Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Kurssin lähiopetus korvataan Moodle-työskentelyllä, alustalla julkaistavan ohjeistuksen mukaan.

Ilmoittaudu
11.12.2019 klo 09:00 - 8.1.2020 klo 23:59

Aikataulu

Tästä osiosta löydät kurssin opetusaikataulun. Tarkista mahdolliset muut aikataulut kuvauksesta.

PäivämääräAikaOpetuspaikka
Ti 21.1.2020
16:15 - 17:45
Ti 18.2.2020
16:15 - 17:45

Muu opetus

10.03.2020 Ti 16.15-17.45
31.03.2020 Ti 16.15-17.45
28.04.2020 Ti 16.15-17.45
Marja Syrjämäki
Opetuskieli: suomi
09.03.2020 Ma 16.15-17.45
30.03.2020 Ma 16.15-17.45
27.04.2020 Ma 16.15-17.45
Marja Syrjämäki
Opetuskieli: suomi

Kuvaus

Opintojakso on pakollinen opiskelijoille, jotka suorittavat opettajan pedagogiset opinnot 60 op.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • kykenee havaitsemaan pedagogisia tutkimus- ja kehittämiskohteita ja osaa käsitellä niitä teoreettisesti ja käytännöllisesti,
  • kykenee itsenäiseen ja yhteisölliseen ongelman asetteluun, kehittämistyöhön ja tiedonmuodostukseen,
  • osaa perustella tutkimuksellisen otteen opettajan työssä ja toimia työtään tutkivana ja kehittävänä kriittisenä kasvatusalan ammattilaisena,
  • osaa raportoida havaitsemistaan kehittämiskohteista ja niiden ratkaisuista tieteellistä ilmaisutapaa noudattaen.

Opintosuuntien opintopolkujen mukaisesti.

Opintojakso järjestetään kevät- tai syyslukukaudella, tai molemmilla.

Tutkimus- tai kehittämisprojektissa opiskelija syventää omaa pedagogista ajatteluaan ja kehittää tutkivaa työotetta pedagogisten ilmiöiden tarkastelussa. Opiskelija syventää kykyään pedagogisten ilmiöiden käsitteellistämiseen ja kriittiseen ja analyyttiseen tarkasteluun tieteellisellä otteella. Opiskelija hahmottaa opettajan työtä ja opetuksen kehittämistä yhteisöllisessä ja yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Ajankohtainen, tieteellinen opettajan osoittama kirjallisuus.

Varhaiskasvatuksen opintosuunta

Karila, K. (2016). Vaikuttava varhaiskasvatus. Tilannekatsaus toukokuu 2106. OPH. Raportit ja selvitykset 2016:16
http://www.oph.fi/download/176638_vaikuttava_varhaiskasvatus.pdf

Sheridan, S., Edwards, C. P., Marvin, C. A. & Knoche, L. L. (2009). Professional Development in Early Childhood Programs: Process Issues and Research Needs. Early Education and Development, 20(3), 377-401. Doi:10.1080/10409280802582795

  • Sekä opiskelijan valitsemat tieteelliset artikkelit valitsemastaan varhaiskasvatukseen liittyvästä aiheesta.

Luokanopettajan opintosuunta, kasvatustiede:

Pakollinen kirjallisuus:

Patrikainen, S. (2012). Luokanopettajan pedagoginen ajattelu ja toiminta matematiikan opetuksessa. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, Tutkimuksia 342. Sivut 3–94.

Suositeltava kirjallisuus:

  • Muu opintojakson alussa ilmoitettava oheiskirjallisuus ja artikkelit.

Luokanopettajan opintosuunta, kasvatuspsykologia:

Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K. & Hökkä. P. (2015). How do novice teachers in Finland perceive their professional agency? Teachers and Teaching: Theory and Practice, 21(6), 660-680. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13540602.2015.1044327.

Karlsson, L. & Heikkinen-Jokilahti, K. (2016) Yhteisöllinen, tutkiva akateemisuus ja siihen oppiminen. Teoksessa : A. Juvonen, K. Mäkitalo-Siegl, H. Nygren & T. Tossavainen: Taitoa, taidetta ja teknologiaa - kohti uutta opettajankoulutuksen mallia. University of Eastern Finland. Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology (pp. 3–17). Joensuu: University of Eastern Finland. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2370-7http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2370-7/urn_isbn_978-952-61-2370-7.pdf

Tynjälä, P. & Heikkinen, H. (2011). Beginning teachers’ transition to working life: Theoretical perspectives and best practices. Zeitschrift für Erziehungswissenshaft 14 (1), 11-33. https://link.springer.com/article/10.1007/s11618-011-0175-6

Soveltuvilta osin:

Hökkä, P., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K., Herranen, S., Manninen, M., & Eteläpelto, A. (2014). Ammatillisen toimijuuden ja työssä oppimisen vahvistaminen: luovia voimavaroja työhön!. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Doi: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6020-9

Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. (2004). Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Juva: WSOY.

