Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

TIETOKONEEN TOIMINNAN JATKOKURSSI

Tietokoneen ja käyttöjärjestelmän toiminta. Opintojakso on suoraa jatkoa Tietokoneen toiminnan perusteet (2 op) -opintojaksolle.

Moodle
Kirjaudu sisään nähdäksesi Moodlen kurssiavaimen.

Materiaalit

Materiaalien kuvaukset

Tietokoneen toiminnan jatkokurssi MOOC. Sivustolla on tämän opintojakson suorittamiseen kuuluvia tehtäviä ja oppimateriaalia.

Tietokoneen toiminnan perusteet MOOC. Sivustolla on tämän opintojakson esitiedot. Kurssikokeessa tentitään myös perusteet -kurssin asiat, jotta suoritus vastaa Tietokoneen toiminta -kurssin (5 op) suoritusta.

HUOM! Kuten yliopistossa yleensäkin, myös tällä kurssilla itsenäinen tiedonhaku voi tehostaa oppimista. Jos tarvitset jostakin asiasta tarkempaa tietoa, suosittelemme ainakin seuraavia:

Harri Kähkösen opas ttk-91 -ohjelmointiin. Oppaassa on havainnollistettu esimerkkien avulla ttk-91 -ohjelmoinnin keskeisiä asioita.

Teemu Kerolan Tietokoneen toiminta -opintojakson verkkoluennot. Verkkoluennot on tehty 2004 - 2005, mutta ne ovat silti edelleen varsin ajantasaiset.

Kurssin Telegram -ryhmä opiskelijoiden väliseen keskusteluun. Myös opettaja saattaa välillä vierailla vastaamassa kysymyksiin.

William Stallings, Computer Organization and Architecture (10th ed.), Prentice Hall, 2016.
Kirjan aikaisemmat versiot (8th ed., 2010 tai 9th ed, 2013) sopivat myös käytettäväksi.
Suositeltu lisälukemisto. Saatavilla e-kirjana: Helka (https://helka.finna.fi)

Kurssin suorittaminen

YLEISTÄ

(Päivitys 14.1.2021: Moodlessa kurssin alussa julkaistut tehtävien määräajat ja niistä saatavien kurssipisteiden määrät lisätty myös tänne kurssisivulle. Muutettu myös sana "viikkotehtävä" tehtäväksi, koska tehtävillä ei ole tällä kurssitoteutuskerralla viikkokohtaisia määräaikoja. Voit siis aloittaa opiskelun joustavasti!)

Kurssilla käytetään monimuotoisia oppimistapoja. Keskeinen asiasisältö on MOOC-kurssien Tietokoneen toiminnan perusteet (2 op) ja Tietokoneen toiminnan jatkokurssi (3 op) materiaaleissa, muttei niihin rajoittuen. Kurssilla suoritetaan mooc-materiaalin pikatehtäviä, tehdään soveltavampia tehtäviä jotka itsearvioidaan ja vertaisarvioidaan sekä opetellaan konekielisen ohjelmoinnin alkeita Titotrainer-oppimisympäristössä. Mahdollisesta ohjatusta opiskelusta kuten harjoitustilaisuuksista tai Tito-pajasta tiedotetaan kurssin alussa ja aikana. Mahdolliset ohjatut opetustapahtumat ("laskarit") ja Tito-paja pidetään videopalvelu Zoomin välityksellä. Opiskelijoiden keskinäiseen keskusteluun ja vertaistukeen on olemassa Telegram-kanava, jossa myös opettaja vierailee satunnaisesti vastaamassa kysymyksiin. Keskustelukanava on turvallinen tila, jossa kaikenlainen häirintä ja syrjintä on kielletty.

OPPIMATERIAALI

Kurssilla on käytössä Tietokoneen toiminnan perusteet ja Tietokoneen toiminnan jatkokurssi MOOC-sivustojen materiaali. Lisäksi suosittelemme käyttämään opiskelun tukena muuta materiaalia. Yliopisto-opiskeluun luontevasti kuuluu myös asioiden syvempi tarkastelu. Opiskeltaessa uusia asioita tulee yleensä tarve selvittää asiayhteyksiä laajemmin, jotta oppiminen syvenee. Tätä tarkoitusta varten suosittelemme ainakin William Stallingsin Computer Organization and Architecture -kirjaa. Moni on myös havainnut Teemu Kerolan jo 2000-luvun alussa laatimat verkkoluennot hyvin asioita syventäväksi materiaaliksi. Konekielisen ohjelmoinnin oppimista varten yliopiston varsinaisten opiskelijoiden Tietokoneen toiminta -kurssilla käytetty Harri Kähkösen opas ttk-91 ohjelmointiin on hyödyllinen useine käytännönläheisine esimerkkeineen. Katso näistä tarkemmin kohdasta Materiaalit.

