Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Tutkijan ja maisteriopiskelijan taidot haltuun

Järjestäytymisluento

04.09.2017 10:15 - 12:00
Exactum, CK112, kurssipaikan vastaanottamista varten pakollinen

Ilmoittaudu
Moodle
Kirjaudu sisään nähdäksesi Moodlen kurssiavaimen.

Aikataulu

Kurssin aikataulutettuja tapahtumia ovat
- luennot eli koko kurssin yhteiset tilaisuudet, joiden aikataulu generoituu alimmaksi
- tietokoneluokassa pidettävät tiedonhakuopastustilaisuudet, joita on kaksi samanlaista, 3-tuntista (ma 18.9 klo 12-15 ja ti 19.9 klo 13-16 tietokoneluokka B221:ssä ) ja joihin kurssilaiset jakautuvat erillisen listan mukaan
- ryhmätapaamiset ja henkilökohtaiset tapaamiset ryhmäohjaajan kanssa (selvennetään sähköpostina tai ensimmäisissä ryhmätapaamisissa, joiden ajat ja mahdolliset ryhmäkohtaiset sivut sijaitsevat sivulla https://docs.google.com/spreadsheets/d/1LUhDpuOaDl8ub3yIhKpyUfVQvdfYocll...).

Ryhmien aikataulusuositus

HUOMIO! Ryhmä noudattaa aina ensisijaisesti omaa aikatauluansa ja toimintamuotonsa, jotka voivat olla tästä esimerkkiaikataulusta poikkeavat. Noudata siis ryhmäsi ohjaajalta saamiasi ohjeita ja aikatauluja.

Ryhmän ohjaaja päättää ryhmässä sovellettavista ohjausmuodoista ja läsnäoloa vaativista ryhmäkokoontumisista, samoin kuin vaikkapa vertaisarvioinnin käytöstä referaatin, aineen ja tutkielman luonnosten tarkastamisessa. Ryhmissä suositellaan käytettäväksi vertaisarviointia aineeseen ja tutkielmaan.

Aikataulukuvaus on ohjeellinen. Siitä ei esimerkiksi pidä päätellä, että vain mainittuina aikoina olisi tarpeen näyttää tekstiä ohjajalle. Vain kaikille yleisesti krittisimmät yhteistyöprosessin vaiheet on mainittu. Niissä on odotettavissa hyvillekin kirjoittajille uusia haasteita. Aktiivinen palautteen hankkiminen on keskeinen työkalu tutkielmanteossa ja kirjoittamisessa yleensäkin. Kannattaa valmistautua kertomaan ohjaustapaamisessa myös seuraavan askelen suunnitelmista: silloin voi saada palautetta ennakkoon jo tekstistä, jota ei vielä ole kirjoitettu.

Viikko 36. Pakollinen luento ma 4.9. 2016 klo 10–12 ja pakollinen ryhmäkokoontuminen, jossa aiheiden jako.

Viikko 37. Esseen/katsauksen luonnostelua, mahdollisesti kirjallisuuden hakua.

Viikko 38. Esseen/katsauksen luonnokseen palautteen hankkiminen. Essee/katsaus toimitettava arvioitavaksi vkon 39 maanantaiaamuun mennessä.

Viikko 39. Aineen/tutkielmasuunnitelman hahmottelua.

Viikko 40. Palautteen hankkiminen esseestä/katsauksesta, aineen/tutkielmasuunnitelman jäsentelystä ja lähdeluettelosta keskustelu.

Viikko 41. Aineen/tutkielmasuunnitelman luonnoksen käsittely ohjaajan kanssa.

Viikko 42. Itsenäistä työskentelyä. Aine/tutkielmasuunnitelma toimitetaan ohjaajalle arvioitavaksi maanantaiaamuun 24.10. mennessä. Kypsyysnäyte (ohjaajan valinnan mukaan vko 42-45.

Viikko 43. Periodin I koeviikko. itsenäistä työskentelyä.

