Kuva: HY/123rf

Elämänkatsomustieto on monitieteinen oppiaine, jota opetetaan uskonnon sijasta uskontokuntiin kuulumattomille. Helsingin yliopistossa elämänkatsomustiedon opintokokonaisuudet on suunniteltu luokan- ja aineenopettajiksi aikoville, mutta ne sopivat myös yleissivistäviksi opinnoiksi.

Opinnot koostuvat käytännöllisen ja teoreettisen filosofian, kasvatus- ja uskontotieteen sekä kulttuuri- ja sosiaaliantropologian  opinnoista. Asioita lähestytään pohdiskelevasti ja keskustellen. Tavoitteena on antaa tietoa kulttuurien ja uskontojen merkityksestä ihmisille sekä lisätä eettisiä valmiuksia ja suvaitsevaisuutta.

Opinnot Avoimessa yliopistossa

Elämänkatsomustiedon perusopinnot 30 op

Johdatus etiikkaan, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt ja tunnistaa etiikan keskeiset peruskäsitteet, suuntaukset ja ongelmat. Tämän lisäksi opiskelija tutustuu etiikan merkittävimpiin teorioihin ja keskeisiin aihealueisiin, myös historiallisen tarkastelun avulla. Näitä ovat mm. klassinen ja nykyaikainen hyve-etiikka, arvot, utilitarismi ja konsekventialismi, deontologinen etiikka eli velvollisuusetiikka, oikeudet, velvollisuudet ja vastuu, sekä metaetiikan erityiskysymykset.

Johdatus yhteiskuntafilosofiaan, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt ja tunnistaa yhteiskuntafilosofian keskeiset peruskäsitteet, suuntaukset ja ongelmat. Opiskelija tunnistaa yhteiskuntafilosofian historian keskeiset lähestymistavat ja teoriat antiikista nykyaikaan. Opiskelija osaa soveltaa näitä käsitteitä, suuntauksia ja teorioita nykyajan yhteiskuntafilosofisiin ja globaaliin kysymyksiin.

Uskontotieteen perusteet, 5 op

Opintojakso antaa uskontotieteellisiä välineitä tulkita ja tarkastella uskonnon paikkaa inhimillisessä kulttuurissa, yhteiskunnassa ja ihmisten ajattelussa. Jakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, minkälainen oppiaine uskontotiede on ja miten se suhteutuu muihin tieteenaloihin, hahmottaa uskontotieteen tutkimuskohteen eli uskonnon määrittelyn problematiikkaa sekä tutkimuskäsitteiden arkikäytön ja tieteellisen käytön välisiä suhteita. Hän tuntee uskontotieteen keskeisiä tutkimuskäsitteitä ja osaa arvioida niiden merkitystä uskonnon tieteellisessä tarkastelussa, sekä tuntee ja osaa erotella uskontotieteen eri tutkimussuuntausten tavat tarkastella uskontoa.

Johdatus yhteiskunnallisen muutoksen tutkimukseen I, 5 op

Johdatus tieteenfilosofiaan, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt ja tunnistaa tieteellisen ajattelun keskeisiä periaatteita, tieteen päämääriä ja tieteellisen menetelmän, tieteellisen argumentaation luonteen sekä tieteellisen tiedon pätevyyden ehtoja. Opiskelija hallitsee tieteellisen päättelyn, kokeellisen menetelmän, tieteellisen selittämisen sekä syy-seuraus-päättelyn perusperiaatteet. Tutoriaalin suoritettuaan opiskelijalla on valmiuksia myös suulliseen argumentoitiin.

Johdatus elämänkatsomustietoon, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • ymmärtää elämänkatsomustiedon aseman ja erityisluonteen lasten ja nuorten hyvän elämän, identiteetin ja elämänkatsomuksen etsinnän tukemisessa
  • ymmärtää katsomuksellisten käsitteiden luonteen ja osaa eritellä reflektiivisesti ja kriittisesti erilaisia tapoja tarkastella katsomuksellisia kysymyksiä erityisesti sekulaarista näkökulmasta
  • ymmärtää koulun eettiseen ja moraalikasvatukseen liittyvät tavoitteet ja ihmisoikeuskasvatuksen roolin osana katsomusopetusta
  • osaa perustella eettisten ajatteluntaitojen ja kulttuurisen lukutaidon opettamisen merkityksen hyvinvoinnille ja kestävälle elämäntavalle
  • tuntee elämänkatsomustiedon didaktiikan lähtökohtia, kuten filosofiaa lapsille -ohjelmaa, ja menetelmiä sekä niiden soveltamista käytännön opetuksessa
  • osaa hahmottaa elämänkatsomustiedon lukio- ja yliopisto-opetukseen kytkeytyvien tieteenalojen luonnetta ja pääpiirteitä.

Elämänkatsomustiedon aineopintoja

Maailman uskontoperinteet, 5 op

Opiskelija kykenee jäsentämään ja erottelemaan maailman uskontoihin liittyvää tietoa. Hän kykenee myös analysoimaan ja arvioimaan maailman uskontojen tutkimukseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä sekä selittämään niiden taustoja ja tulkintoja.

Etnografiaseminaari I, 5 op

Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten etnografinen tutkimus tuottaa vertailukelpoista, antropologista tietoa. Hän tuntee historialliset ja poliittiset olosuhteet, jotka perustuvat yhteiskuntien ja elämänmuotojen keskittymiseen. Opiskelija osaa harjoittaa riippumatonta tutkimusta tämän alueen etnografisesta kirjallisuudesta, sisällyttää keskeiset aiheet omiin tavoitteisiinsa ja tunnistaa sen keskeisten aiheiden merkityksen antropologian yleisten teoreettisten keskustelujen kehittämiselle.

Uskomukset, asenteet ja kosmologiat, 5 op

Kurssi tuo esiin yhteiskuntatieteellisen näkökulman ideologisiin ilmiöihin, jotka osoittavat ja ohjaavat yhteiskunnallista muutosta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee käsitteet ja lähestymistavat, joita antropologia ja muut yhteiskuntatieteet käyttävät analysoitaessa uskonnollisia, maallisia, esteettisiä, eettisiä ja moraalisia käytäntöjä. Opiskelija osaa muotoilla vertailevia tutkimusongelmia, jotka keskittyvät arvoihin, uskoihin ja tietoihin sekä soveltamaan asiaankuuluvia konsepteja niiden analysoinnissa. Opiskelija osaa esitellä kriittisiä argumentteja, jotka perustuvat tutkimuskirjallisuuteen näistä aiheista suullisesti ja kirjallisesti.

Uusi ja vanha kansanusko, 5 op

Opintojakson suorittanut tunnistaa ja osaa erotella kansanomaisen uskonnollisuuden tutkimuksen lähtökohtia ja erilaisia näkökulmia. Hän osaa määritellä kansanomaisen uskonnollisuuden keskeisiä käsitteitä ja ilmiökenttää sekä hahmottaa niiden historiallista ulottuvuutta.

Hakijapalvelut
Opinnoista kiinnostuneiden opintoneuvonta ja ilmoittautumiseen liittyvät asiat
Opiskelijaneuvonta
Avoimessa opiskelevien neuvonta (opintosuoritusotteet, nimenmuutokset)
Anne Pääkkönen, koulutusasiantuntija
Kysy opintotarjonnasta ja opiskelumuodoista