Kansatiede on ihmisten arjen tutkimusta. Arjen ja arkisten toimintojen ajatellaan kertovan syvemmistä niin lyhyt- kuin pitkäkestoisista kulttuurisista rakenteista ja ajatusmalleista. Se sisältää sekä kulttuurin aineelliset ja toiminnalliset muodot että niiden takana olevat ajattelu- ja kokemistavat, joita ihmiset ovat eri aikoina muovanneet, muokanneet ja välittäneet toisilleen keskinäisessä vuorovaikutuksessaan. Ajallisten prosessien hallitseminen menneisyydestä nykyisyyteen ja joissakin yhteyksissä myös tulevaisuuteen luodaten kuuluu kansatieteen perustaan.
Kansatieteen opinnot ovat osa kulttuurien tutkimuksen (kanditaso) tai kulttuuriperinnön (maisteritaso) opintosuuntakohtaisia opintoja.
Opinnot Avoimessa yliopistossa
Kansatieteen tieteenalaopinnot (lv 17-18)
Tarjonnassamme on osa tieteenalaopintoihin kuuluvista opintojaksoista. Tieteenalaopintojen jaksot ovat: Näkökulmia kansatieteelliseen tutkimukseen (KUKA-KA211), Kansatieteen teoriat (KUKA-KA212) ja Arjen etnografia (KUKA-KA213). Tarjonta vaihtelee lukuvuosittain.
Näkökulmia kansatieteelliseen tutkimukseen, 5 op
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa kansatieteellisen tutkimuksen eri suuntauksia ja näkökulmia niin oppihistoriassa kuin nykytutkimuksessa. Hän osaa analysoida ja arvioida kansatieteellistä tutkimusta ja tunnistaa sen ominaispiirteitä sekä viestiä niistä suullisesti ja kirjallisesti.
Arjen etnografia, 5 op
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida ja verrata keskenään kansatieteessä käytettävien aineistojen ja etnografisten menetelmien mahdollisuuksia erilaisissa tutkimusprosesseissa. Lisäksi hän osaa tunnistaa ja ottaa käytäntöön tutkimuseettiset periaatteet.
Kansatieteen teemaopinnot (lv 17-18)
Tarjonnassamme on osa teemaopintoihin kuuluvista opintojaksoista. Teemaopintojen jaksot ovat: Soveltava kulttuurianalyysi (KUKA-KA215), Elävä aineellisuus (KUKA-KA216) ja Muuttuvat yhteisöt (KUKA-KA217). Tarjonta vaihtelee lukuvuosittain.
Elävä aineellisuus, 5 op
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa aineellisuuden ilmenemismuotoja ja merkityksiä kansatieteellisestä näkökulmasta, kuten osana ihmisten arkea tai muistiorganisaatioissa. Lisäksi hän osaa arvioida aineellisuuden tutkimustraditiossa tapahtuneita muutoksia ja keskustella niistä.
Ei vaadi edeltäviä opintoja.
Opintoja Kulttuuriperinnön maisteriohjelmasta (lv 18-19)
Kulttuurinen tulkinta ja esittäminen, 5 op
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa, tuntee ja osaa analaysoida kulttuuri-ilmiöiden esittämiseen vaikuttavia traditioita ja ajankohtaisia ominaispiirteitä. Hän osaa reflektoida omaa toimintaansa kulttuuristen ilmiöiden tulkitsijana ja esitysten tuottajana.