Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Kuvaus

Opintojakso on tarkoitettu kaikille taiteesta ja taidehistoriasta kiinnostuneille.

Suositellaan Taidehistorian opintoja. Opiskelijan tulee hallita oppiaineen peruskäsitteet sekä sanasto. Opetus etenee kronologisesti hyödyntäen aiemmin opittua peruskurssien sisältöä. Suosittelemme että Peruskurssi I-III suoritetaan järjestyksessä.

Opiskelijalle muodostuu yleiskuva taidehistoriasta, sen kohteista, aikakausista sekä keskeisistä teoksista. Hän on saanut käsityksen peruskäsitteistä ja tutkimushistoriasta. Hän on oppinut tuntemaan keskeiset teokset, samalla kun hän on oppinut havainnoimaan, analysoimaan ja ajoittamaan niitä osaten sijoittaa ne aikakautensa yhteyteen. Taidehistorian tutkimushistoriasta on omaksuttu yleiset ääriviivat. Opiskelija on saanut käsityksen taidehistorian peruskäsitteistä. Edelleen hän on saanut perustaidon katsoa ja analysoida taideteoksia ja visuaalista ympäristöä eri tutkimusalueilla. Opiskelija hallitsee yleisen taidehistorian kokonaiskuvan jäsennellysti, hän tuntee keskeiset teokset ja omaa tyylihistorian perusteet. Lisäksi opiskelija osaa esittää taidehistorian historian pääpiirteissään ja määritellä sen rakentumisen perusteet.

Jaksolla käsitellään länsimaisen taiteen historiaa uuden ajan alkupuolelta noin vuoteen 1900.

Luennot, museokäynnit, tentti luennoista ja kirjallisuudesta

M. Stokstad & M. W. Cothren:

Art History (4. painos vuodelta 2011), 710–769, 902–1015. HUOM. Laatikkotekstejä ei lueta. Lukuohje = oheiskirja, joka pohjustaa ja tukee luennoilla käsiteltyjä asioita.

Art History teoksen 5. painos ilmestyi 2013. Teos käy tenttikirjaksi ja siitä luetaan vastaavat osa-alueet.

Artikkelit:

R. Knapas: Suomen taide ja suomalainen taide – Apollonista Väinämöiseen (s. 316–334); L. Lindgren: Orfeus ja Apollon Turun Akatemiassa; Keisarin kunniaksi (s. 353–356); A. Kortelainen: Kalevala ja kuvataide (s. 357–359). Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 2, Tunne ja tieto. Tammi 2002.;

L. Lindgren: Muistomerkkien Suomi (s. 385–394); R. Konttinen: Kuvataide suomalaisuuden ja muukalaisuuden puristuksessa (s. 395–401); L. Ahtola-Moorhouse: Maalaustaide vuosisadan alkupuolen pyörteissä (414–417). Teoksessa Suomen kulttuurihistoria 3, Oma maa ja maailma, Tammi 2003.

J. Ervamaa: Käsityöläismaalareista von Wright-veljeksiin, Taiteilijan urasta ja asemasta Suomessa 1700-luvulta 1800-luvun alkupuolelle (s. 150–205). Teoksessa Volare, intohimona kuvataide.

L. Valkeapää: s. 4-13. Miten keskiaikaisesta kirkosta tuli kulttuurielämää? Alue ja ympäristö, 31, 2/2002.

R. Nikula: s. 45–92. Teoksessa Suomen arkkitehtuurin ääriviivat. Otava 2005.

Tekstejä pitää lukea etukäteen ennen kyseisen aiheen luentoa ja kerrata luentokuulustelua varten.

Luentokurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää luennoilla käsiteltyjen asioiden ja oheiskirjallisuuden hyvää hallintaa. Opintojakso arvioidaan asteikolla 0-5.

Arvosana perustuu tenttiin.

Peruskurssi-jaksoja ei voi suorittaa esseellä tai tenttimällä.

Opintoihin ilmoittaudutaan kesäyliopistoon, josta saat tarkemmat ilmoittautumisohjeet sekä hintatiedot.

Lisätietoja opinnoista (mm. aikataulut, suoritustapa sekä opintomaksut)

Helsingin seudun kesäyliopisto

Kaisaniemenkatu 4 A
00100 Helsinki

Puhelin: 020 779 2400
Sähköposti: info[at]kesayliopistohki.fi
WWW: http://www.kesayliopistohki.fi

Katso yhteystiedot oppiainesivulta.

Jakso kuuluu Taidehistorian perusopinnot 25 op kokonaisuuteen