Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Ilmoittaudu
8.3.2020 klo 00:00 - 28.3.2020 klo 23:59

Aikataulu

PäivämääräAikaOpetuspaikka
Ti 7.4.2020
16:00 - 19:45

Kurssin suorittaminen

Luentotentin uusinta 7.4.2020 on peruutettu ja järjestetään muulla tavoin. Ota sähköpostitse yhteyttä kurssista vastaavaan henkilöön (raili.hilden@helsinki.fi).

Kuvaus

Opintojakso on pakollinen opiskelijoille, jotka suorittavat opettajan pedagogiset opinnot 60 op.

Opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvat muut opinnot kuin Harjoittelu II ja Opettaja työnsä tutkijana -opintojakso.

Yhteisen osan osaamistavoitteet:

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot

  • opetussuunnitelmaideologioista, opetussuunnitelmien muodoista ja opetussuunnitelman tehtävästä osana yhteiskunnallista ohjausjärjestelmää,
  • oman opetusalansa säädöspohjasta ja opetussuunnitelmien perusteista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa

  • arvioida kriittisesti ja kehittää varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmaa opetuksen suunnitteluvälineenä,
  • käyttää opetussuunnitelmaa oppilaitoksen pedagogisen johtamisen ja kehittämisen välineenä moniammatillisessa työyhteisössä.

Eritytyvien osien osaamistavoitteet opintosuunnittain:

Kotitalousopettajan ja käsityönopettajan opintosuunnat

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa problematisoida opetussuunnitelmaa ja ymmärtää, että opetussuunnitelma asiakirjana edustaa aina tietynlaisia ideoita ja arvoja sekä käsityksiä ihmisestä, maailmasta ja tiedosta,
  • osaa tarkastella kriittisesti pedagogista johtamista oman opetusalansa kontekstissa ja kehittyy pedagogisena johtajana,
  • osaa tulkita ammatilliseen vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä ja hallitsee erilaisia yhteistyötä tukevia vuorovaikutuskeinoja,
  • tuntee opetusalansa säädöspohjan ja käyttää opetussuunnitelmaa koskevaa ymmärrystään oman käsityön/kotitalouden opetuksessa sekä oppiaineiden välisessä yhteistyössä,
  • osaa soveltaa sekä laaja-alaisen osaamisen että ainedidaktiikan taitoja kotitalouden/käsityön opetuksen ja opetussuunnitelman kehittämisessä.

Varhaiskasvatuksen opintosuunta

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa problematisoida opetussuunnitelmaa ja ymmärtää, että opetussuunnitelma asiakirjana edustaa aina tietynlaisia ideoita ja arvoja sekä käsityksiä ihmisestä, maailmasta ja tiedosta,
  • osaa tarkastella kriittisesti pedagogista johtamista oman opetusalansa kontekstissa ja kehittyy pedagogisena johtajana,
  • tuntee opetusalansa säädöspohjan ja sitä ohjaavat asiakirjat,
  • käyttää varhaiskasvatuksen ohjaavia asiakirjoja pedagogiikan ja varhaiskasvatusyksikön toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa.

Luokanopettajan opintosuunta

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on syventyvät tiedot

  • opetussuunnitelmatutkimuksen käänteistä ja opetussuunnitelmaideologioista sekä niitä koskevan tiedon merkityksestä,
  • perusopetuksen opetussuunnitelman tehtävästä osana yhteiskunnallista ohjausjärjestelmää,
  • perusopetuksen säädöspohjasta ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista.

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa problematisoida opetussuunnitelmaa ja ymmärtää, että opetussuunnitelma asiakirjana edustaa aina tietynlaisia ideoita ja arvoja sekä käsityksiä ihmisestä, maailmasta ja tiedosta,
  • osaa tarkastella kriittisesti pedagogista johtamista oman opetusalansa kontekstissa ja kehittyy pedagogisena johtajana,
  • tunnistaa ja arvioida omia kouluun ja opetussuunnitelmaan liittyviä esioletuksia, joihin sosiaalistutaan kansalaisina, instituutioiden kasvatteina ja työntekijöinä,
  • tuntee opetusalansa säädöspohjan,
  • käyttää laajentunutta opetussuunnitelmaa koskevaa ymmärrystään ja opetussuunnitelmaa oman kasvatus- ja opetustyön ja oppilaitoksen pedagogisen kehittämisen välineenä moniäänisessä ja moniammatillisessa työyhteisössä.

