Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Ilmoittaudu
21.8.2019 klo 00:00 - 10.9.2019 klo 23:59

Aikataulu

PäivämääräAikaOpetuspaikka
Pe 20.9.2019
16:00 - 20:00

Kuvaus

Opintojakso on vaihtoehtoinen psykologian kandiohjelman opiskelijoille.

Opintojaksosta vastaa psykologian koulutus.

Opintojakso kuuluu psykologian valinnaisiin opintoihin.

Johdatus kognitiiviseen psykologiaan, Kognitiivisen psykologian nykysuuntauksia

Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvä käsitys jonkin kognitiivisen psykologian osa-alueen nykytutkimuksesta. Tutustumalla yksittäiseen kognitiivisen psykologian osa-alueeseen opiskelija

  • sisäistää perusteellisesti keskeisen kognitiivisen psykologian aihealueen
  • oppii hahmottamaan miten tutkimus ja teoriat kehittyvät kognitiivisen psykologian kentässä
  • oppii miten erilaisia tutkimusmenetelmiä voidaan kontrolloidusti hyödyntää edistämään ymmärrystä kognitiivisen psykologian ilmiöistä
  • sisäistää miten tutkimusmenetelmien kehittyminen mahdollistaa kehityksen kognitiivisen psykologian ilmiöiden ymmärtämisessä
  • oppii käsittelemään kognitiivisen psykologian ilmiöitä niiden historiallisessa ja filosofisessa kontekstissa

Kandiopintojen toinen tai kolmas vuosi

Opintojakson voi suorittaa kirjallisuuskuulusteluna sekä syys- että kevätlukukaudella.

  • Analyyttinen ja intuitiivinen tiedonkäsittely
  • Kognition evoluutio
  • Sosiaalisen ja ei-sosiaalisen tiedon käsittely

Kokoelma uusimpia artikkeleita (saatavissa e-tietokannoista) ja kirjan lukuja.

TENTITTÄVÄ MATERIAALI:

Huom. empiiristen artikkelien menetelmät- ja tulososia ei tarvitse osata tentissä.

ANALYYTTINEN JA INTUITIIVINEN TIEDONKÄSITTELY 10 op

HISTORIAA YM. (Tverskyn ja Kahnemanin tutkimukset päättelyn peukalosäännöistä eli heuristiikoista loivat pohjaa nykyisille teorioille. Daniel Kahneman sai teoriasta Nobelin palkinnon v. 2002, jolloin Tversky oli jo kuollut.)

Tversky, A., & Kahneman, D. (1974). Judgment under uncertainty: Heuristics and biases. Science, 185(4157), 1124-1131.

Kahneman, D., & Tversky, A. (1996). On the reality of cognitive illusions. Psychological Review 103(3), 582-591.

Kahneman, D. (2003). A perspective on judgment and choice: Mapping bounded rationality. American Psychologist, 58, 697-720.

Kahneman, D., & Klein, G. (2009). Conditions for intuitive expertise: A failure to disagree. American Psychologist, 64, 515-526.

Frankish, K., & Evans, J. (2009). The duality of mind: An historical perspective. Teoksessa J. Evans & K. Frankish (Toim.), In two minds: dual processes and beyond (pp. 1-29). Oxford: Oxford University Press.

NYKYISIÄ NÄKEMYKSIÄ TIEDON KAKSOISPROSESSOINNISTA. (Varsinkin Evansia ja Stanovichia voidaan pitää alan uranuurtajina. Evansin näkökulma on kaksoisprosessoinnissa yleisesti, Stanovich ottaa kantaa myös yksilöiden välisiin eroihin).

Evans, J. S. B., & Stanovich, K. E. (2013). Dual-process theories of higher cognition advancing the debate. Perspectives on Psychological Science, 8(3), 223-241.

Stanovich, K. E. (2009). Distinguishing the reflective, algorithmic, and autonomous minds: Is it time for a tri-process theory. Teoksessa J. Evans & K. Frankish (Toim.), In two minds: dual processes and beyond (s. 55-88). Oxford: Oxford University Press.

