Kehitysmaatutkimus pyrkii ymmärtämään ja selittämään kehitysmaiden ongelmia ja etsimään niihin ratkaisumahdollisuuksia. Ongelmia tarkastellaan teorian ja käytännön sekä historian ja nykypäivän kannalta.
Kehitysmaatutkimuksen opiskelu sopii niille, jotka haluavat löytää taustoja maailmanpolitiikan ja -talouden tapahtumille ja kehitykselle tai jotka työssään tarvitsevat perustietoja kehitysmaayhteiskunnista. Kehitysmaiden ja niiden erityispiirteiden tunteminen ovat myös olennainen osa meneillään olevaa globalisaatiokeskustelua.
Kehitysmaatutkimus on yksi Yhteiskunnallisen muutoksen koulutusohjelman tieteenaloista.
Voit myös opiskella Kehitysmaatutkimuksen 15 op kokonaisuuden verkko-opintoina. Kehitysmaatutkimuksen tieteenalakohtainen moduuli tarjoaa kokonaisuusvaihtoehdon niille, jotka ovat kiinnostuneita tieteenalasta, mutta eivät halua suorittaa Yhteiskunnallisen muutoksen monitieteisiä kokonaisuuksia.
Kokonaisuus koostuu jaksoista:
AYYK-213 Globaali kehitys 5 op (ent. Jatkuvuudet ja katkokset, yhteydet ja erot, 5 op)
AYYKK-231 Kehitysmaatutkimuksen keskeiset kysymykset, 5 op (ent. Johdatus kehitysmaatutkimukseen 5 op)
AYYKK-232 Globaalin etelän yhteiskuntarealiteetit, 5 op” (ent. Kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit 5 op)
OPINNOT AVOIMESSA YLIOPISTOSSA
Kehitysmaatutkimuksen tieteenalan kurssit voivat vaihdella vuosittain. Osan kursseista voi sisällyttää kaikkiin kokonaisuuksiin 15 op, 25 op ja 35 op. Kehitysmaatutkimuksen keskeiset kysymykset (ent.Johdatus kehitysmaatutkimukseen 5 op) ja Globaalin etelän kehitysmaarealiteetit 5 op, (ent. Kehitysmaiden yhteiskuntarealiteetit 5 op) voi sisällyttää ainoastaan Yhteiskunnallisen muutoksen opinnoissa 35 opintopisteen kokonaisuuteen.
Kehitysmaatutkimuksen 15 opintopisteen kokonaisuus
Kehitysmaatutkimuksen 15 op moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee tieteenalan luonteen monitieteisenä yhteiskuntatieteenä. Hän ymmärtää tieteenalan peruskäsitteitä ja on tutustunut sen erilaisiin lähestymistapoihin. Hän ymmärtää globaalin kehityksen jatkuvuuksia ja katkoksia ja tunnistaa globaaleja yhteiskunnallisia muutosvoimia etenkin globaalin etelän näkökulmasta.
Globaali kehitys, 5 op
Kurssin suoritettuaan opiskelija hahmottaa globaalin kehityksen yhteiskunnallisia, taloudellisia ja poliittisia prosesseja. Hän ymmärtää niiden ilmenemismuotoja ja seurauksia sekä niiden pitkäkestoisia historiallisia jatkuvuuksia ja katkoksia sekä yhteiskuntatieteellisen tiedontuotannon poliittisuutta ja sen nivoutuneisuutta yhteiskunnallisiin liikkeisiin ja aktivismiin ajankohtaisten ilmiöiden tarkastelun avulla erityisesti globaalin etelän näkökulmasta.
Kehitysmaatutkimuksen keskeiset kysymykset, 5 op
Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt syvällisemmin kehityksen tutkimuksen teoriaan ja käytäntöön sekä laajentanut ymmärrystään kehityksen historiallisista malleista. Opiskelijat ovat entistä harjaantuneempia ymmärtämään ja tunnistamaan nykyisen kehitystutkimuksen tärkeimpiä ongelmia ja suuntauksia.
Globaalin etelän yhteiskuntarealiteetit, 5 op
Kurssilla tarkastellaan kehitysmaiden yhteiskunnallisia realiteetteja ihmisten jokapäiväisen elämän (mikroperspektiivi) kokemusten kautta eri puolilla Globaalia etelää. Opiskelija perehtyy kehitysmaiden yhteiskunnallisen todellisuuden taloudellisiin, sosio-kulttuurisiin ja poliittisiin ulottuvuuksiin sekä kykenee analysoimaan niitä epätasa-arvon, poliittisen subjektiivisuuden, positionaalisen tietämisen ja postkoloniaalisuuden käsitteiden avulla.
Tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten yhteiskunnalliset rakenteet, valtasuhteet ja muut yhteiskunnallista todellisuutta rakentavat tekijät heijastuvat ihmisten arkisiin kokemuksiin ja millaisia ilmenemismuotoja ne voivat saada globaalissa etelässä.
Tieteenalakohtaiset opinnot, jotka sisältyvät Yhteiskunnallisen muutoksen 35 op kokonaisuuteen
Nämä opintosuuntakohtaiset opintojaksot voit sisällyttää Yhteiskunnallisen muutoksen 35 opintopisteen kokonaisuuteen, kun haluat painottaa opintosi nimenomaan kehitysmaatutkimukseen.
Kehitysmaatutkimuksen keskeiset kysymykset, 5 op
Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt syvällisemmin kehityksen tutkimuksen teoriaan ja käytäntöön sekä laajentanut ymmärrystään kehityksen historiallisista malleista. Opiskelijat ovat entistä harjaantuneempia ymmärtämään ja tunnistamaan nykyisen kehitystutkimuksen tärkeimpiä ongelmia ja suuntauksia.
