Kuvaaja Maiju Putkonen
Muistitietotutkimuksen praktikum (KFO274B)
Kurssilla perehdytään muistitietotutkimuksen menetelmiin haastatteluharjoituksen, luentojen ja kirjallisuuden avulla
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä muistitietotutkimuksen metodologiaan pohjaavan muistitietohaastattelun. Hän osaa myös vertailla kansainvälisen ja suomalaisen muistitietotutkimuksen metodologisia ja tietoteoreettisia lähtökohtia sekä hyödyntää muistitietotutkimuksen menetelmiä omissa tutkielmissaan.
Suoritusmuodot.
1. Kotitehtävät (3 kpl), joiden tarkoitus on toimia pohjustuksena seuraavaa luentoa varten. Kotitehtävissä luetaan ohjelmassa ilmoitettu tutkimusartikkeli ja pohditaan tehtävänantoa sen pohjalta. Seuraavaa luentoa valmistelevat kotitehtävät palautetaan kurssin Moodle-alustan keskustelualueelle viimeistään kurssia edeltävänä maanantaina klo 9. Kotitehtävien suosituspituus on noin 1 sivu (1,5-rivivälillä).
2. Muistitietohaastattelu: opiskelijat tekevät kukin yhden muistitietohaastattelun. Haastateltavat ovat inkeriläisiä ja haastattelut ovat osa SKS:n inkeriläisten arkistoaineistoihin ja muistitietoon liitttvää hanketta. Haastattelut tallennetaan SKS:n arkistoon. Haastattelua ennen laaditaan haastattelurunko (palautus Moodleen ma 8.4. klo 9 mennessä). Haastattelun jälkeen haastatteluäänityksestä laaditaan sisällysluettelo (Kovin tarkkaa sisällönkuvausta ei tarvita (vuodet, paikat, kenen tarinaa kerrotaan yms.). Linkki SKS:n inkeriläishankkeen sivuille: https://www.finlit.fi/fi/sks/yhteistyohankkeet/inkeri-ja-inkerilaisyys-m...
3. Luettujen tutkimusartikkeleiden ja oman haastattelun pohjalta kirjoitetaan 3-4 sivun essee (1,5-rivivälillä eli n. 6000-8000 merkkiä), jossa reflektoidaan haastattelua tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta. Essee jätetään palautuskansioon Moodle-alustalle, viimeistään 6.5.
Arviointikriteerit: Kurssin arvioinnissa (asteikolla 1-5) otetaan huomioon essee (70 %) sekä kotitehtävät (30 %). Kurssin suoritus edellyttää haastattelun tekemistä ja aktiivista läsnäoloa (vähintään 4 osallistumiskertaa).
Esseen arvioinnissa käytetään perusteena ns. SOLO-taksonomiaa (Structure of the Observed Learning Outcome; Biggs & Collins, 1982) sekä oheiskirjallisuuden hyödyntämistä. Tarkkoja lähdeviittauksia esseisiin ei tarvitse laittaa, mutta tärkeää on käyttää oheiskirjallisuutta ja kertoa, kenen tutkijan ajatuksia on milloinkin hyödynnetty.
Kurssin aikataulu:
Ti 12.3. Muistitietotutkimuksen perusteista ja etiikasta (Ulla Savolainen)
Kotitehtävä (palautetaan Moodleen ma 18.3. mennessä): Erittele ja pohdi muistitietohaastattelun tekniikoita. Lue artikkeli:
Valerie Yow 2016. Interviewing Techniques and Strategies. Teoksessa: The Oral History Reader (toim. R. Perks & A. Thomson). New York: Routledge.
To 14.3. Inkeri ja inkeriläiset (Ulla Savolainen)
Ti 19.3. Arkiston luento SKS:ssä: Inkeriläishankkeen taustat ja arkiston näkökulma aineistojen keruuseen (Maiju Putkonen & Katri Kivilaakso)
Kotitehtävä (palautetaan Moodleen ma 25.3. klo 9 mennessä): Pohdi mitkä asiat vaikuttavat siihen, mistä menneisyydestä tulee muistettavaa ja kerrottavaa. Lue artikkeli:
Ulla Savolainen 2017. Tellability, frame and silence. The emergence of internment memory. Narrative Inquiry 27(1): 2017.
Ti 26.3. Muistitietotutkimuksen analyysimenetelmistä ja esimerkkihaastattelun analyysiharjoitus ryhmissä (Ulla Savolainen)
Kotitehtävä (palautetaan Moodleen ma 1.4. klo 9 mennessä): Pohdi vaikeiden muistojen problematiikkaa ja muistitiedon totuutta. Lue artikkeli:
Mark Roseman: Surviving memory. Truth and inaccuracy in Holocaust Testimony. Teoksessa: R. Perks & A. Thompson (eds): Oral History Reader 2016, s. 320-333.
Ti 2.4. Teemahaastattelu (Kirsti Salmi-Niklander)
Kotitehtävä: haastattelurungon laatiminen (ma 8.4. klo 9 mennessä). Oheislukemistona voi tutustua seuraaviin artikkeleihin:
Abrams, Lynn 2016 (2010). Oral History Theory. New York: Routledge. Erityisesti s. 18¬–32.
Anderson, K. & Jack, D.C. 2016. Learning to Listen: Interview Techniques and Analyses. Teoksessa: The Oral History Reader (toim. R. Perks & A. Thomson). New York: Routledge.
Valerie Yow 2016. Interviewing Techniques and Strategies. Teoksessa: The Oral History Reader (toim. R. Perks & A. Thomson). New York: Routledge.