Stanovich, K. E. (2016). The Comprehensive Assessment of Rational Thinking. Educational Psychologist, 51, 23-34.

Pennycook, G., Fugelsang, J. A., & Koehler, D. J. (2015). Everyday consequences of analytic thinking. Current Directions in Psychological Science, 24, 425-432.

Hodgkinson, G. P., Langan-Fox, J., & Sadler-Smith, E. (2008). Intuition: A fundamental bridging construct in the behavioural sciences. British Journal of Psychology, 99, 1-27.

Glöckner, A., & Witteman, C. (2009). Beyond dual-process models: A categorisation of processes underlying intuitive judgement and decision making. Thinking & Reasoning, 16,1-25.

Keren, G., & Schul, Y. (2009). Two is not always better than one. Perspectives on Psychological Science, 4, 533-550.

Gore, J., & Sadler-Smith, E. (2011). Unpacking intuition: A process and outcome framework. Review of General Psychology, 15, 304-316.

KOGNITIIVINEN TYYLI JA YKSILÖIDEN VÄLISET EROT. Epstein on eräs tunnetuimmista tutkijoista, jotka ovat alun perin lähestyneet intuitiivista ja analyyttistä ajattelua kognitiivisena tyylinä ja yksilöllisten erojen näkökulmasta.

Denes Raj, V., & Epstein, S. (1994). Conflict between intuitive and rational processing: When people behave against their better judgment. Journal of Personality and Social Psychology, 66, 819-829.

Epstein, S., Pacini, R., Denes Raj, V., & Heier, H. (1996). Individual differences in intuitive-experiential and analytical-rational thinking styles. Journal of Personality and Social Psychology 71, 390-405.

Epstein, S. (2010). Demystifying intuition: What it is, what it does, and how it does it. Psychological Inquiry, 21, 295-312.

Norris, P., & Epstein, S. (2011). An experiential thinking style: Its facets and relations with objective and subjective criterion measures. Journal of Personality, 79, 1043-1080.

KOGNITION EVOLUUTIO 5 op

Barrett, H. C., & Kurzban, R. (2006). Modularity in cognition: Framing the debate. Psychological Review, 113, 628-647.

Brüne, M., & Brüne-Cohrs, U. (2006). Theory of mind--evolution, ontogeny, brain mechanisms and psychopathology. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 30, 437-455.

Buller, D. J., & Hardcastle, V. (2000). Evolutionary psychology, meet developmental neurobiology: Against promiscuous modularity. Brain and Mind, 1, 307-325.

Buss, D. M. (2009). How can evolutionary psychology successfully explain personality and individual differences? Perspectives on Psychological Science, 4, 359-366.

Cosmides, L., & Tooby, J. (2013). Evolutionary Psychology: New Perspectives on Cognition and Motivation. Annual review of psychology, 64, 201-229.

Kanazawa, S. (2010). Evolutionary psychology and intelligence research. American Psychologist, 65, 279-289.

Lickliter, R., & Honeycutt, H. (2003). Developmental dynamics: Toward a biologically plausible evolutionary psychology. Psychological Bulletin, 129, 819-835.

Lindquist, K. A., & Barrett, L. F. (2012). A functional architecture of the human brain: emerging insights from the science of emotion. Trends in Cognitive Sciences, 16, 533-540.

Mithen, Steven (1996). The prehistory of the mind. London: Phoenix.

Peters, B. M. (2013). Evolutionary psychology: Neglecting neurobiology in defining the mind. Theory & Psychology, 23, 305-322.

Tomasello, M., & Rakoczy, H. (2003). What makes human cognition unique? From individual to shared to collective intentionality. Mind & Language, 18, 121-147.

Valli, K. & Rusanen, A-M. (2006). Evoluutiopsykologia. Teoksessa Heikki Hämäläinen ym. (Toim.), Mieli ja aivot: kognitiivisen neurotieteen oppikirja (ss. 89-97). Turun yliopisto, Kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 2006.