Viikko 44. Tutkielman luonnoksesta ja lähdeluettelon tilanteesta keskustelu.

Viikko 45. Palautteen hankkiminen aineesta, tutkielman kehittämiskeskustelu ohjaajan kanssa.

Viikko 46. Esitelmät. Jokainen opiskelija pitää noin 25 minuutin esitelmän omasta aihealueestaan muille ryhmäläisille. Esitelmäaikaan sisältyy itse esitelmän lisäksi aihepiirisidonnainen keskustelu ja esitelmästä palautetta antava keskustelu. Esitelmä ja palautteen antamisen harjoittelu on pakollinen osa kandidaattiopintoja. Esitelmän kesto ja esitelmien lukumäärä on ryhmän ohjaajan päätettävissä. Kypsyysnäyte.

Viikko 47. Tutkielman luonnoksesta palautteen hankkiminen ja sen mukaiset muutostyöt. Ohjaaja antaa palautetta kypsyysnäytteestä. Viimeistään tässä vaiheessa huolehditaan siitä, että tutkielman lukujen roolitus ja sitotuminen toisiinsa toimii niin, että työssä analyyttinen ja arvioiva aines tulee selkeästi näkyviin ja käsiteltyjen tulosten takana olevien tutkimusmenetelmien ymmärtäminen näkyy tekstin luonteesta.

Viikko 48. Tutkielman kirjoittamista.

Viikko 49. Tutkielman viimeistelyä. Erityishuomio osiin, jotka tieteellisissä julkaisuissa ohjaavat lukijan valintoja: tiivistelmä, johdanto, yhteenveto.

Viikko 50. Tutkielma valmis viimeistään perjantaina 15.12.

Tutkielmien arvostelu valmistuu viimeistään 15.1.

Alla oodista generoituva luentoaikataulu

PäivämääräAikaOpetuspaikka
Ma 4.9.2017
10:15 - 12:00
Ma 11.9.2017
10:15 - 12:00
Ma 18.9.2017
10:15 - 12:00
Ma 25.9.2017
10:15 - 12:00
Ma 2.10.2017
10:15 - 12:00
Ma 9.10.2017
10:15 - 12:00

Muu opetus

Luennot

Kurssin ensimmäisten viikkojen luentoaikoina työskennellään konkreettisien esimerkkien parissa koko kurssin osallistujajoukon kanssa. Ensimmäinen tapaaminen on lukukauden ensimmäisellä opetusviikolla. Yhteisistä tapaamisista on merkittävää hyötyä ohjausryhmässä tehtävän tutkielman laadulle ja menestymiselle maisteritason opinnoissa.

Kurssin luentoaikatauluun sisältyy kirjaston tuottama tietokoneluokkaan sijoitettu harjoitussessio. Tämä tapahtuu kurssin ensimmäisten viikkojen aikana. Seuraa ajankohtailmoituksia kurssin uutisosiosta. Koko tutkielman kirjoitusprosessi sinänsä pitää sisällään toistuvia, tarkentuvia tiedon haun tarpeita.

Allaoleva lista on karkea jaottelu, jota kalvomateriaali tukee. Samoin tutkielmantekijän portaalin tekstit kytkeytyvät tähän. Eri ryhmien kanssa asioiden käsittely kestää erilaisia aikoja ja kysymysten mukana järjestystä voidaan paljonkin varioida. Eri vuosina tiedonhaun esitys sijoittuu eri kohtiin, kuitenkin noin puoliväliin luentojaksoa.

