Kemia on keskeinen luonnontiede, jota ilman maailman suuret kysymykset eivät ratkea! Biotalous, kiertotalous, uudet energialähteet, ravinnon tuotanto, puhdas vesi ja ilma sekä terveydenhuolto vaativat kaikki vankkoja kemian taitoja. Kemian opinnoissa tutkitaan aineiden valmistusta, ominaisuuksia, rakennetta, tunnistamista ja reaktioita.

Opinnot Avoimessa yliopistossa

Kemian perusopinnot, 25 op

Kemian perusopinnot, syksy 2017
Avoin yliopistoHelsinki 5.9.2017 - 30.8.2018

Kemian perusteet, 5 op

  • Opiskelija hallitsee atomin perusrakenteen ja tavallisimmat atomimallit sekä käsiteet atomi, molykyyli ja ioni sekä osaa soveltaa atomin elektronirakennetta alkuaineiden sijoittamisessa jaksolliseen järjestelmään ja pystyy päättelemään alkuaineen perusominaisuuksia sen perusteella.
  • Opiskelija osaa kirjoittaa tasapainotetun reaktioyhtälön ja tunnistaa tavallisimmat reaktiotyypit sekä osaa soveltaa reaktioyhtälöä yksinkertaisissa stoikiometrisissa laskuissa.
  • Opiskelija hallitsee tavallisimmat sidostyypit ja osaa päätellä sidostyypin kahden alkuaineen välillä sekä osaa päätellä sidosgeometrian keskusatomin ympärillä.
  • Opiskelija hallitsee kemiallisen tasapainon käsitteen ja osaa soveltaa sitä yksinkertaisissa happo- emäs- ja liuokoisuuslaskuissa ja lisäksi hallitsee käsitteet: happo, emäs, pH, pOH , happovakio, emäsvakio ja puskuriliuos sekä osaa soveltaa niitä yksinkertaisissa laskuissa.
  • Opiskelija tuntee termodynamiikan, kaasujen ja sähkökemian peruskäsiteet ja kaavat osaa soveltaa niitä laskuissa.
  • Opiskelija osaa nimetä tavallisimmat orgaaniset yhdisteet ja tuntee orgaanisten yhdisteiden funktionaaliset ryhmät ja tavallisimmat reaktiotyypit.
Kemian perusteet, syksy 2017
Avoin yliopistoHelsinki 5.9.2017 - 19.10.2017

Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset, 5 op

Lämpökemiasta:

  • reaktiolämmön (entalpia) käsitteen ymmärtäminen ja valmius määrittää kokeellisesti reaktion reaktiolämpö
  • entropian käsitteen ymmärtäminen ja yhdistäminen termodynaamiseen tarkasteluun osana universumin kasvavaa epäjärjestystä
  • reaktion spontaanisuuden ennustaminen em. suureiden avulla

Atomin rakenteesta:

  • opiskelijalla on valmius kirjoittaa kaikkien alkuaineatomien elektronirakenteet ja elektronirakenteen perusteella ennustaa atomin kemiallinen käyttäytyminen sidoksien muodostuessa
  • jaksollisen järjestelmän ymmärtäminen perustuen alkuaineiden elektronirakenteeseen
  • alkuaineatomien jaksollisten ominaisuuksien päätteleminen elektronirakenteen perusteella

Kemiallisesta sidoksesta:

  • kahden pääsidostyypin, ionisidoksen ja kovalenttisen sidoksen muodostuminen ja ominaisuudet
  • kovalenttisesti sitoutuneiden molekyylien rakenteen esittäminen Lewis-rakenteiden avulla
  • moniatomisten molekyylien muodon määrittäminen Lewis-rakenteesta VSEPR-teorian avulla
  • molekyyliorbitaaliteorian soveltaminen kaksiatomisille samaytimisille molekyyleille.

Olomuodoista:

  • tuntee erityyppiset molekyylien väliset vuorovaikutukset
  • ymmärtää miten molekyylien välisten vuorovaikukset vaikuttavat fysikaalisiin ominaisuuksiin
  • hahmottaa miten spesiesten lukumäärä vaikuttaa olomuotojen muutoksiin

Lukion kemia tai vastaavat tiedot.

Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset, kevät 2018
Avoin yliopistoHelsinki 16.1.2018 - 1.3.2018

Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino, 5 op

Kinetiikasta ja termodynamiikasta:

  • ymmärtää kinettisen ja termodynaamisen tarkastelun eron
  • hallitsee reaktionopeudet ja nopeuslait sekä mekanismit
  • termodynaamisten käsitteiden ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen reaktion tasapainotilan arvioinnissa.

Kemiallisesta tasapainosta:

  • hallitsee sekä heterogeenisen että homogeenisen systeemin tasapainolaskut
  • osaa tarkastella tasapainoa happo-emäs-, liukoisuus- sekä hapetus-pelkistys-reaktioissa
  • ymmärtää systeemiin tehtyjen muutosten vaikutuksen tasapainoon.

Lukion kemia.

Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino, syksy 2017
Avoin yliopistoHelsinki 30.10.2017 - 13.12.2017

Epäorgaaninen kemia, 5 op

Opiskelija osaa keskeisimmät asiat epäorgaanisen kemian kolmelta osa-alueelta: alkuaineiden kemia, kiinteän olomuodon kemia, koordinaatiokemia.

Näiden perusteiden avulla opiskelija osaa etsiä ja omaksua syventäväää lisätietoa epäorgaanisen kemian kysymyksistä. Hänellä on myös valmius ymmärtää epäorgaanisen kemian sovelluksia ja ympäristökemiaa.

Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset tai Kemian perusteet.

Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino.

Epäorgaaninen kemia, kevät 2018
Avoin yliopistoHelsinki 12.3.2018 - 4.5.2018

Orgaaninen kemia 1, 5 op

  • osaa luokitella ja nimetä systematiikan mukaan hiilivety-yhdisteitä sekä näiden mono- ja difunktionaalisia johdoksia
  • osaa päätellä hiiliyhdisteen avaruusrakenteen rakennekaavan perusteella
  • tunnistaa erilaiset isomeriatyypit. Osaa nimetä enantiomeerit absoluuttisen konfiguraation mukaan.
  • tuntee keskeisten orgaanisten yhdisteluokkien molekyylirakenteen, yhdisteiden tunnusomaiset fysikaaliset ominaisuudet ja monofunktionaalisten yhdisteiden tyypillisimmät reaktiot.
  • osaa molekyylirakenteen perusteella päätellä yhdisteen ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys, nukleofiilisyys ja elektrofiilisyys
  • tuntee tavallisimmat reaktiotyypit, kuten substituutio, eliminaatio ja additioreaktiot, karbonyylien additioreaktiot, hapetus- ja pelkistysreaktiot sekä happojohdosten asyylisubstituutiot
  • osaa tulkita mekanismikaavioita ja luonnostella reaktiomekanismeja tyypillisimmille reaktioille.

Ennakkotietoina lukion kemia tai kurssi Kemian perusteet.

Kemian perustyöt, 5 op

Opiskelija

  • tuntee laboratoriotyöskentelyn vaaratekijät:
    • aineiden terveyttä uhkaavat vaikutukset ja räjähtämis- ja syttymistaipumukset
    • lasitavaroihin ja sähkölaitteisiin liittyvät vaarat
  • osaa työskennellä laboratoriossa turvallisesti:
    • selvittää tehtäviin töihin liittyvät erityiset vaaratekijät
    • noudattaa turvallisia työskentelytapoja
    • suojautua
  • osaa toimia laboratorio-onnettomuuksissa
  • osaa käsitellä kemikaalijätteitä
  • hahmottaa laboratoriotyöskentelyn osana kemiaa tieteenä ja analyysin ja synteesin kemian päätehtävinä
  • tuntee lämpökemiaa, atomin elektronirakennetta, reaktionopeutta, protolyysiä, liukoisuutta ja sähkökemiaa havainnollistavia kokeita
  • on tutustunut synteesin ja analyysien suoritukseen sekä analyyttiseen tarkkuuteen
  • hallitsee Bunsen-polttimen käytön
  • osaa toteuttaa seuraavat synteesikemian työmenetelmät: reaktioseoksen kuumentaminen pystyjäähdyttäjän alla, moottorisekoituslaitteen käyttö, tislaus normaali- ja alipaineessa, uudelleenkiteytys, suodatus, uutto ja sublimointi.
  • osaa tehdä yksinkertaisen synteesin annetun ohjeen avulla.
  • osaa käyttää tavallisia fysikaalisia menetelmiä kuten sulamispiste, kiehumispiste, taitekerroin, ohutkerroskromatografia tuotteen laadun arvioinnissa
  • osaa ajaa ja tulkita IR-spektrejä
  • ymmärtää synteesireaktion mekanismin yhteyden reaktion suorittamiseen käytännössä.