Aineenopettajakoulutukset

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa problematisoida opetussuunnitelmaa ja ymmärtää, että opetussuunnitelma asiakirjana edustaa aina tietynlaisia ideoita ja arvoja sekä käsityksiä ihmisestä, maailmasta ja tiedosta,
  • osaa tarkastella kriittisesti pedagogista johtamista oman opetusalansa kontekstissa ja kehittyy pedagogisena johtajana,
  • ymmärtää arviointiin liittyvät koulutuspoliittiset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä,
  • ymmärtää monipuolisen formatiivisen ja summatiivisen oppimisen arvioinnin periaatteet ja muodot sekä soveltaa niitä tarkoituksenmukaisesti ja arvioida omia ratkaisujaan kriittisesti,
  • tuntee opetusalansa säädöspohjan,
  • ymmärtää monialaisten oppimiskokonaisuuksien opetussuunnitelmalliset perustelut ja pystyy toteuttamaan laajoja monialaisia opetuskokonaisuuksia,
  • omaa valmiudet verkottua aineensa opetukselle tärkeiden sidosryhmien ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa oppilaitosten sisällä ja ulkopuolella tapahtuvaa opetusta toteutettaessa ja kehitettäessä.

Ruotsinkielinen luokanopettajan opintosuunta ja ruotsinkielinen aineenopettajakoulutus

Efter avlagt kurs ska studenten

  • kunna problematisera läroplanen och förstå att läroplanen som styrdokument alltid representerar specifika idéer och värden, samt uppfattningar om människan, världen och kunskap,
  • känna till lagstiftning om sitt undervisningsområde,
  • kritiskt kunna granska pedagogiskt ledarskap i sin egen undervisningskontext och ha beredskap att utvecklas som pedagogisk ledare,
  • kunna reflektera över sin roll som ledare av en grupp och med ansvar för varje elevs välmående, 
  • kunna beskriva vad ett hälsofrämjande förhållningssätt innebär i skolan, och förklara hur hälsa, utveckling och lärande hör ihop, 
  • känna till hur hen bör agera vid oro för en elev, hur elevvården och arbetet i mångprofessionella team fungerar och vilka stödformer det finns,
  • kunna motivera betydelsen av ett fungerande samarbete mellan hem och skola för elevens välmående, utveckling och skolmotivation,
  • kunna redogöra för olika modeller för att förebygga och ingripa mot mobbning, kränkningar och diskriminering i skolan.

Erityispedagogiikan opintosuunta

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa problematisoida opetussuunnitelmaa ja ymmärtää, että opetussuunnitelma asiakirjana edustaa aina tietynlaisia ideoita ja arvoja sekä käsityksiä ihmisestä, maailmasta ja tiedosta,
  • pystyy kriittisesti tarkastelemaan pedagogista johtamista oman opetusalansa kontekstissa ja kehittymään pedagogisena johtamisena
  • tuntee opetusalansa säädöspohjan,
  • osaa laatia pedagogisia asiakirjoja ja työskennellä moniammatillisessa työyhteisössä,
  • osaa toimia eri sidosryhmien edustajien kanssa erityispedagogisen toiminnan suunnittelemisen ja toteutuksen rakentamiseksi,
  • toimii salassapitosäännösten mukaan ja tuntee opettajan vastuut ja eettiset ohjeet,
  • on syventänyt tietojaan erityispedagogiikkaa koskevasta lainsäädännöstä ja ohjaavista asiakirjoista,
  • osaa käyttää erityispedagogiikkaa ohjaavia asiakirjoja oman opetuksensa kehittämisessä ja arvioinnissa.

