Folkloristiikka tarkastelee ihmisten kommunikaatiota ja ilmaisukulttuuria epävirallisissa, instituutioiden ulkopuolisessa toiminnassa. Lisäksi se tarkastelee niitä yhteiskunnallisia puitteita, jotka tuottavat perinteeksi käsittämiämme ilmiöitä. Ilmiönä perinne käsitetään usein menneisyyteen liittyväksi, mutta folkloristin huomio kiinnittyy perinteen viestinnälliseen rooliin sen esityshetkenä – sijoittui tuo hetki sitten tutkijan nykyhetkeen tai menneisyyteen. Folkloristiikan opinnot ovat osa kulttuurien tutkimuksen koulutusohjelman opintoja.

Opinnot Avoimessa yliopistossa

Folkloristiikan opintojen tarkoituksena on perehdyttää opiskelija erityisesti Suomen, mutta myös muiden maiden henkiseen kansankulttuuriin, suullisen perinteen lajeihin ja osa-alueisiin sekä perinteen tutkimuksen keskeisiin näkökulmiin ja menetelmiin.

Folkloristiikan opintokokonaisuus 15 op (KUKA-FO500)

Kokonaisuus sisältää seuraavat jaksot:
- KUKA-FO211 Perinne, moderni ja kulttuurin kerrostumat
- KUKA-FO213 Folkloren tekstit ja lajit
- KUKA-FO217 Kalevala, myytit ja historia

 

Opintojen tarjonta vaihtelee vuosittain. Lukuvuonna 2019-2020 tarjonnassa on KUKA-FO217 Kalevala, myytti ja historia. Edeltäviä opintoja ei edellytetä.

Kalevala, myytti ja historia, 5 op

Kurssin suoritettuaan opiskelija pystyy arvioimaan kansalliseepoksen luonnetta, vaikutusta suomalaiseen kieleen ja kulttuuriin sekä suhdetta muihin kansallisiin symboleihin ja maailman eepoksiin. Hän tiedostaa Elias Lönnrotin roolin ja työskentelytavat eepoksen luomisessa sekä tuntee kalevalamittaisen suullisen runoston alueelliset erityispiirteet, kulttuuriset funktiot, perinnelajijärjestelmän sekä tutkimushistorian pääpiirteet. Opiskelijalla on valmiudet tunnistaa kalevalamitta ja kalevalamittaisen runon tyylikeinot.

Hakijapalvelut
Opinnoista kiinnostuneiden opintoneuvonta ja ilmoittautumiseen liittyvät asiat
Opiskelijaneuvonta
Avoimessa yliopistossa opiskelevien yleisneuvonta
Siina Nieminen, koulutusasiantuntija
Kysy opintotarjonnasta ja opiskelumuodoista