Vähintään 'Kemian perusteet' tai kaikki nämä opintojaksot: 'Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset', 'Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino' ja 'Orgaaninen kemia I'.

Kemian perustyöt, kevät 2018
Avoin yliopistoHelsinki 12.3.2018 - 13.4.2018

Studier i kemi

Atomer, molekyler och växelverkningar, 5 op

Om värmekemi:

-du förstår vad reaktionsvärme (entalpi) innebär och hur man experimentellt kan bestämma en reaktions reaktionsvärme

-du förstår vad som avses med entropi och du kan koppla entropibegreppet till en termodynamisk förklaring av universums ökande kaos

-du kan förutspå reaktioners spontanitet med hjälp av de ovannämnda begreppen

Om atomens uppbyggnad:

-du kan skriva samtliga grundämnens elektronkonfiguration och med hjälp av elektronkonfigurationen kan du förutspå atomens kemiska beteende vid bildning av

bindningar

-du förstår hur det periodiska systemet är uppbyggt

-du kan förutspå grundämnenas periodiska karaktär utgående från deras elektronkonfiguration

Om kemiska bindningar:

-du förstår hur jonbindningar eller kovalenta bindningar uppstår

-du kan presentera molekylers kovalenta bindningar med hjälp av Lewis-strukturer

-du kan bestämma formen på en fleratomig molekyl med hjälp av Lewis-strukturen och VSEPR-teorin

-du kan tillämpa molekylorbitalteorin på tvåatomiga molekyler med likadana kärnor

Om aggregationstillstånd:

-du förstår hur olika molekyler växelverkar

-du förstår hur molekylers växelverkningar påverkar molekylens fysikaliska egenskaper

-du förstår sambandet mellan molekyler och deras aggregationstillstånd

Gymnasiekemi eller motsvarande kunskaper.

Atomer, molekyler och växelverkningar, hösten 2017
Avoin yliopistoHelsinki 6.9.2017 - 25.10.2017

Energi, reaktivitet och kemisk jämvikt, 5 op

Om kinetik och termodynamik:

  • du förstår skillnaden mellan kinetik och termodynamik
  • du förstår dig på reaktionshastigheter, hastighetslagar och mekanismer
  • du kan förstår de termodynamiska begreppen och du kan använda dig av dem för att bestämma reaktioners jämviktsförhållanden.

Om kemisk jämvikt:

  • du behärskar både reaktionsjämviktsuträkningar för både heterogena och homogena system
  • du kan bestämma jämvikter i syra-bas-, löslighets- och redoxreaktioner
  • du förstår hur olika parametrar påverkar ett systems jämvik.

Gymnasiekemi eller motsvarande kemikunskaper.

Energi, reaktivitet och kemisk jämvikt, hösten 2017
Avoin yliopistoHelsinki 30.10.2017 - 13.12.2017
Hakijapalvelut
Opinnoista kiinnostuneiden opintoneuvonta ja ilmoittautumiseen liittyvät asiat
Siltavuoren opiskelijapalvelut
Avoimessa opiskelevien neuvonta (opintosuoritusotteet, nimenmuutokset)
Jaana Malin, koulutussuunnittelija
Kysy opintotarjonnasta ja opiskelumuodoista