Opintojakso sopii kaikille Kehitysmaatutkimuksen ja yhteiskunnallisen muutoksen opinnoista kiinnostuneille

Kurssin suoritettuaan opiskelija hahmottaa globaalin kehityksen yhteiskunnallisia, taloudellisia ja poliittisia prosesseja. Hän ymmärtää niiden ilmenemismuotoja ja seurauksia sekä niiden pitkäkestoisia historiallisia jatkuvuuksia ja katkoksia sekä yhteiskuntatieteellisen tiedontuotannon poliittisuutta ja sen nivoutuneisuutta yhteiskunnallisiin liikkeisiin ja aktivismiin ajankohtaisten ilmiöiden tarkastelun avulla erityisesti globaalin etelän näkökulmasta.

Kurssi esittelee opiskelijoille monitieteisiä näkökulmia laajojen ja pitkäkestoisten globaalien prosessien tutkimiseen etenkin globaalihistorian ja kehitysmaatutkimuksen näkökulmista. Globaalia kehitystä tarkastellaan esimerkiksi seuraavien teemojen kautta: globaali eriarvoisuus; maailmanjärjestelmä; kolonialismi, postkolonialismi ja dekoloniaalisuus; orjuus ennen ja nyt; kehitysyhteistyöapparaatti; globalisaation tulevaisuus ja vaihtoehdot.

Kurssin sisältö etenemisjärjestyksessä:

1. Historia, maailmankuva ja kehitys
2. Maailmanjärjestelmä ja kaupankäynti
3. Teoriaa ja Euroopan nousu ja nykytilanne
4. Tapahtumia ja kehityskulkuja
5. Velka ja kehityksen vaihtoehdot

Oheiskirjallisuus, jota käytetään soveltuvin osin, opettajan osoittamalla tavalla:

Kothari, Uma (ed.) 2005. A Radical History of Development Studies: Individuals, Institutions and Ideologies. Londo: Zed Books.

Peet, Richard & Hartwick, Elaine 2009. Theories of Development: Contentions, Arguments, Alternatives. 2nd Edition. New York: Guilford Press cop.

Koponen, Juhani, Lanki, Jari, Mariko Sato & Anna Kervinen (toim.) 2016. Kehityksen tutkimus: Johdatus perusteisiin. Helsinki: Gaudeamus.

Jos olet tenttinyt Koponen jne. kirjan jo aikaisemmin, korvaa se seuraavalla teoksella:

Sara de Jobg, Rosalba Icaza, & Olivia U. Rutazibwa 2019. Decolonization and Feminisms in Global Teaching and Learning. New York: Routledge. (Lukuohje: Lue ensin johdantoluku, seuraavaksi luku 15, lopuksi muut luvut.)

Lisäksi muuta materiaalia (mm. artikkeleita), joka löytyy kurssin Moodlesta.

Asteikolla 0-5 (0=hylätty, 1=välttävä, 2=tyydyttävä, 3=hyvä, 4=kiitettävä, 5=erinomainen).

Verkkokurssi, joka sisältää luentotallenteita (5 kpl), esseitä ja keskusteluja sekä artikkeleihin perehtymistä.

1. Verkkokeskustelu: 3.9.-8.9.
2. Essee (2-3 sivua): 8.9.-15.9.
3. Verkkokeskustelu 15.9.-22.9.
4. Essee (2-3 sivua): 22.9.-29.9.
5. Verkkokeskustelu: 29.9.-6.10.
6. Loppuessee (noin 5-6 sivua) palautetaan 16.10. mennessä.

Opintojaksolla on käytössä oppimisympäristö Moodle, joka avautuu ti 3.9.2020

Linkin ja kurssiavaimen opintojakson Moodleen saat kirjautumalla tähän opinto-ohjelmaan (=kurssisivulle) Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksella. Huom! Tämä onnistuu aikaisintaan ilmoittautumistasi seuraavana päivänä. Saat käyttäjätunnusta koskevaa lisätietoa sähköpostiisi ilmoittautumisesi jälkeen.