MOOC-MATERIAALIN PIKATEHTÄVÄT

Tietokoneen toiminnan jatkokurssin oppimateriaalina käytettävällä mooc-sivustolla on huomattava määrä automaattisesti arvioitavia pikatehtäviä (quiz). Pikatehtävät on tarkoitettu kurssin pääasiallisten tehtävien tekemisen ja materiaalin läpikäymisen tueksi. Pikatehtävistä saatavien pisteiden osuus kurssin suorittamiseksi on pieni, mutta niiden avulla voit kätevästi testata, oletko ymmärtänyt asian. Osa pikatehtävistä on sellaisia, jotka soveltuvat pikatehtäväformaattiin. Kurssin osaamistavoitteissa on kuitenkin paljon sellaisia asioita, joiden oppiminen pelkkien monivalintakysymysten avulla on haasteellista. Näiden osaamistavoitteiden saavuttamiseksi kurssilla on pääpaino tehtävissä, joissa oppimaan syvällisemmin kirjoittamalla itse vastauksia ja ratkomalla enemmän kokonaisuuksien ymmärtämisen mahdollistavia tehtäviä. Ne tehtävät löytyvät kurssin Moodle-alueelta ja Titotrainerista. Kannattaa silti niitäkin tehdessä hyödyntää pikatehtäviä opiskelun tukena.

MOODLEEN PALAUTETTAVAT TEHTÄVÄT

Ensimmäisen Titojatkomooc-kevään opiskelijapalautteissa toistui kaipuu parempaan kokonaisuuksien hallintaan. Pikatehtävien formaatti asettaa rajoituksia soveltavampien tehtävien laatimiseen: monivalinnoilla laajempien kokonaisuuksien käsittely on hankalampaa. Kokeessa kuitenkin moni kysymyksistä on soveltamista vaativia. Monivalintakysymykset voivat myös olla "armottomia". Lisäksi ohjausta on kaivattu. Niinpä kesän 2020 kurssissa monipuolistettiin opetusta. Mooc-materiaalin monivalintatehtävien painotusta pienennettiin, jotta niitä voi käyttää sekä kurssipisteiden hankkimiseksi että hyvällä mielellä oppimista varten. Sen vastapainoksi kurssiin on voitu lisätä myös soveltavampia tehtäviä. Kesän kurssin opiskelijapalautteissa näitä soveltavampia tehtäviä luonnehdittiin välttämättömäksi kurssin suorituksen ja oppimisen kannalta. Tehtävien tekeminen johti selvästi menestymiseen myös kurssikokeessa.

Näitä tehtäviä pääset tekemään sen jälkeen, kun olet ensin suorittanut 20 mooc-pikatehtävää (siis 20 pistettä) ja ilmoittautunut kurssille. Tehtävät ovat aikataulutettuja ja ne palautetaan Moodle-oppimisympäristöön. Itse- ja vertaisarvioitavien tehtävien palautusten määräaika on kaikille tehtäville vasta pari viikkoa ennen koetta. Tällä kurssitoteutuskerralla ei ole ennakkotiedoista poiketen palautusmääräajan päättymisen jälkeen järjestettynä ohjattua opetusta (laskareita). Oppimista tehostamaan on otettu käyttöön itsearviointi, jossa käyt vielä malliratkaisujen kanssa läpi omat vastauksesi. Lisäksi tehtävät vertaisarvioidaan, mutta siihen ei ole tarkoitus käyttää kohtuuttomasti aikaa. Itse- ja vertaisarvioinnin määräaika on muutama päivä ennen koetta.