Opintojakson suositeltu suoritusvaihe on juuri ennen opettajan pedagogisiin opintoihin sisältyvää harjoittelua. Aineenopettajilla opintojakso järjestetään III periodissa ennen IV periodissa olevaa harjoittelua.

Opintojaksolla

  • käsitellään opetussuunnitelmien yleisiä ja oman opetusalan ideologisia, pedagogisia ja yhteiskunnallisia tehtäviä ja säädöspohjaa,
  • tarkastellaan kriittisesti ja kehitetään opetussuunnitelmia oman alan opetuksen suunnitteluvälineenä,
  • perehdytään opetussuunnitelmaan oppilaitoksen pedagogisen kehittämisen välineenä moniammatillisessa työyhteisössä.

Yhteinen osa

Pakollinen kirjallisuus:

  • Autio, T., Hakala, L. & Kujala, T. (toim.) (2017). Opetussuunnitelmatutkimus. Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere: University Press.
  • Uljens, M. and Ylimaki, R.M. (eds.) (2017). Bridging Educational Leadership, Curriculum Theory, and Didaktik (pp.229-256). New York: Springer. https://link.springer.com/content/pdf/10.1007%2F978-3-319-58650-2.pdf (koko teos soveltuvin, opintojakson alussa määriteltävin osin)

Suositeltava kirjallisuus:

Varhaiskasvatuksen opintosuunta

Pakollinen kirjallisuus:

  • Rodd, J. (2013). Leadership in Early Childhood. The pathway to professionalism. Maidenhead: Open University Press.
  • Opettajan osoittamia ajankohtaisia artikkeleita
  • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016
  • Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
  • Varhaiskasvatuslaki
  • Perusopetuslaki

Suositeltava kirjallisuus:

  • Parrila, S. & Fonsén, E. (toim.) (2016). Varhaiskasvatuksen pedagoginen johtajuus. Käsikirja käytännön työhön. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Wood, E. & Hedges, H. (2016). Curriculum in early childhood education: critical questions about content, coherence, and control, The Curriculum Journal, 27(3), 387-405, DOI: 10.1080/09585176.2015.1129981

Luokanopettajan opintosuunta, kasvatustiede (huom. tehty muutoksia 8.5.2017)

Pakollinen kirjallisuus:

  • Autio, T., Hakala, L. & Kujala, T. (toim.) (2017). Opetussuunnitelmatutkimus. Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere: University Press.
  • Schiro, M.S. (2013). Curriculum theory. Conflicting visions and enduring concerns. 2. painos. Thousand Oaks: Sage.
  • Perusopetuksen säädöspohja
  • Teokset tai artikkelit (valikoiduin osin), joihin pienryhmät perehtyvät ja jonka pohjalta pidetään vertaisopettamisen tuokiot muille pienryhmille (kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdossa erilainen toteutustapa ja teokset tai artikkelit soveltuvin osin):
    • Ryhmä 1. Koulukriittinen näkökulma opetussuunnitelmaan

      • Fremeaux, I. & Jordan, J. (2012). Anarchist Pedagogy in Action: Paideia, Escuela Libre. Teoksessa R.H. Haworth (toim.) Anarchist Pedagogies: Collective actions, theories, and critical reflections on education. Oakland: PM Press.

      • Illich, I. (1972). Kouluttomaan yhteiskuntaan. Helsinki: Otava. (suomenkieliset opiskelijat)

      • Illich I. (1971). Deschooling Society (Repr. 2004), London: Calder & Boyars. (kansainväliset opiskelijat)

      • Saurén, K-M. (2008). Illichin utopia - toivon ja tasa-arvon pedagogiikka. Teoksessa M. Lanas, H. Niinistö & J. Suoranta (toim.) Kriittisen pedagogiikan kysymyksiä 2. Tampere: Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos.

    • Ryhmä 2. Kansallinen näkökulma opetussuunnitelmaan

      • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

      • Saari, A., Salmela, S., & Vilkkilä, J. (2014). Governing autonomy. Subjectivity, freedom, and knowledge in Finnish curriculum discourse. Teoksessa W.F. Pinar (toim.) International handbook of curriculum research, 2. painos. New York: Routledge, 183–200.

