Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

”Jutut elättävät niitä jotka kirjoittavat, monesti niitä joista kirjoitetaan, ja lopulta lehtiä joissa jutut julkaistaan”, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja ja historian dosentti Keijo Kulha on tiivistänyt. Media on aina ollut kaupallista, se ei ole vasta 2000-luvulla muuttunut sellaiseksi. Media on myös aina ollut vallankäyttäjä, vallankäytön kohde ja valtataistelujen areena. Näitä asioita pohditaan kurssilla uusien tutkimustulosten valossa. Opettajina toimivat pääosin Päivälehti-Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen (http://blogs.helsinki.fi/hs-historia/) tutkijat.

Sanan ja rahan vallan suhdetta avataan erityisesti kolmen suuren teeman kautta.

1) Journalismi ammattina ja käytäntönä. Miten journalismista tuli professio? Miten ammattitaito on kehittynyt? Miten ammattikunnassa näkyi sukupuoliroolien muutos 1900-luvulla? Miten toimittajat ovat kuvanneet teknologian kehityksen kaltaisia suuria myllerryksiä, joihin liittyy yleensä epävarmuuksia, pelkoja ja toiveita?

2) Median ja politiikan välinen suhde. Miten media on vaikuttanut yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja miten poliitikot, yritysjohtajat ja muut vallanpitäjät ovat yrittäneet vaikuttaa median toimintaan? Miten yhteiskunnalliset jakolinjat ja kiistat ovat näkyneet tiedotusvälineiden toiminnassa?

3) Media, teknologia ja liiketoiminta. Miten teknologian kehitys on vaikuttanut tiedonvälitykseen? Miten se synnytti modernin sanomalehdistön 1800-luvun lopussa ja haastoi sen olemassaolon sata vuotta myöhemmin? Miten mediasta tuli suurta liiketoimintaa? Miten lehdet ovat yrittäneet kaapata suuren yleisön huomion voidakseen myydä sen ilmoittajille (hieman samaan tapaan kuin nykyiset nettipalvelut keräävät käyttäjiä voidakseen myydä heidän huomionsa ja tietonsa mainostajille)?

Opiskelijat kirjoittavat kurssilla kaksi esseetä.

Kurssia koordinoivat Niklas Jensen-Eriksen ja Reetta Hänninen

Kurssin aikataulu:

10.3. Niklas Jensen-Eriksen ja Reetta Hänninen: Johdanto
13.3. Reetta Hänninen: Toimittajan työ
17.3. Niklas Jensen-Eriksen: Media liiketoimintana, lukijat kauppatavarana
20.3. Aleksi Mainio: Helsingin Sanomat ja kylmä sota
24.3. Vierailu Päivälehden museoon ja arkistoon, Ludviginkatu 2-4.
27.3. Ahto Apajalahti: Tiede, media ja kylmän sodan kulttuuri
31.3. Aineistotehtävä, ei luentoa
3.4. Maiju Wuokko: Näin emme voi jatkaa: Kriisipuhe liike-elämän vaikuttamiskeinona mediassa
7.4. Reetta Hänninen: Ruumisjunista klikkiotsikoihin - muuttuvat sisällöt
17.4. Reetta Hänninen: "Neitihän tekee työtä kuin mies" - toimittajan sukupuoli
21.4. Ahto Apajalahti: Kun Internet tuli mediaan ja media Internetiin
24.4. Niklas Jensen-Eriksen: Internet ja uutismedian kadonneet rahat
28.4. Niklas Jensen-Eriksen ja Reetta Hänninen: Yhteenveto

Kellonajat ja opetuspaikat ks. kohta Aikataulu

Ilmoittaudu
11.2.2020 klo 09:00 - 17.3.2020 klo 23:59

Aikataulu

Tästä osiosta löydät kurssin opetusaikataulun. Tarkista mahdolliset muut aikataulut kuvauksesta.

PäivämääräAikaOpetuspaikka
Ti 10.3.2020
12:15 - 13:45
Pe 13.3.2020
14:15 - 15:45

Kuvaus

Opintojakson koulutuksesta vastaa historian kandiohjelma. Opintojakso kuuluu historian aineopintojen opintokokonaisuuteen.

Opintojakso on valinnainen historian kandiohjelmaa suorittaville opiskelijoille. Opintojakson voi suorittaa myös muun koulutusohjelman opiskelija, joka on saanut oikeuden historian opintojen suorittamiseen valinnaisina opintoina.

Ei edeltäviä opintoja.

Tämän opintojakson lisäksi historian kandiohjelman opiskelijan tulee aineopintojen temaattisesta osasta suorittaa kaksi vapaavalintaista opintojaksoa.

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvät perustiedot taloushistorian luonteesta ja sen erityispiirteistä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa maailmantalouden rakenteita ja nähdä talouden laajemmat yhteydet yhteiskuntaan, politiikkaan ja kulttuuriin.

Opintojakso suositetaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena opintovuonna.

Opintojaksosta järjestetään vuosittain luento-opetusta.

Tarkempi sisältö ja aikataulu päivitetään kurssisivuille.

Luentokursseilla ilmoitetaan tarvittaessa erikseen suoritettava kirjallisuus.

Mikäli opintojakso suoritetaan esseenä, kirjallisuudesta on sovittava erikseen opintojakson vastuuhenkilön kanssa.

Mikäli opintojakso suoritetaan kirjatenttinä, on kirjallisuus seuraava:

  • Toinen seuraavista
    • Kuisma, Markku: Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000 JA Kuisma, Markku: Saha. Tarina Suomen modernisaatiosta ja ihmisistä jotka sen tekivät
    • Schön, Lennart: Vår världs ekonomiska historia. Den industriella tiden (finns även på finska)
  • sekä kaksi seuraavista
    • Braudel, Fernand: Civilisationer och kapitalism 1400-1800 I. Vardagslivets strukturer / Capitalism and material life 1400–1800 (1977)
    • Edgerton, David: The shock of the old. Technology and global history since 1900
    • Kocka, Jürgen: Kapitalismin lyhyt historia

Opintojaksolla käytetään opiskelumenetelmiä, jotka edesauttavat historian luonteen ymmärtämistä tieteenalana. Luento-opetuksen lisäksi kiinnitetään erityisesti huomiota kirjallisen ilmaisun kehittämiseen ja vuorovaikutteiseen kommunikointiin opiskelijoiden kanssa.

Opiskelijoiden suoritusta arvioidaan asteikolla 0-5.

Opiskelijat suorittavat opintojakson joko osallistumalla luento-opetukseen, tenttimällä tai kirjoittamalla esseen.

Opintojaksosta vastaa suomeksi yliopistonlehtori Maiju Wuokko syyslukukauden 2019 sekä professori Niklas Jensen-Eriksen kevätlukukauden 2020 ja ruotsiksi professori Henrik Meinander.

Uudet tutkintovaatimukset: HISK-225, HISK-222

Vanhat tutkintovaatimukset: HSS212D, HSS213C, HSS213D, HYL214A, HYL214C