Erityispedagogiikan opintosuunta

Pakollinen kirjallisuus didaktiikka:

  • Pruuki L.(2008). Ilo opettaa.Tietoa,taitoajatyökaluja.Helsinki: Edita.
  • Kansanen,P. (2004).Opetuksen käsitemaailma. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Jyrhämä, R., Hellström, M., Uusikylä, K. & Kansanen, P. (2016). Opettajan didaktiikka. Jyväskylä: PS-Kustannus.
  • Lisäksi artikkeleita erikseen sovittavalla tavalla.

Oheiskirjallisuutta didaktiikka:

  • Hopmann,S.(2007). RestrainedTeaching:the common core of Didaktik.European Educational Research Journal 6 (2),109–115.
  • Tirri,K. (2014). The last 40 years in Finnish teacher education. Journal of Education for Teaching: International Research and Pedagogy 40 (5), 600–609.
  • Tirri,K. & Ubani,M. (2013).Education of Finnishstudentteachersfor purposefulteaching.Journal ofEducationforTeaching:International ResearchandPedagogy39(1),21–29.
  • Tirri,K. (Ed.) (2008).Educating Moral Sensibilities in Urban Schools. Rotterdam: SensePublishers.
  • Tirri,K.& Kuusisto,E. (Eds.) (2013). Interaction in Educational Domain. Rotterdam: SensePublishers.

Oheiskirjallisuutta kehittämistyö:

  • Cohen &Lotan, 2014. Designing groupwork: Strategies for heterogeneous classrooms. NY: Teachers College Press.Chapter 10.
  • Holm, G., & Mansikka, J.-E. (2013). Multicultural education as policy and praxis in Finland: Heading in a problematic direction? Researches en Education, Nr. 16, 2013, 63–74.
  • Flores, M A & Day, C (2006). Contexts which shape and reshape new teachers’ identities: A multi-perspective study. Teaching and TeacherEducation, 22 (2006), 219–232
  • Muu opintojakson alussa ilmoitettava oheiskirjallisuus ja artikkelit.

Kotitalous- ja käsityönopettajan opintosuunnat

Pakollinen kirjallisuus:

Kotitalous

Janhonen-Abruquah, H. & Palojoki, P. (toim.). (2015). Luova ja vastuullinen kotitalousopetus - Creative and responsible home economics education. Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja, nr. 38. Helsinki: Helsinki University Press.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/157591

Käsityö:

Karppinen, S., Kouhia, A. & Syrjäläinen, E. (toim.) (2014). Kättä pidempää. Otteita käsityön tutkimuksesta ja käsitteellistämisestä. Kotitalous- ja käsityötieteiden julkaisuja 33.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/43167

Suositeltava kirjallisuus:

  • Muu opintojakson alussa ilmoitettava oheiskirjallisuus ja artikkelit.

Aineenopettajakoulutus

Pakollinen kirjallisuus:

Suositeltava kirjallisuus:

  • Muu opintojakson alussa ilmoitettava oheiskirjallisuus ja artikkelit.

Ruotsinkielisen toteutuksen kirjallisuus:

Obligatorisk litteratur

  • Bromseth J. & Darj F. (2010). Normkritisk pedagogik: makt, lärande och strategier för förändring. Uppsala: Centrum för genusvetenskap, Uppsala universitet, 27–134
  • Cohen & Lotan, 2014. Designing groupwork: Strategies for heterogeneous classrooms. NY: Teachers College Press. Chapter 10.
  • Evans, L. (2008). Professionalism, professionality and the development of education professionals. British Journal of Educational Studies, 56(1), 20–38. (18 sidor)
  • Flores, M A & Day, C (2006). Contexts which shape and reshape new teachers’ identities: A multi-perspective study. Teaching and Teacher Education, 22 (2006), 219–232
  • Holm, G., & Mansikka, J.-E. (2013). Multicultural education as policy and praxis in Finland: Heading in a problematic direction? Researches en Education, Nr. 16, 2013, 63–74.
  • García, O (2009). Bilingual Education in the 21st Century: A Global Perspective. Wiley-Blackwell: kap. 1 (s. 1–17), kap. 3 (s. 42–71). West-Sussex: Wiley-Blackwell.
  • Mansikka, J.-E., & Holm, G. (2011). Teaching minority students within minority schools: Teachers’ conceptions of multicultural education in Swedish-speaking schools in Finland. Intercultural Education, 2, 133–144.
  • Norberg Brorsson, B. & Lainio, J. (2015). Flerspråkiga elever och deras tillgång till utbildning och språk i skolan – Implikationer för lärarutbildningen. Uppföljningsrapport till EUCIM-TE-projektet. Litteratur och språk, 10. Mälardalens högskola. (kap. 1 (s. 9–12), 3 (s. 25–51), 5 (s. 89–101) och 6 (s. 121–128).
  • Slotte-Lüttge, A & Forsman, L. (2013). Skolspråk och lärande. Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.

Työskentely on seminaarimuotoista ja se perustuu jatkuvaan itsearviointiin, vertaisarviointiin ja palautteen antamiseen. Opintojaksolla harjoitellaan tutkimus- tai kehittämiskohteiden yhteissuunnittelua, toteutusta ja arviointia, ja sitä tuetaan opponointityöskentelyn avulla.

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0–5. Arviointi perustuu tenttiin ja/tai kirjalliseen tuotokseen. Luokanopettajan opintosuunnan kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdossa kurssin ohjaaja päättää arviointitavat ja -perusteet keskustellen niistä yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin alussa ja aikana.

Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena, opiskelijoiden omatoimisena ryhmätyönä ja itsenäisenä työskentelynä. Opintojakson toteutustapa eriytyy opintosuunnittain. Opintojakson aikana hyödynnetään monipuolisesti opetusteknologiaa.

Opintojaksolla perehdytään opettajan pedagogiseen ajatteluun ja tutkivan opettajan menetelmiin. Opintojaksolla analysoidaan opettajan toimintaa, syvennytään toiminnan perusteluihin ja reflektoidaan opettajuutta kriittisesti. Opintojakson aikana tuotetaan opettaja työnsä tutkijana -raportti.

Luokanopettajan opintosuunnan kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdon toteutuksessa suunnitellaan ja toteutetaan pedagogisia kehittämis- tai tutkimusprojekteja yhteisöllistä tiedonrakentelua hyödyntäen. Tarkemmat suoritustavat ja kirjallisen tuotoksen muoto päätetään kurssin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa osaamistavoitteiden mukaisesti.

Erityispedagogiikan opintosuunnan toteutuksessa tutustutaan johonkin erityispedagogiseen kohteeseen ja paneudutaan sen erityispiirteisiin ja niistä nousevaan ongelmanasetteluun; mitä kohteessa voisi kehittää, tehdä toisin ja uudella tavalla? Kehittämistyön täsmällinen kohde ja sisältö muodostetaan aina yhdessä tutkittavan kohteen ja ohjaavan opettajan kanssa. Työstä tuotetaan kirjallinen esitys.

Varhaiskasvatuksen opintosuunnan suuntautumisvaihtoehdon toteutuksessa perehdytään syvällisesti varhaiskasvatuksen ja oman tutkimuksen kannalta keskeiseen ilmiöön. Opintosuunnan toteutuksessa opiskelija esittelee työnsä seminaariryhmälle perustellen aiheenrajauksensa ja lähestymistapansa sekä virittää keskustelun ja johtaa sitä. Varhaiskasvatuksen opintosuunnassa toteutus on seminaarimuotoinen ja hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista seminaariin, johon valmistaudutaan kirjoittamalla sovituista artikkeleista kommentaarit.

Kursen genomförs dels i form av seminarier som är gemensamma för klass- och ämneslärarstudenter, dels i projektform.

Den senare delen innebär att klasslärarstudenterna, med den teoretiska delen som bas, genomför ett utvecklingsarbete i samarbete med en skola eller annan utbildningsenhet.

LO(KT) Katriina Maaranen; LO(KP): Kaisu Mälkki; KO Sirpa Kokko; KÄ Anne Malin; EP Minna Saarinen; VAKA Eeva-Leena Onnismaa; AO Jan Löfström