    • Ryhmä 3. Rationaalinen näkökulma opetussuunnitelmaan
      • Tyler, R. W. (1957). The basic principles of curriculum and instruction. Syllabus for education 360. Chicago: The University of Chicago Press.
      • Walker, D.F. & Soltis, J.F. (1997). Curriculum and aims. New York : Teachers College. (Luku The Tyler rationale).
    • Ryhmä 4. Postkolonialistinen näkökulma opetussuunnitelmaan
      • Andreotti, V., & de Souza, L. M. T. M. (2008). Global learning in the ‘knowledge society’ Four tools for discussion. ZEP

      • Andreotti, V. (2010). Global Education in the ‘21st Century’: two different perspectives on the ‘post-’ of postmodernism. International Journal of Development Education and Global Learning 2(2), 5–22.

      • Andreotti, V. (2010). Postcolonial and postcritical global citizenship education. Teoksessa G. Elliot, C. Fourali & S. Issler (toim.) Education and social change: Connecting local and global perspectives. New York: Continuum, 238–250.

      • Andreotti (2006). Soft versus critical global citizenship education. Teoksessa S. McCloskey (toim.) Development education in policy and practice. United Kingdom: Palgrave MacMillan, 21–31.

    • Ryhmä 5. Pedagogisen johtamisen näkökulma opetussuunnitelmaan (lähteet kirjataan myöhemmin, vastuuhenkilö Anne Nevgi)
    • Ryhmä 6. Integroinnin näkökulma opetussuunnitelmaan

      • Beane, J.A. (1997). Curriculum integration. Designing the core of democratic education. New York and London: Teachers College Press.

      • Gehrke, N. J. (1998). A look at curriculum integration from the bridge. The Curriculum Journal 9 (2), 247–260.

  • Muu lukuvuosittain tarkastettava kirjallisuus ja artikkelit.

Luokanopettajan opintosuunta, kasvatuspsykologia (lisäyksiä 4.12.2017):

Soveltuvin osin:

European Parliament (ed.). (2015). Innovative Schools: Teaching & Learning in the Digital Era – Workshop Documentation. Brussels: European Parliament.

http://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2015/563389/IPOL_STU(2015)563389_EN.pdf (suora linkki myös kirstilonka.fi/publications)

Tynjälä, P. (2008). Perspectives into learning at the workplace. Educational Research Review 3, 130-154. http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1747938X0800002X

Lonka, K., Hietajärvi, L., Makkonen, J., Sandström, N. & Vaara, L. (2013). Tulevaisuuden opettajankoulutus – millaiseen kouluun ja miten? Teoksessa Uusi oppiminen (Eduskunnan tulevaisuus-valiokunnan julkaisu; 8/2013). Helsinki: Eduskunta, 93–111.

Shapiro, J. P. & Stefkovich, J.A. (2016). Ethical Leadership and Decision Making in Education. Applying Theoretical Perspectives to Complex Dilemmas. 4th ed. New York and London: Routledge.

  • Lisäksi perusopetuksen säädöspohja sekä ajankohtaista kirjallisuutta sopimuksen mukaan.

Ruotsinkielisen opetuksen kirjallisuus

Pakollinen kirjallisuus:

  • Schiro, M.S. (2013). Curriculum theory. Conflicting visions and enduring concerns. 2. painos. Thousand Oaks: Sage.
  • Lagar och förordningar om förskoleundervisningen och den grundläggande undervisningen
  • Gustafsson, L. (2009). Elevhälsa börjar i klassrummet. Lund: Studentlitteratur.
  • Rosenberg, M. (2003). Life-Enriching Education: Nonviolent Communication Helps Schools Improve Performance, Reduce Conflict, and Enhance Relationships. Utvalda delar
  • 1–2 andra aktuella artiklar.

