

Luentokurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää luennoilla käsiteltyjen asioiden ja oheiskirjallisuuden hyvää hallintaa. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5. Arvosana perustuu tenttiin.

Tenttipäivät:

ke 22.2.2017 klo 17-20

ma 20.3.2017 klo 17-20

Opintomaksuun sisältyy opinto-ohjelmassa mainitut tenttipäivät.

Tentit sisältävät diojen tunnistustehtäviä, joten tenttitilaisuuteen tulee saapua opinto-ohjelmassa ilmoitettuun kellonaikaan.

Tentti-ilmoittautuminen ja tenttipaikka:

  • Tentti-ilmoittautuinen opiston ohjeiden mukaisesti
  • Tenttipaikka opetuksen toteuttavassa opistossa.

Opintojaksolla on käytössä oppimisympäristö Moodle (materiaalit), joka aukeaa jakson alkaessa.

Opiskelun käytännönohjeita

Varaamme oikeuden muutoksiin opinto-ohjelmassa.

Katso yhteystiedot oppiainesivulta.

Jakso on osa Taidehistorian perusopintoja 25 op