Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus on verkkokurssi moninaisten identiteettien rakentumista tukevaan kasvatukseen ja opettajuuteen.
Maksuton verkkokurssi tarjoaa tutkimusperustaisia näkökulmia kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoiseen opettajuuteen. Kurssilla saat ajankohtaista tietoa sekä kasvatuksen tutkijoilta että kasvatus- ja opetustyön kentältä arkityösi tueksi.

KUPERA-hanke

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

• osaa kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisen opetuksen perusperiaatteet
• tunnistaa oppilaan identiteetin tukemiseen liittyviä erityistarpeita
• oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta siten, että oppilas saa tukea identiteettinsä rakentamiseen moninaisessa ympäristössä mm. dialogitaitoja kehittämällä
• saa valmiuksia reflektoida kriittisesti omia näkemyksiään moninaisuudesta ja tarkastella omaa opettajuuttaan ja pedagogisia ratkaisujaan kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden näkökulmasta
• osaa pohtia ja toteuttaa yhdenvertaisuutta opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa
• ymmärtää, kuinka kurssin teemat liittyvät jokaisen opettajan työhön ja osaa hankkia relevantteja tietoja ja taitoja niiden toteuttamiseen
• osaa sijoittaa kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden käsitteet osaksi lähikäsitteiden verkostoa
• tiedostuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kielitietoisuus-ajattelusta
• osaa soveltaa kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden teoreettisia näkökulmia yhteiskunnallisten ilmiöiden ja keskustelun tarkasteluun

Uudet opetussuunnitelmat ohjaavat näkemään kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden koulun voimavarana. Peruskoulun opetussuunnitelmassa (2014) kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus on mainittu keskeisinä koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavina periaatteina. Opetuksen tulee myös huomioida oppilaan henkilökohtaisen kulttuuri-identiteetin tukeminen.

Opintojakson keskeisenä sisältönä

• tutustutaan kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisen opetuksen perusperiaatteisiin ja niihin liittyviin teoreettisiin näkökulmiin
• pohditaan opettajan käytännön työtä mm. erilaisten kieli- ja kulttuuri- ja katsomusvähemmistöjen vähemmistöjen näkökulmasta
• perehdytään tutkimuskirjallisuuteen ja lainsäädäntöön koskien mm. opetuksen yhdenvertaisuus-näkökulmia
• kurssin tehtävät ohjaavat opiskelijaa aineistojen avulla tarkastelemaan ja suunnittelemaan omaa opettajuuttaan

Pakollinen kirjallisuus:

• Konttori, J. (2019). Uskontolukutaito tutkimuksen kohteena. Diskursiivinen näkökulma. Uskonnontutkija, 8(1). https://doi.org/10.24291/uskonnontutkija.v8i1.83248
• Laine, M. H. (2019). Koulu kulttuuri-identiteetin tukijana: Opetussuunnitelman kulttuurisesti kestävät tavoitteet. Ainedidaktiikka, 3(1), 21-42. https://doi.org/10.23988/ad.72962 https://journal.fi/ainedidaktiikka/article/view/72962/43606
• Räsänen,R., Jokikokko, K. ja Lampinen, J. (2018). Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä osaaminen perusopetuksessa. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/190305_kulttuuriseen_moninaisuuteen_liittyva_osaaminen_perusopetuksessa.pdf
• Souto, A-M. (2013). Pelko ja rasismi koulussa. Kasvatus, 44(3), 323–329.
• Suuriniemi, S. (2019). Kielitietoisuuden käsite ja kieli-ideologiat helsinkiläisten peruskoulujen opetussuunnitelmadiskursseissa. AFinLAn vuosikirja 2019. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 77.
• vastuuopettajan erikseen mooc-alustalle päivittämiä ajankohtaisia artikkeleita 3-6 kappaletta
• POPS2014 yleisosa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Asteikolla hyväksytty-hylätty.

Opintojakso suoritetaan itsenäisesti verkkokurssina tutustumalla verkossa olevaan aineistoon: videoluennot ja artikkelit sekä lisämateriaali ja kirjallisuus (pakollinen ja oheiskirjallisuus) sekä tekemällä aineiston pohjalta reflektiiviset ja soveltavat kirjalliset tehtävät.

Oppimistehtävien vaihtoehtoiset palautuspäivät 18.5. tai 17.8.2020 mennessä.