YHDESSÄ OPPIEN

Yhdessä oppiminen on hauskempaa ja usein tehokkaampaa kuin yksin puurtaminen. Molemmat hyötyvät siitä. Toinen saa neuvoa asiassa, jota ei ollut hyvin sisäistänyt. Toinen taas oppii materiaalin entistä paremmin, kun hänen pitää jäsentää asia sen toiselle selittämisen vaativaan muotoon. Älä kuitenkaan neuvo liikaa, jotta et vahingossa pilaa toisen oppimismahdollisuuksia. Syvällisempi oppiminen tapahtuu asioita itse pohtiessa. Jos annat johonkin tehtävään suoraan oikean vastauksen toiselle, niin tällöin hän ei juurikaan opi tehtävästä, vaikka saisikin itsepetollista tyydytystä muka oikein osatusta tehtävästä. Tämä voi haitata oppimista myöhemmin, kun vaikeammissa asioiden selittämisessä on otaksuttu, että aikaisempi oppimateriaali olisi ymmärretty. Vaatii taitoa neuvoa sopivasti mutta ei liikaa.

On siis sallittua ja suositeltavaa tehdä tehtäviä yhteistyössä toisten opiskelijoiden kanssa, kunhan jokainen palauttaa itsenäisen tuotoksen. On tärkeä kuitenkin muistaa, että kurssin koe on yksilösuoritus, eikä siinä saa tehdä yhteistyötä. Jos yhteistyötä kokeessa epäillään, asia selvitetään Helsingin yliopiston tenttivilppiin liittyvien ohjeiden mukaisesti.

KURSSIN SUORITTAMINEN

Kurssin suoritukseen sisältyy seuraavia osioita:

- Mooc-oppimisympäristön tehtävät
- Titotrainer-oppimisympäristössä ohjelmointi
- Moodleen palautettavat tehtävät ja näiden itse- ja vertaisarviointia
- Tentti (verkkotentti Moodlessa)

Tarkoituksena on myös järjestää niin kutsuttua pajaohjausta tai kyselytunteja.

Mooc-tehtävistä sekä Moodleen palautettavien tehtävien tekemisestä itse- ja vertaisarviointeineen saa kurssipisteitä. Itse- ja vertaisarvioitavista tehtävistä saa pisteet vain tekemällä itse- ja vertaisarvioinnit. Kurssi- ja koepisteiden yhteissumma määrää kurssista saatavan arvosanan.

Aloita opiskelu tekemällä Mooc-oppimisympäristössä tehtäviä. Kun olet saanut tehtyä vähintään 20 tehtävää (tehtäväpistettä), pyydä sähköpostitse ilmoittautumislinkki kurssin opettajalta Harri Kähköseltä. Pääset Moodle-oppimisympäristöön ilmoittautumista seuraavana päivänä.

Konekielen perusteiden harjoittelu tekemällä Titotrainer-tehtäviä ja käyttämällä Titokonetta kannattaa aloittaa tekemään heti. Niiden avulla oppii konkreettisemmin kurssin asioita. Titotrainerilla harjoitellaan ttk-91-konekielellä ohjelmointia. Siinä on tehtävien automaattinen tarkistus, joten saat tietää heti, toimiiko koodisi vai ei. Titokoneen hyöty oppimiseen on muun muassa se, että näet miten tieto liikkuu tietokoneen sisällä käskystä riippuen, ja siten auttaa tekemään opiskeltavasta teoriasta konkreettisempaa.

Moodleen palautettavien tehtävien määräajat julkistetaan Moodlessa kurssin alkaessa. Ne tehtävät ovat soveltavampia kuin Mooc-oppimisympäristön monivalintakysymykset ja siten valmentavat omalta osaltaan tehokkaasti kurssikokeeseen.

TEHTÄVIEN MÄÄRÄAJAT

Tehtävien määräajat ovat seuraavat:
Kokeen alkamishetki: Mooc-oppimisympäristön pikatehtävät, Titotrainer-tehtävät ja Moodlessa olevat automaattisesti arvioitavat tehtävät
Perjantaina noin 1,5 viikkoa ennen koepäivää ennen kello 23.59.00: Moodleen palautettavien itse- ja vertaisarvioitavien tehtävien palautus
Koetta edeltävänä perjantaina ennen kello 23.59.00. Itse- ja vertaisarvioinnit

KURSSIPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN

Kurssikokeen enimmäispistemäärä on 36 kurssipistettä ja tehtävien enimmäispistemäärä on 24 kurssipistettä. Kokonaiskurssipistemäärä on siten 60 kurssipistettä. Kurssin hyväksyttyyn suoritukseen tarvitaan vähintään puolet koepisteistä ja yhteensä vähintään 30 kurssipistettä.