1. Tervetuloa tutkijoiden yhteisöön
1.1. Tiede, tutkimus, tieteellinen julkaiseminen
1.2. Kandidaatintutkielman (ja kurssin) rooli; Ajattelun tasot (Bloom)
1.3. Kurssin suoritukseen kuuluvat osat: katsaus (essee, referaatti), aine, tutkielma, esitelmä, kypsyysnäyte
1.4. Kurssin ja tutkielmien arvostelusta
1.5. Järjestäytymiseen liittyvät asiat
1.6. Tehtäväksi: kyselyt kirjoittamisen asenteista, testi tieteellisten julkaisujen tunnistamisesta

2. Tutkimusjulkaisun tiedostava lukeminen (paljastaa myös paljon kirjoittamisesta)
2.1. Tieteellisen artikkelin lukeminen -harjoitus
2.2. Tieteellisten julkaisujen lajit ja bibliografiset tiedot
2.3. Kuinka lukuharjoitus antaa vision myös kirjoittajaan kohdistuvista odotuksista; takana tiedeyhteisön laajuinen sopimus

3. Tieteellisen tiedon haku

Kirjastolta Computer Science -alueen yhteyshenkilö tulee pitämään Tieteellisen tiedon haun moduulin
Sisältää myös käytännön neuvoja julkaisujen arvioinnista ja kirjallisuusluettelon viemisestä omaan tutkielmaan automatisoiduin välinein.

Jakaudumme 2-3 ryhmään, jotta mahdumme tietokoneluokkaan. Yksi näistä kerroista osuu luentoajoille, muut samalle viikolle.

4. Tutkielman kirjoittaminen
4.1 Tutkielman rakenne ja tieteellinen esitystapa
4.2 Teksin rakenne viestin tukena tai murentajana
4.3 Tutkielman rakenne ja tieteellinen prosessi kohtaavat
4.4. Tieteellisessä tekstissä vaadittavia esitysteknisiä asioita
4.5. Lähdeviitteiden käytöstä, plagioinnista

5. Prosessikirjoitusharjoitus
5.1 Prosessikirjoittaminen kuutioimalla liikkeelle
5.2 Argumentionnista
5.3. Työnhallinnan keinoista tomaatteihin
5.4. Palautteen antamisesta ja vastaanottamisesta; kuulemisesta

6. Tutkijan etiikasta

7. Kielenhuoltotesti
​itseohjautuva tehtävä

8. Tieteellisen esitelmän pitäminen
8.1 Suullisten esitysten tilanteet ja vaatimukset
8.2. Esityksen valmistelu ja harjoittelu

9. Arvoinnista

10. Muista pyydetyistä teemoista

Ryhmissä harjoitteluun liittyvä kommentti
Yleisistä ohjeista todettakoon, että monet ohjeista tuntuvat aluksi hieman epäselviltä, koska niistä ei ole kokemusta. Ryhmissä ohjaajan palautteen ja syntyvän koemuksen kautta ohjeiston termit saavat selkeämpiä merkityksiä, joten perusohjeisiin (esimerkiksi muistilistaan) palaaminen toistuvasti antaa aina syvemmän ymmärryksen. Kurssin lopussa eräät huomaamattaan toteavatkin: "miksei tätä sanottu alussa". On myös huomattava, että palautetta voi antaa ja ottaa vastaan kerrallaan vain rajallisen määrän. Harjoitustekstiä rakennetaan kullakin palautekierroksella eri kohdista tai näkökulmista. Toisinaan voi olla hyvä keskustella tästä järjestyksen valinnasta yhdessä ohjaajan ja opiskelijan kesken.

Tiedonhaun opastus

Tarjolla kaksi samanlaista 3-tuntista ohjauskertaa tietokoneluokassa:

ma 18.9 klo 12-15 B221 (luentokerran päällä, jatkaa kolmannen tunnin)
ti 19.9 klo 13-16 B221

Jotta kaikille olisi optimaalisesti tilaa, ilmoittautukaa ennakkoon. Mukaan voi liittyä myös oman tietokoneen kanssa, mielellään kannettavan tietokoneen kanssa (osa harjoitteista tehtävissä kaiketi myös tabletilla),

Kuvaus ohjelmasta

Ryhmissä suoritettavat harjoitteet

Kurssilaiset jaetaan opiskelijoiden kiinnostusten mukaan noin 6 hengen työryhmiin. Jokaisen opiskelijan edellytetään jatkavan omaa työtään itsenäisesti myös silloin, kun ryhmätoimintaa ei ole, erityisesti myös periodien välisellä viikolla.

