Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset tai Kemian perusteet.

Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino.

Opintojakso on osa kemian perusopintoja.

Opiskelija osaa keskeisimmät asiat epäorgaanisen kemian kolmelta osa-alueelta: alkuaineiden kemia, kiinteän olomuodon kemia, koordinaatiokemia.

Näiden perusteiden avulla opiskelija osaa etsiä ja omaksua syventäväää lisätietoa epäorgaanisen kemian kysymyksistä. Hänellä on myös valmius ymmärtää epäorgaanisen kemian sovelluksia ja ympäristökemiaa.

Alkuaineiden kemia:

• jaksollinen järjestelmä alkuaineiden kemiallisten ominaisuuksien päättelyn ja ymmärtämisenperustana
• jaksollisessa järjestelmässä esiintyviä trendejä ja näiden vaikutuksia alkuaineiden ominaisuuksiin: atomisäde, ionisäde, ionisaatioenergia, elektroniaffiniteetti, elektronegatiivisuus, tyypillisimmät hapetusasteet, diagonaaliefekti, inertti pari -efekti
• metallikationien ja oksoanionien käyttäytymiseen vesiliuoksessa vaikuttavat tekijät
• oksoanionien ja vastaavien happojen nimeäminen
• oksidien happo/emäsluonteet
• alkuaineiden redox-kemian keskeisimmät tekijät: pelkistyspotentiaalit, Pourbaix-diagrammit (E-pH), Ellingham-diagrammi
• HSAB-periaate (kovat ja pehmeät Lewisin hapot ja emäkset) ja sen käyttö reaktioiden ennustamisessa
• yleisimmät muodot, missä alkuaineet esiintyvät luonnossa
• alkuaineiden valmistaminen ja valmistusmenetelmän valintaan vaikuttavat tekijät

Kiinteän olomuodon kemiasta:

• sidokset kiinteän olomuodon yhdisteissä
• yleisimmät rakennetyypit
• hilaenergian määritelmä ja sen määrittäminen teoreettisesti ja kokeellisesti
• hilavirheet ja niiden merkitys
• esimerkkejä materiaalikemian osa-alueista

Koordinaatiokemiasta:

• koordinaatioyhdisteiden rakenne: keskusatomi, ligandi, kelaatti, koordinaatioluku, kompleksien geometria
• koordinaatioyhdisteiden nimeäminen
• isomeria koodinaatioyhdisteissä
• koordinattioyhdisteiden sidosten kuvaaminen kidekenttäteorian avulla
• koordinaatioyhdisteiden reaktiomekanismit
• organometallikemian perusteet ja keskeisimmät sovellukset

Luentomateriaali.

Oheislukemistoksi käy mikä tahansa epäorgaanisen kemian oppikirja, mutta suositelluimpia ovat:

• en.wikibooks.org/wiki/Introduction_to_Inorganic_Chemistry
• Descriptive Inorganic Chemistry; G. Rayner-Canham, T. Overton, 5th Edition, W.H. Freeman and Company
• Inorganic chemistry, Shriver & Atkins, Oxford University Press
• Principles of Descriptive Inorganic Chemistry, G. Wulfsberg, Brooks/Cole Publishing Company.

Kaipaatko vinkkejä tietoteknisiin taitoihin?
Tutustu Opiskelijan digitaidot avoimiin materiaaleihin. Lisäksi opintotarjonnassamme on Opiskelija digitaidot: orientaatio ja syventävät taidot -kurssit.

Tutustu myös Avoimen yliopiston verkkopalvelun Kehity oppijana -sivuihin.

Asteikolla 0-5.

Luennot, harjoitukset ja tentti

Uusintatentit pe 8.6.2018 ja pe 17.8.2018 klo 12-16 Chemicun sali A110.

Muista ilmoittautua tenttiin. Opintomaksuun sisältyy opinto-ohjelmassa mainitut tenttipäivät.