Koepisteiden lisäksi kurssipisteitä saa tehtävien tekemisestä enintään 24 pistettä jakaantuen seuraavasti:

- Moodlessa julkaistavista tehtävistä itse- ja vertaisarviointeineen:
- Automaattisesti tarkistettavat tehtävät, neljä osaa 1+2+2+2 = 7 kurssipistettä
- Itse- ja vertaisarvioitavat tehtävät, neljä osaa * 2 kurssipistettä = 8 kurssipistettä
- Titotrainer-tehtävistä, 40 tehtävää -> 6 kurssipistettä
- Mooc-oppimisympäristössä tehdyistä tehtävistä 60 pistettä -> 3 kurssipistettä

ARVOSANAN MÄÄRÄYTYMINEN

Kurssi on hyväksytysti suoritettu, kun kokeesta saa vähintään puolet pisteistä ja kurssipisteet ovat yhteensä vähintään 30 pistettä. Tällöin arvosanat ovat seuraavat:

30 pistettä 1
35 pistettä 2
40 pistettä 3
45 pistettä 4
50 pistettä 5

Ilmoittautuminen ja opintomaksu

Kurssi on maksuton.

Saat ohjeet Avoimen yliopiston kurssi-ilmoittautumista ja Moodle-oppimisympäristöön pääsyä varten sähköpostitse, kun olet tehnyt pikatehtäviä kurssin MOOC-oppimisympäristössä 20 pisteen verran. Pyydä ilmoittautumisohjeet sähköpostitse harri.kahkonen@helsinki.fi. Kurssin suorittamiseen sisältyvistä tehtävistä ja kokeesta on tarkemmat tiedot Moodlessa.

Huom!

  • Ilmoittautuminen Avoimeen yliopistoon on mahdollista to 21.10.21 saakka, koska viimeinen tenttipäivä on Moodlessa ma 25.10.21. Ennen tenttiin osallistumista aktivoidaan Helsingin yliopiston käyttäjätunnus, ohjeet aktivointiin tulee sähköpostitse.
  • Vain niiden opiskelijoiden opintosuoritukset voidaan kirjata Helsingin yliopiston opintorekisteriin, jotka ovat ilmoittautuneet opintojaksolle Avoimeen yliopistoon.
  • Jos ilmoittautumisen yhteydessä annetut tiedot ovat virheellisiä, on suorituksen rekisteröinti mahdotonta.
  • Myös Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijat ilmoittautuvat Avoimeen yliopistoon, mikäli he haluavat opintojaksosta suoritusmerkinnän opintosuoritusrekisteriin.

Mikäli sinulla ongelmia ilmoittautumisen kanssa, ota yhteyttä avoinyo-tietojenkasittelytiede@helsinki.fi

HUOM! Ilmoittautumisessa on katko 15.5. - 30.5.21.

Lue lisää:

Avoin yliopisto varaa oikeuden muutoksiin tällä kurssisivulla.

Kuvaus

Kurssi on suoraan jatkoa kurssille Tietokoneen toiminnan perusteet (2 op). Yhdessä nämä kurssit muodostavat tietojenkäsittelytieteen perusopintojen pakollisen kurssin Tietokoneen toiminta (5 op). Tietokoneen toiminta –kurssi on avoin kaikkien koulutusohjelmien opiskelijoille.

On suositeltavaa, että opiskelija osaa ohjelmoida korkean tason kielellä ennen kurssille osallistumista. Esimerkiksi kurssi Ohjelmoinnin perusteet antaa riittävät esitiedot.

Tämä kurssi on suoraan jatkoa Tietokoneen toiminnan perusteet -kurssille, joka tulee olla suoritettuna ensin.