Ensimmäiseen ryhmäkokoontumiseen osallistuminen on pakollista, sillä se on osa oman kurssipaikan lunastamista ja silloin sovitaan pääosin kunkin aihepiiristä!

Ryhmissä jokainen tekee useita kirjoitusharjoituksia sekä pitää suullisen esitelmän:

ESSEE (KATSAUS)

Tieteellisen artikkelin keskeisen sisällön kokoaminen ja esittäminen omin sanoin. Voi perustua useampaankin keskeiseen lähteeseen. Kirjoitelma on noin 2-4 sivun mittainen.

AINE tai TUTKIELMASUUNNITELMA

Aine on noin 10 sivun mittainen kirjoitelma, jolla on tutkielman ulkoinen rakenne ja joka noudattaa kirjallisen esitystavan sääntöjä.

ESITELMÄ

Huolellisesti valmisteltu esitelmä oman tutkielman aihealueesta pidetään muille ryhmäläisille. Kiinnitetään huomiota aihepiirin jäsentämiseen tutkielmaa varten sekä suullisen esityksen muotoon. Esityksen mitta on 20-25 minuuttia. Esityksen tukena käytetään useimmiten kalvoja annettujen ohjeiden mukaisesti.

TUTKIELMA

Tutkielmassa pyritään esitettävän asian syvempään ja monipuolisempaan ymmärtämiseen. Huomiota kiinnitetään tutkielmalle tyypilliseen aiheen jäsentelyyn ja sisällön kokoonpanotapaan. Tutkielman pituus on noin 20 sivua.
Harjoitusten aiheet pyritään ketjuttamaan toisiaan tukeviksi: yleiskatsaus, tarkempi fokusointi osa-alueeseen, käsittelyn monipuolistaminen varsinaiseksi tutkielmaksi.

Harjoituksille on ryhmässä varattu suunnilleen seuraavasti: referaatti 3 viikkoa, aine 5 viikkoa ja tutkielma 6 viikkoa. Tutkielmakin saadaan valmiiksi kurssin aikana. Harjoitusten ja tutkielman tulee noudattaa muodoiltaan annettuja ohjeita.

Kypsyysnäytteen kirjoittaminen

Kypsyysnäyte on erillinen lyhyt kirjoitelma (1-2 sivua) oman tutkielman aihepiiristä. Kirjoitelma kohdennetaan samanlaiselle yleisölle kuin itse tutkielmakin, eli toiselle oman alan kandidaattityövaiheessa olevalle lukijalle. Yleisön tietotaso määrää sen, mitä tekstissä voi olettaa lukijalle tutuksi, mitä pitää esitellä ja mitä perustelle. Kirjoitelma on tutkielmaa vapaampi esitysmuodoltaan, mutta tässäkin arvostetaan analyyttistä ja kriittistä otetta aihepiiriin. Kirjoitelman tarkoitus on välittää tiedesidonnaista tietoa.

Kypsyysnäytteeseen ei sisällytetä kuvia tai lähdeviitteitä, eikä väliotsikoitakaan tarvita. Tekstillä tulee kuitenkin olla selkeä rakenne -- aloitus, käsittely, lopetus.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan pakollisena osana LuK-tutkintoa (yliopistoasetus 794/2004) ja sen tarkoituksena on tukea kirjoittajana kehittymistä. Kypsyysnäytteen tarkastaa kielen ammattilainen, joka myös antaa palautetta. Kypsyysnäytetekstin on oltava kokonaan itse tuotettua eikä saa olla jonkun toisen jo korjauttamaa. Esimerkiksi tutkielmien ohjaajat eivät anna palautetta kypsyysnäyteestä teknisen sisällön osaltakaan ennen kuin kielitarkastuspalaute on saatu.

