Ravitsemustieteessä tutkitaan ja opetetaan ihmisen ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä. Kemia ja fysiologia ovat pohjana ravinnon tarpeen ja ravintoaineiden tehtävien tutkimisessa. Ravitsemukseen vaikuttavat myös sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja psyykkiset tekijät. Opinnoissa käsitellään elintarvikkeiden koostumusta, ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä, liikunnan ravitsemusta,ihmisen fysiologiaa ja ravintoaineita sekä erityisruokavaliota.
Ravitsemustiede kuuluu elintarviketieteiden koulutusohjelmaan.
Opinnot Avoimessa yliopistossa
Ravitsemustieteissä opiskellaan elintarviketieteiden koulutusohjelman ravitsemustieteen suuntautumisopintoja sekä oppiaineeseen kuuluvia valinnaisia opintoja. Lukuvuonna 2018-2019 tarjonnassa on ravitsemustieteen opintoja 15-25 op. Opinnot on tarkoitettu erityisesti heille, jotka haluavat elintarviketieteiden kandiohjelman kautta hakea ravitsemustieteen maisterivaiheeseen.
Ravitsemustieteen yliopisto-opettaja Eeva Voutilainen ja yliopistonlehtori Riitta Freese kertovat opinnoista YouTube-videoilla:
Ravitsemustieteen opiskelu kannattaa!
Ravitsemustieteen opinnot Avoimessa yliopistossa
Miten päästä opiskelemaan ravitsemustiedettä Helsingin yliopistoon?
Ravitsemustieteen perusteet -kokonaisuuden voi suorittaa joko 15 op, 20 op tai 25 op:n laajuisena. Kokonaisuuteen suositellaan liitettävän ainakin jaksot: Elintarvikkeet ruokavalioissa 5 op, Ravitsemusfysiologia 5 op ja Kansanravitsemus 5 op.
Elintarvikkeet ruokavalioissa, 5 op
Opintojakson käytyään opiskelija:
- osaa arvioida ruokavalioiden ja elintarvikkeiden ravintosisältöjä
- osaa arvioida eri ruoka-aineiden merkitystä ruokavaliossa
- tuntee ruokavalion laatimisen peruskysymykset
- osaa suunnitella ruokavaliota eri väestöryhmien tarpeisiin
- tuntee eri elämänvaiheiden erityiselintarvikkeita
Ravitsemusfysiologia, 5 op
Opintojakson käytyään opiskelija osaa:
- selittää ravitsemusfysiologian keskeiset ilmiöt (ruoansulatus, imeytyminen, kuljetus, varastointi, aineenvaihdunta ja eritys, tarve ja ravitsemustila)
- perusteet energia-aineenvaihdunnasta sekä energiaravintoaineiden vitamiinien ja kivennäisaineiden käsittelystä ja tehtävistä elimistössä
- hahmottaa kuidun ja ravinnon sisältämien bioaktiivisten aineiden merkitystä elimistössä
- hahmottaa joidenkin ajankohtaisten ilmiöiden taustoja
Suositellaan tai opiskelua helpottaa, jos on tiedot lukion kemiasta ja biologiasta.
Kansanravitsemus, 5 op
Tavoitteena on, että opiskelija osaa
- määritellä ravitsemustieteen peruskäsitteitä
- kuvata ja ymmärtää ravitsemustieteen ja ruoankäytön historiaa
- selittää, miten tutkitaan ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä
- kuvata ja arvioida yksilöiden ja yhteisöjen ruoankäyttöön vaikuttavia tekijöitä
- kuvata ja arvioida suomalaisten ruoankäyttöä, ravinnonsaantia ja ravitsemushaasteita elämänvaiheittain
Suositellaan Elintarvikkeet ruokavalioissa 5 op, Ravitsemusfysiologia 5 op.
Erityisruokavaliot, 5 op
Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ravitsemushoitoa vaativat sairaudet ja ravitsemushoidon perusteet sekä osaa suunnitella ruokavalioita ravitsemushoitoa vaativissa sairauksissa.
Suositeltavia edeltäviä kursseja ovat erityisesti Elintarvikkeet ruokavalioissa (AYHNFB-122, 5 op), Ravitsemusfysiologia (AYHNFB-112, 5 op), ja Kansaravitsemus (AYHNFB-121, 5 op)
Liikunta ja ravitsemus, 5 op
Opintojakson käytyään opiskelija osaa:
- esittää periaatteet terveyttä edistävästä liikunnasta ja liikunnan terveysvaikutuksista
- kuvata liikunnan ja kilpaurheilun aiheuttamia aineenvaihdunnallisia muutoksia ja niiden merkitystä ravintoaineiden tarpeeseen
- arvioida ravitsemuksen ja liikunnan yhteisiä terveysvaikutuksia
- kertoa ravitsemuksen merkityksestä fyysiselle suorituskyvylle ja tämän avulla arvioida, miten ruoalla/ravintoainelisillä mahdollisesti voidaan vaikuttaa urheilijoiden suoritukseen
Ei ehdottomia esitietovaatimuksia. Suositeltavia edeltäviä kursseja ovat erityisesti Elintarvikkeet ruokavalioissa (AYHNFB-122, 5 op), Ravitsemusfysiologia (AYHNFB-112, 5 op), ja Kansanravitsemus (AYHNFB-121, 5 op)