  • Osaa selittää väylä- ja muistihierarkian perusajatukset. Osaa selittää välimuistin ja virtuaalimuistin toiminnan perusteet. Osaa selittää, milloin ja miten prosessorin suoritustila vaihtuu. Osaa selittää keskeytysjärjestelmän toiminnan.
  • Osaa toteuttaa globaalien muuttujat, vakiot, tietueet ja yksinkertaiset taulukot ja selittää niiden tilanvarauksien toteutuksen käännöksen, latauksen tai suorituksen aikana. Osaa ohjelmoida valinta- ja toistorakenteet sekä toteuttaa aliohjelmien kutsut. Osaa toteuttaa tietueiden, olioiden ja moniulotteisten taulukoiden (eri tavoin talletettuna) tilanvaraukset ja niihin viittaamisen. Osaa selittää globaalien ja paikallisten tietorakenteiden erot tilanvarauksessa ja niihin viittaamisessa ja osaa käyttää aktivointitietueita ja aktivointitietuepinoa (rekursiivisten) aliohjelmien toteutuksessa.
  • Osaa selittää ja ottaa huomioon liukulukujen tarkkuuden muutokset laskennan aikana. Osaa käyttää tiedon muuttumattomuuden suojauksen perusmenetelmiä (pariteettibitti, Hamming-koodi).
  • Osaa selittää prosessin käsitteen ja sen esitysmuodon käyttöjärjestelmässä sekä prosessin erilaiset tilat ja niiden väliset tilasiirtymät. Osaa selittää, milloin ja miten suorituksessa oleva prosessi vaihtuu. Osaa luetella käyttöjärjestelmän perustoiminnot. Osaa selittää käännöksen, linkityksen ja latauksen perusideat.
  • Osaa selittää käyttöjärjestelmän tavoitteet ja perustoiminnot sekä käyttäjän näkökulmasta että käyttöjärjestelmän ylläpitäjän näkökulmasta. Osaa selittää käyttöjärjestelmäpalvelujen toteutusmekanismin erilaisten (etuoikeutettujen) aliohjelmien tai prosessien avulla. Osaa selittää staattisen ja dynaamisen linkityksen edut ja haitat.
  • Osaa selittää käyttöjärjestelmän laitteistorajapinnan toteutuksen laiteajurien ja keskeytyskäsittelijöiden avulla. Osaa selittää tiedostopalvelimen ja tiedostovälimuistin perusidean. Osaa selittää levymuistin rakenteen ja toiminnan sekä laskea levymuistiin talletetun tiedoston saantiajan. Osaa luokitella erilaiset I/O-menetelmät.
  • Osaa selittää Java-ohjelmien erilaiset suoritustavat ja niiden eroavaisuudet. Osaa selittää Java-virtuaalikoneen (JVM) perusrakenteen ja toiminnan sekä valita tiettyyn sovellukseen sopivan Java-ohjelmien suoritustavan. Osaa selittää JIT-kääntämisen perusidean.

Ensimmäisen opiskeluvuoden kevät, ensimmäisen ohjelmointikurssin jälkeen.
- MOOC-kurssina Avoimen yliopiston aikataulun mukaisesti.
- Osana Tietokoneen toiminta -kurssia syyslukukaudella tiedekunnassa.

  • TTK-91 -tietokone ja sen simulaattori, konekielinen ohjelmointi, aktivaatiotietue, aktivaatiotietuepino, aliohjelmien toteutus.
  • Tiedon muuttumattomuus, pariteetti-bitti, Hamming-koodi. Muistiteknologia.
  • Ulkoinen muisti, kovalevyn saantiaika.
  • Käyttöjärjestelmän toteutus tavallisten ja etuoikeutettujen prosessien ja palvelurutiinien avulla.
  • I/O:n toteutus. Laiteajuri ja laiteohjain. Laiteajurin toteutus.
  • Käännös, linkitys ja lataus. Käännöksen vaiheet. Objektimoduuli. Staattinen ja dynaaminen linkitys.
  • Tulkinta ja emulointi. Java-ohjelmien erilaiset suoritustavat.

MOOC-materiaali
William Stallings, Computer Organization and Architecture (10th ed.), Prentice Hall, 2016. (suositus, ei välttämätön)

Kurssi arvioidaan asteikolla 0-5.

Edeltävät opinnot tai edeltävä osaaminen

On suositeltavaa, että opiskelija osaa ohjelmoida korkean tason kielellä ja on suorittanut kurssin Tietokoneen toiminnan perusteet (2 op) ennen kurssille osallistumista. Ohjelmoinnin osalta esimerkiksi kurssi Ohjelmoinnin perusteet antaa hyvät esitiedot.

Kurssi on osa Tietojenkäsittelytieteen perusopintojen (25 op) kokonaisuutta. Tietokoneen toiminta (5 op) koostuu kursseista: Tietokoneen toiminnan perusteet 2 op ja Tietokoneen toiminnan jatkokurssi 3 op.