Kypsyysnäyte kirjoitetaan kotona ja kirjoittamisaikaa on noin vuorokausi. Lähdemateriaaleja saa käyttää, vaikka sille ei tässä vaiheessa pitäisi olla erityisempää tarvetta. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista käyttää koko kirjoittamisaikaa, vaan vuorokausi antaa mahdollisuuden limittää normaalia elämää jakson sisään. Kirjoitelman voi vaikkapa laatia heti aiheen saavuttua ja tehdä parantelu- ja korjauskierroksen seuraavana päivänä ennen ohjaajalle valmiin tekstin palauttamista.

Kypsyysnäytteiden kirjoittamisajankohdan sopii ryhmän ohjaaja osallistujien kanssa. Kirjoittamisajankohta voi vaihdella ryhmän sisälläkin. Tavanomaisia aiheenannon välineitä ja tekstinpalautuksen keinoja ovat sähköposti, tapaaminen, Moodle-alusta tai muu yhdessä sovittu menettely.

Muistutettakoon vielä, että kirjoitelmiin on merkittävä otsikko, oma nimi ja kirjoitelman valmistumispäivä.

Usein kysyttyä

Onko kypsyysnäyte vain muodollisuus vai voiko se tulla hylätyksi sisällöllisesti tai kielenkäytöllisesti?

Kypsyysnäyte kannattaa kirjoittaa ajatuksella ja uhrata viimeistelyynkin hiven aikaa. Tekstin on oltava kokonainen - aloitus, keskustelu, lopetus. Kypsyysnäyte on alkuaan ollut tavoitteiltaan kahtalainen. Toisaalta tarkistetaan (valvotuissa oloissa kirjoituttamalla), että tutkielma on itse kirjoitettu ja asia siten tunnetaan. Toisaalta tarkistetaan, että kokelas pystyy kypsästi käsittelemään omalla koulusivistyskielellään tieteellistä asiasisältöä. Koska kurssin aikana ohjaajat hyvinkin näkevät töitä omakohtaisesti työstettävän, jää olennaisemmaksi tuo jälkimmäinen osa, kypsä käsittely. Kyse ei ole kuitenkaan teennäisestä vakavuudesta vaan ymmärrettävyydestä, täsmällisyydestä ja väitteiden perustelun taidosta.

Kypsyysnäytteitä kirjoitutetaan uudelleen eri otsikoinnilla (tai muulla tehtäväksiantotavalla) lukukausittain. Hylkäys voi olla joko esitystavasta johtuva tai teknisen sisällön virheistä johtuva.

Kurssin ja tutkielman arvostelu

Kurssin arvosana on suoraan tutkielman arvosana 1-5, muiden osien arviontin on asteikolla hylätty/hyväksytty.
Selvyyden vuoksi sanottakoon, että tutkielma ja kypsyysnäyte sijoittuvat pääaineopintoihin kun taas muut osat muihin opintoihin kokonaisuusmerkintöjä tehtäessä.

Hyvälaatuisen tutkielman tekeminen edellyttää kuitenkin hyvää pohjatyötä muissa osiossa ja opittujen asioiden systemaattista soveltamista toistuvasti. Palautteen aktiivinen hankkiminen ja sen hyödyntäminen on keskeisin tapa tehdä laadukas tuotos. Itsenäiselle työlle jää silti runsaasti tilaa. Itsenäinen työskentely ei tarkoita yksin tai tyhjiössä työskentelyä vaan vertaispalaute ja yleinen keskustelu työtavoista on usein olennainen oman prosessin kehittämisen väline.

Tutkielman arvostelu

Tutkielman tarkastuksessa kiinnitetään huomiota asiakokonaisuuden hallintaan, tekstin luettavuuteen, eettisten sääntöjen noudattamiseen ja esitystekniikkaan. Arvosanaan vaikuttavia tekijöitä on koottu taulukkoon (PDF).