SOSIAALISEN JA EI-SOSIAALISEN TIEDON KÄSITTELY (5 op)

Apperly, I. A. (2012). What is “theory of mind”? Concepts, cognitive processes and individual differences. The Quarterly Journal of Experimental Psychology, 65(5), 825-839.

Baron-Cohen, S. (2010). Empathizing, systemizing, and the extreme male brain theory of autism. Teoksessa I. Savic (Toim.), Sex differences in the human brain, their underpinnings and implications. (ss. 167-175). New York: Academic Press.

Baron-Cohen, S., & Wheelwright, S. (2004). The Empathy Quotient: An investigation of adults with Asperger syndrome or high functioning autism, and normal sex differences. Journal of Autism and Developmental Disorders, 34, 163-175.

Baron-Cohen, S., Richler, J., Bisarya, D., Gurunathan, N., & Wheelwright, S. (2003). The systemizing quotient: An investigation of adults with Asperger syndrome or high-functioning autism, and normal sex differences. Philosophical Transactions of the Royal Society B: Biological Sciences, 358, 361-374.

Brüne, M., & Brüne-Cohrs, U. (2006). Theory of mind--evolution, ontogeny, brain mechanisms and psychopathology. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 30, 437-455.

Call, J., & Tomasello, M. (2008). Does the chimpanzee have a theory of mind? 30 years later. Trends in Cognitive Sciences, 12, 187-192.

Fields, C. (2011). From “Oh, OK” to “Ah, yes” to “Aha!”: Hypersystemizing and the rewards of insight. Personality and Individual Differences, 50, 1159–1167.

Herrmann, E., Call, J., Hernández-Lloreda, M. V., Hare, B., & Tomasello, M. (2007). Humans have evolved specialized skills of social cognition: The cultural intelligence hypothesis. Science, 317, 1360-1366.

Heyes, C. M., & Frith, C. D. (2014). The cultural evolution of mind reading. Science, 344, 1243091.

Lawson, J., Baron-Cohen, S., & Wheelwright, S. (2004). Empathising and systemising in adults with and without Asperger syndrome. Journal of Autism and Developmental Disorders, 34, 301–310.

Martin, A., & Santos, L. R. (2016). What cognitive representations support primate theory of mind? Trends in Cognitive Sciences, 20(5), 375-382.

Miller, D. I., & Halpern, D. F. (2014). The new science of cognitive sex differences. Trends in Cognitive Sciences, 18, 37-45..011

Povinelli, D. J., & Preuss, T. M. (1995). Theory of mind: Evolutionary history of a cognitive specialization. Trends in Neurosciences, 18, 418-424.

Rakison, D., & Poulin-Dubois, D. (2001). Developmental origin of the animate-inanimate distinction. Psychological Bulletin, 127, 209-228.

Williams, L. E., & Bargh, J. A. (2008). Experiencing physical warmth promotes interpersonal warmth. Science, 322, 606-607.

Opiskelija

  • perehtyy itsenäisesti opintojakson valittuihin teemoihin
  • oppii lukemaan tieteellisiä artikkeleita
  • omaksuu ajankohtaista tietoa tutkimusalan teorioista, käsitteistä, tutkimusmenetelmistä ja tuloksista
  • oppii integroimaan ja analysoimaan tutkimustietoa

Opettaja

  • valitsee vuosittain ajankohtaisen kuulusteltavan materiaalin useammalta kuin yhdeltä osa-alueelta
  • arvostelee kirjallisuuskuulustelun

Arviointimenetelmänä on kirjallisuuskuulustelu, joka sisältää pääasiassa avoimia kysymyksiä. Arvosteluasteikko 0-5. Arviointikriteerit perustuvat siihen, kuinka hyvin opiskelija hallitsee teema-alueen asiat ja siihen, kuinka hyvin opiskelija osaa arvioida ja soveltaa kyseistä tietoa.

Kirjallisuuskuulustelu