Suositeltava kirjallisuus:

  • Huhtanen, K. (2007). Kun huoli herää: varhainen puuttuminen koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Utbildningsstyrensen. (2015). Handbok i elev -och studerandevård . http://www.oph.fi/handbok_for_elevvard
  • 1–2 andra aktuella artiklar (speciellt om pedagogiskt ledarskap)
  • Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. (2018). Se det goda! PS-kustannus.
  • Lämsä, A.-L. (2009). (toim.) Mun on paha olla. Näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Jyväskylä: PS-kustannus. (utvalda delar)

Erityispedagogiikan opintosuunta

Pakollinen kirjallisuus:

  • Perusopetuslaki 21.08.1998/628, Perusopetusasetus 20.11.1998/852, Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986. Saatavana sähköisesti https://www.finlex.fi/fi/
  • Autio, T., Hakala, L. & Kujala, T. (toim.) (2017). Opetussuunnitelmatutkimus. Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen. Tampere: University Press.
  • OKM:n ja OPH:n ajankohtaiset selvitykset oppimisen ja koulunkäynnin tuesta
  • Malinen, O-P. & Palmu, I. (2017). KUMMI16: Tavoitteena yhteisopettajuus – näkökulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhdessä opettamiseen. Niilo Mäki Säätiö.

Suositeltava kirjallisuus:

  • Ainscow, M. & West, M. (2006). Improving urban schools. Leadership and collaboration. Maidenhead: Open University Press., 168 s.
  • Sabel, C. ym. (2010). Individualized Service Provision in The New Welfare State: Lessons from Special Education in Finland report, SITRA, 72 s.

Kotitalous- ja käsityönopettajan opintosuunnat (huom. tehty muutoksia 30.11.2017)

Pakollinen kirjallisuus:

Suositeltava kirjallisuus:

  • Belt, A. (2013). Kun työrauha horjuu. Kotitalousopettajien käsityksiä työrauhahäiriöistä ja niiden taustatekijöistä. Oulun yliopisto. http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202372/isbn9789526202372.pdf
  • Fullan, M. (2009). Leadership Development: The Larger Context. Educational Leadership 67 (2), 45–49.
  • Marjanen, P. (2012). Koulukäsityö vuosina 1866-2003. Kodin hyvinvointiin kasvattavista tavoitteista kohti elämänhallinnan taitoja. Turun yliopisto. http://www.doria.fi/handle/10024/83445
  • Taar, J. (2017). Interthinking in Estonian Home Economics Education. Helsinki Studies in Education 16. University of Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/228138
  • Talvio, M. (2014). How do teachers benefit from training on social interaction skills? Developing and utilising an instrument for the evaluation of teachers’ social and emotional learning. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136437
  • Ajankohtainen kirjallisuus osoituksen mukaan.

Luento-, ryhmä- ja verkkomuotoinen opetus.

Arviointi asteikolla 0–5 perustuen opintojaksolla annettuihin tehtäviin ja kirjallisuussuoritukseen. Luokanopettajan opintosuunnan kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdon osalta opintojakson ohjaaja päättää arviointitavat ja -perusteet keskustellen niistä yhdessä opiskelijoiden kanssa kurssin alussa ja aikana.

HUOM! Kasvatustieteellisen tiedekunnan yleistä tenttiä 7.4. ei järjestetä salitenttinä, vaan opintojaksojen opettajat antavat etänä suoritettavan korvaavan suoritusmuodon. Katso tiedot kurssisivulta (linkki alla), tai ole yhteydessä opettajaan.

Opintojakso sisältää kaikille opettajan pedagogisia opintoja suorittaville yhteisen osan (1 op) ja opintosuunnittain eriytyvän osan (4 op).

Opintojaksolla käytetään luento-, ryhmä- ja verkkomuotoista opetusta opintosuunnasta riippuen.

Luokanopettajan opintosuunnan kasvatuspsykologian suuntautumisvaihtoehdon osalta oppimismenetelmissä hyödynnetään yhteisöllistä tiedonrakentelua. Tarkemmat suoritustavat ja kirjallisen tuotoksen muoto päätetään kurssin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa osaamistavoitteiden mukaisesti.

Yliopistonlehtori Liisa Hakala