Asiakokonaisuuden hallinta edellyttää, että tekstissä on tuotu esiin käsiteltävälle asialle olennaiset piirteet ja vain ne. Tutkielman jäsentelyn on syytä noudattaa esitettävän asian rakennetta luontevalla tavalla. Tekstiä voi arvoida myös tarkastelemalla onko sen tiedonkäyttötapa yksinomaan toteava ja kuvaileva vai kehittelevä, jolloin mukana on lisäksi analyysiä, synteesiä ja arvointia. Tutkielmille asetetuissa odotuksissa tulevat esiin kaikki Bloomin taksonomian oppimisen tasot.

Tekstin luettavuus muodostuu mm. itsenäisestä käsiteltävän asian kuvaamisesta ja lukijan ohjaamisesta. Lähteitä käytetään tehtyjen väitteiden tukena, ei sellaisenaan toisiinsa niveltymättöminä palasina. Samoin on syytä kiinnittää huomiota tekstin yksikäsitteisyyteen ja täsmällisyyteen.
Eettiset säännöt määrittävät esimerkiksi korrektin viittaus- ja lainaustekniikan ja plagioinnin välistä eroa. Hyvään kirjoitustapaan kuuluu myös, ettei tuloksia tai väitteitä jätetä ilman todisteita tai perusteluja.

Esitystekniikkaan kuuluvat sanonnan täsmällisyys, kirjoitusteknisten välineiden käyttö (kuvat ja taulukot teksteineen, vaatimukset täyttävä lähdeluettelo ja viitetekniikka) sekä kieliopillinen ja oikeinkirjoituksellinen virheettömyys. Erityistä huomiota kiinnitetään tieteellisen argumentoivan tyylin käyttöön: lukija pystyy tekstistä havaitsemaan lähtökohtana käytetyt faktat ja johtopäätösten logiikan ja niiden varassa toteamaan tehdyt väitteet uskottaviksi.

Tutkielman tarkastavat ohjaaja ja valvoja, joista vähintään toinen on tiedekunnan vaatimusten mukaan tohtori. Tapauksissa, joissa opiskelijoiden edun mukaista on käyttää ohjaaja-valvoja-paria, joista kumpikaan ei ole tohtori, kurssin vastuuhenkilö osallistuu arvosteluun.

Tutkielmien arvioinnissa käytetään normaaleja kurssiarvosanoja. Liian kauas vaatimuksista jäävä tutkielma hylätään. Silloin voidaan vaatia koko kurssin suorittamista uudelleen tai neuvotella työprosessin ohjattu jatkaminen.

Tavanomainen tutkielman arvosana on 3/5. Tämän arvosanan ylittäminen edellyttää onnistunutta analyyttistä ja arvioivaa osuutta tutkielman tekstissä sekä tutkielman eri osien sitoutumista toisiinsa jäntevällä tavalla. Korkeimpiin arvoisanoihin vaaditaan myös tutkielmassa tarkastellun aihepiirin tutkimusprosessien roolin esiintuontia.

Plagiointi ja muu vilppi johtavat tutkielman hylkäämiseen. Kurssin aikana opetellaan erottamaan oikeanlainen, tehokas lähteidenkäyttö heikkorakenteiseen tekstiin johtavasta tarpeettomasta lähderiippuvuudesta ja välttämään plagiointia eli toisten kontribuutioiden (teksillisten tai tieteellisten) esittäminen omina.

Tutkielmalta ei vaadita täyden tutkimusprosessin tuottamaa uutta, omakohtaista kontribuutiota. Kurssilla harjoitellaan ensisijaisesti tiedon hankkimisen ja tieteellisen kirjoittamisen teknisiä keinoja. Tekstien kontribuutiot liittyvät siten analyysi-, synteesi- ja evaluointiosiin. Tuotettavat tekstit yleensä nojaavat jo julkaistuihin tutkimustuloksia esitteleviin alkuperäisartikkeleihin ja vertailevat tai muulla tavoin yhdistelevät näitä tuloksia. Tekstit kuuluvat siten useimmiten toissijaisten tutkimusraporttien luokkaan (eli raportoivat muiden tutkimustuloksia). Tutkimusprosessin muita menetelmällisiä osia harjoitellaan pro gradu -tutkielmassa.