Globaalin etelän yhteiskuntarealiteetit, 5 op
Kurssilla tarkastellaan kehitysmaiden yhteiskunnallisia realiteetteja ihmisten jokapäiväisen elämän (mikroperspektiivi) kokemusten kautta eri puolilla Globaalia etelää. Opiskelija perehtyy kehitysmaiden yhteiskunnallisen todellisuuden taloudellisiin, sosio-kulttuurisiin ja poliittisiin ulottuvuuksiin sekä kykenee analysoimaan niitä epätasa-arvon, poliittisen subjektiivisuuden, positionaalisen tietämisen ja postkoloniaalisuuden käsitteiden avulla.
Tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten yhteiskunnalliset rakenteet, valtasuhteet ja muut yhteiskunnallista todellisuutta rakentavat tekijät heijastuvat ihmisten arkisiin kokemuksiin ja millaisia ilmenemismuotoja ne voivat saada globaalissa etelässä.
Muita kehitysmaatutkimuksen opintoja
Kehitysmaatutkimuksen kursseja voit sisällyttää Yhteiskunnallisen muutoksen 15, 25 ja 35 opintopisteen kokonaisuuksiin, kuitenkin siten, että kaikissa kokonaisuuksissa pakollinen jakso on Johdatus yhteiskunnalliseen muutokseen I 5 op
Alla olevista jaksoista ainoastaan Globaali kehitys 5 op (ent. Jatkuvuudet ja katkokset, yhteydet ja erot) tai Ympäristö ja politiikka -jakson voi sisällyttää Yhteiskunnallisen muutoksen 15 op:n kokonaisuuteen.
Globaali kehitys, 5 op
Kurssin suoritettuaan opiskelija hahmottaa globaalin kehityksen yhteiskunnallisia, taloudellisia ja poliittisia prosesseja. Hän ymmärtää niiden ilmenemismuotoja ja seurauksia sekä niiden pitkäkestoisia historiallisia jatkuvuuksia ja katkoksia sekä yhteiskuntatieteellisen tiedontuotannon poliittisuutta ja sen nivoutuneisuutta yhteiskunnallisiin liikkeisiin ja aktivismiin ajankohtaisten ilmiöiden tarkastelun avulla erityisesti globaalin etelän näkökulmasta.
Ympäristö ja politiikka, 5 op
Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää yhteiskunnallisia ympäristökysymyksiä useiden eri toimijoiden ja yhteiskunnallisten tasojen toimintakenttänä. Hän pystyy analysoimaan ympäristökysymyksiä sekä materiaalisiin resursseihin että symbolisiin merkitysjärjestelmiin kiinnittyvinä kysymyksinä. Opiskelijalla on myös valmiuksia kehittää uudenlaisia lähestymistapoja ja vaihtoehtoisia näkökulmia tulevaisuuden ympäristökysymysten monipuolisempaan hahmottamiseen, analysointiin ja kestävämpään hallintaan.
Kehityspolitiikat ja interventiot, 5 op
Opintojaksolla käsitellään kehityspolitiikan keskeiset termit ja analyysin perusteet sekä kansainvälisen, EU:n ja Suomen kehityspolitiikan päälinjat ja ajankohtaiset kysymykset. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kansainvälisen, EU:n ja Suomen kehityspolitiikan päälinjat ja ymmärtää, miten ne ovat muodostuneet.
Development Economics, 5 op
Kehitysmaatutkimuksen nykysuuntauksia IV, 5 op
Kurssin suoritettuaan opiskelijat ymmärtävät valtion ja kansalaisyhteiskunnan välisten suhteiden historiaa ja nykypäivää sekä niissä tapahtuvia muutoksia Latinalaisessa Amerikassa. He osaavat analysoida kriittisesti poliittisen vallan ja vastarinnan välistä dynamiikkaa sekä identifioida niitä tekijöitä, syitä ja prosesseja, jotka estävät ja mahdollistavat kestävien poliittisten muutosten saavuttamista ja kansanvallan toteutumista Latinalaisessa Amerikassa.
Kehitysmaatutkimuksen keskeiset kysymykset, 5 op
Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt syvällisemmin kehityksen tutkimuksen teoriaan ja käytäntöön sekä laajentanut ymmärrystään kehityksen historiallisista malleista. Opiskelijat ovat entistä harjaantuneempia ymmärtämään ja tunnistamaan nykyisen kehitystutkimuksen tärkeimpiä ongelmia ja suuntauksia.
Globaalin etelän yhteiskuntarealiteetit, 5 op
Kurssilla tarkastellaan kehitysmaiden yhteiskunnallisia realiteetteja ihmisten jokapäiväisen elämän (mikroperspektiivi) kokemusten kautta eri puolilla Globaalia etelää. Opiskelija perehtyy kehitysmaiden yhteiskunnallisen todellisuuden taloudellisiin, sosio-kulttuurisiin ja poliittisiin ulottuvuuksiin sekä kykenee analysoimaan niitä epätasa-arvon, poliittisen subjektiivisuuden, positionaalisen tietämisen ja postkoloniaalisuuden käsitteiden avulla.
Tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää, miten yhteiskunnalliset rakenteet, valtasuhteet ja muut yhteiskunnallista todellisuutta rakentavat tekijät heijastuvat ihmisten arkisiin kokemuksiin ja millaisia ilmenemismuotoja ne voivat saada globaalissa etelässä.