Kurssin opiskelu tapahtuu MOOC-, Moodle- ja Titotrainer -oppimisympäristöissä. Kurssin pääasiallinen oppimateriaali on MOOC-sivustolla. Kurssin tehtävät tehdään Moodle- ja Titotrainer -oppimisympäristöissä.

Moodlessa on aikataulutettuja selitystehtäviä itse- ja vertaisarviointeineen sekä automaattisesti tarkistettavia tehtäviä. Titotrainerissa on automaattisesti tarkistettavia ttk-91-konekielen ohjelmointitehtäviä. MOOC-sivustolla on vapaaehtoisia automaattisesti tarkistettavia tehtäviä materiaalin läpikäynnin tueksi. Määräajat tehtäville ovat automaattisesti tarkistettavien tehtävien osalta kokeen alkamishetki ja selitystehtävien osalta noin 2 viikkoa ennen koetta. Tarkempi päivämäärä ilmoitetaan Moodlessa kutakin koekertaa varten. Tehtävistä saadut pisteet ovat voimassa jokaisella tämän kurssin koekerralla. Moodleen pääseminen edellyttää kurssi-ilmoittautumista. Saat ohjeet Avoimen yliopiston kurssi-ilmoittautumista varten pyytämällä ne vastuuhenkilöltä (Harri Kähkönen, harri.kahkonen@helsinki.fi) sähköpostitse, kun olet suorittanut 5 Titotrainer-tehtävää tai Tietokoneen toiminnan jatkokurssin MOOC-oppimisympäristössä 20 pisteen verran tehtäviä.

Verkko-oppimisympäristö Moodle

Kurssilla on käytössä on verkko-oppimisympäristö Moodle, joka avautuu 11.1.2021.

Linkin ja kurssiavaimen kurssin Moodleen saat kirjautumalla tälle kurssisivulle Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksella. Huom! Tämä onnistuu aikaisintaan ilmoittautumistasi seuraavana päivänä.

Käyttäjätunnus tulee aktivoida ennen opintojen alkua. Lue lisää: Helsingin yliopiston käyttäjätunnus

Kurssin verkkotentti järjestetään seuraavina päivinä:

ma 8.3.21 klo 16.00 -19.00
ma 10.5.21 klo 16.00 – 19.00
ma 21.6.21 klo 16.00 – 19.00
ma 30.8.21. klo 16.00 – 19.00
ma 25.10.21 klo 16.00- 19.00

Huom! Verkkotentin kestoaika on 2 tuntia 30 minuuttia ja verkkotentteihin ei ilmoittauduta.

Valitsemaasi verkkotenttiin ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

  • Mikäli tarvitset verkkotentissä erityisjärjestelyitä (kuten pidennetty vastausaika), ilmoita tarpeesta hyvissä ajoin ja viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. Lue lisää: Järjestelyt erityistä tukea tarvitseville.
  • Mikäli haluat ruotsinkieliset tenttikysymykset, ota yhteyttä opettajaan kurssin Moodlessa hyvissä ajoin, viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. Lue lisää: Tentit
  • Lisätietoa ja ohjeita: Tentit


Kurssiin liittyvät kysymykset:

  • Mikäli kysymyksesi liittyy kurssin oppimisympäristöön, otathan yhteyttä Moodlen keskustelualueella tai lähetä sähköpostia mooc@cs.helsinki.fi
  • Avoimen yliopiston ilmoittautumiseen liittyviin kysymyksiin osoitteessa: avoin-student@helsinki.fi
  • DEFA-väylää koskeviin kysymyksiin vastataan osoitteesta DEFA-help@cs.helsinki.fi
  • Opintojakson sisältöön tai suoritukseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä opintojakson vastuuhenkilöön: Harri Kähkönen (harri.kahkonen@helsinki.fi)

Tehtävät Titotrainer- ja Moodle -oppimisympäristöissä käyttäen ainakin MOOC-oppimisympäristön oppimateriaalia + verkkotentti.

Tietokoneen toiminta (5 op) kurssi koostuu kursseista: AYTKT100051 Tietokoneen toiminnan perusteet 2 op ja AYTKT100052 Tietokoneen toiminnan jatkokurssi 3 op. Perusteet-kurssi suoritetaan ensin.

Tietokoneen toiminta on osa Tietojenkäsittelytieteen perusopintojen (25 op) kokonaisuutta.