Ti 9.4. Kotitehtävän purku ja kenttätyövalmennus
To 25.4. Haastattelujen jälkireflektio
Esseiden palautus 6.5. mennessä Moodleen palautuskansioon.
Kurssisuoritukset ja kirjallinen palaute 15.5. mennessä.
Aikataulu
Kuvaus
Muistitieto I (KUKA-FO216) Kirjallisuus : Esseetehtävää varten valitaan kaksi seuraavista monografioista, yksi kansainvälinen ja yksi suomalainen:
Kansainväliset monografiat:M. Frisch, A shared authority : essays on the craft and meaning of oral and public history. Suny Press 1990. (273 s.)
A. Portelli, Käsky on täytetty. Faros-kustannus 2012. (350 s.) Alkuteos: The Order Has Been Carried Out: History, Memory and Meaning of a Nazi Massacre in Rome. Palgrave Macmillan 2003.
L. Passerini, Fascism in popular memory : the cultural experience of the Turin working class, 1987. Cambridge UP. (244 s.)
Suomalaiset monografiat:
A. Heimo, Kapina Sammatissa. Vuoden 1918 paikalliset tulkinnat osana historian yhteiskunnallisen rakentamisen prosessia. SKS 2010. (295 s.) U-M. Peltonen, Punakapinan muistot. Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen. SKS 1996, s. 1-296) U. Savolainen, Muisteltu ja kirjoitettu evakkomatka. Tutkimus evakkolapsuuden muistelukerronnan poetiikasta. Suomen Kansantietouden tutkijain seura 2015. (414 s.) S. Tuomaala, Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939. SKS 2004. (357 s). T. Ukkonen, Menneisyyden tulkinta kertomalla. Muistelupuhe oman historian ja kokemuskertomusten tuottamisprosessina. SKS 2000. (272 s.)
Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tehdä muistitietotutkimuksen metodologiaan pohjaavan muistitietohaastattelun. Hän osaa myös vertailla kansainvälisen ja suomalaisen muistitietotutkimuksen metodologisia ja tietoteoreettisia lähtökohtia sekä hyödyntää muistitietotutkimuksen menetelmiä omissa tutkielmissaan.
Kurssin aikataulu:
ti 12.3. Muistitietotutkimuksen perusteista ja etiikasta (Ulla Savolainen)
Kotitehtävä (palautetaan Moodleen ma 18.3. mennessä): Erittele ja pohdi muistitietohaastattelun tekniikoita. Lue artikkeli:Valerie Yow 2016. Interviewing Techniques and Strategies. Teoksessa: The Oral History Reader (toim. R. Perks & A. Thomson). New York: Routledge.
to 14.3. Inkeri ja inkeriläiset (Ulla Savolainen)
Kurssilla tutustutaan muistitietotutkimuksen kansainvälisiin klassikoihin (mm. Alessandro Portelli, Luisa Passerini, Michael Frisch) sekä muuttuvaan tutkimuskenttään (Oral History Reader- ja Oral History Journal-artikkelit). Opiskelijat perehtyvät myös suomalaisen muistitietotutkimuksen suuntauksiin ja ajankohtaisiin tutkimuskysymyksiin.
Suoritusmuodot.
- Kotitehtävät (3 kpl), joiden tarkoitus on toimia pohjustuksena seuraavaa luentoa varten. Kotitehtävissä luetaan ohjelmassa ilmoitettu tutkimusartikkeli ja pohditaan tehtävänantoa sen pohjalta. Seuraavaa luentoa valmistelevat kotitehtävät palautetaan kurssin Moodle-alustan keskustelualueelle viimeistään kurssia edeltävänä maanantaina klo 9. Kotitehtävien suosituspituus on noin 1 sivu (1,5-rivivälillä).
- Muistitietohaastattelu: opiskelijat tekevät kukin yhden muistitietohaastattelun. Haastateltavat ovat inkeriläisiä ja haastattelut ovat osa SKS:n inkeriläisten arkistoaineistoihin ja muistitietoon liitttvää hanketta. Haastattelut tallennetaan SKS:n arkistoon. Haastattelua ennen laaditaan haastattelurunko (palautus Moodleen ma 8.4. klo 9 mennessä). Haastattelun jälkeen haastatteluäänityksestä laaditaan sisällysluettelo (Kovin tarkkaa sisällönkuvausta ei tarvita (vuodet, paikat, kenen tarinaa kerrotaan yms.). Linkki SKS:n inkeriläishankkeen sivuille: https://www.finlit.fi/fi/sks/yhteistyohankkeet/inkeri-ja-inkerilaisyys-muistot-talteen-arkistot-haltuun#.XDL1s6lS-u4
- Luettujen tutkimusartikkeleiden ja oman haastattelun pohjalta kirjoitetaan 3-4 sivun essee (1,5-rivivälillä eli n. 6000-8000 merkkiä), jossa reflektoidaan haastattelua tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta. Essee jätetään palautuskansioon Moodle-alustalle, viimeistään 6.5.
Arviointikriteerit: Kurssin arvioinnissa (asteikolla 1-5) otetaan huomioon essee (70 %) sekä kotitehtävät (30 %). Kurssin suoritus edellyttää haastattelun tekemistä ja aktiivista läsnäoloa (vähintään 4 osallistumiskertaa).
Esseen arvioinnissa käytetään perusteena ns. SOLO-taksonomiaa (Structure of the Observed Learning Outcome; Biggs & Collins, 1982) sekä oheiskirjallisuuden hyödyntämistä. Tarkkoja lähdeviittauksia esseisiin ei tarvitse laittaa, mutta tärkeää on käyttää oheiskirjallisuutta ja kertoa, kenen tutkijan ajatuksia on milloinkin hyödynnetty.
Folkloristiikan yliopistonlehtori