Kirjallinen palaute

Tutkielmastaan jokainen saa lyhyen kirjallisen palautteeen, jossa olennaisimmat vahvuudet ja parannuskohteet tuodaan esiin. Lisäksi lausunnosta ilmenee arvosana, tarkastajat ja ohjaajat.

Lisäksi useissa tapauksissa on saatavilla kommentoitu tutkielmakappale, samaan tapaan kuin säännöllisissä ohjauskeskusteluissa on käytäntönä. Ohjauksenkaan aikana "korjausmerkintöjen" on tarkoitus osoittaa työstettäviä kohtia tai ilmiöitä ja kannustaa lisäkysymyksiin vastaamalla tekstin kasvattamiseen. Merkintöjen mekaaninen korjaaminen ei ole tavoitteen mukainen ratkaisu.

Muutamia rajoituksia

Hyväksytyn tutkielman suorittanut ei voi hakeutua kurssille uudelleen korottamaan tutkielman arvosanaa.

Omista arvosanatavoitteista on syytä keskustella ohjaajan kanssa hyvissä ajoin. Koko prosessi vaikuttaa työn lopulliseen laatuun. Saatua palautetta on syytä käyttää huolella ja varmistaa korjausten onnistuminen. Aktiivinen keskustelu on paras työkalu, mutta vastuu tekstin laadusta on lopulta kuitenkin itse kirjoittajalla.

Kurssin suorittaminen

Kurssin suorittaminen

Tutkielman kirjoittamiseen on syytä varata viikoittain riittävä määrä aikaa koko lukukauden ajan. Suositusaikataulu on nähtävissä Aikataulu-sivulla.

Kurssin kuluessa tutkielman otsikointi, aiheen rajaus, tutkielman fokus ja oma työskentelytapa muuttuvat lähes kaikilla. Muutostarpeiden nouseminen esiin ei siten ole syy keskeyttää kurssia, vaan on merkki oman prosessin etenemisestä. Työn rajausratkaisut kannattaa tehdä ohjaajan kanssa neuvotellen; tieteellistä kirjoittamista opitaan kisällimenetelmin, palautteen kautta.

Lopullista tutkielmaa lähestytään vaiheittain:
- aihepiiriin tutustutaan esseen tai katsausken kautta,
- tutustutaan tieteellisiin julkaisufoorumeihin ja tieteelliseen kirjoittamistapaan, joka pohjautuu tutkimusprosessiin,
- aihepiiri rajataan tutkimuskysymyksellä ja kuvataan sen kannalta keskeiset ratkaisut aineessa,
- ryhmissä vaihdetaan vertaispalautetta aineista,
- pidetään ryhmissä hyvin valmistellut suulliset esitelmät ja käydään niiden alusamana syventävä keskustelu,
- suoritetaan kypsyysnäyte, ja
- viedään tutkielma loppuun syventämällä ainetta lisäämällä analyysiä, synteesiä, evaluointia ja kritiikkiä, tieteellisen tekstin olennaisiin kohtiin

Kurssin suorittamisesta saa seuraavat merkinnät opintorekisteriin:
Kandidaatintutkielma, 6op,
Äidinkielinen viestintä, 3 op,
Tutkimustiedonhaku, 1 op. ja
Kypsyysnäyte, 0 op.

Kurssi suoritetaan osallistumalla luentoihin, tiedonhakuharjoituskertaan ja oman ryhmän toimintaan (mm. esitelmiin ja keskusteluihin, vertaispalautteeseen) sekä suorittamalla hyväksytysti tutkielma (valmistelevine vaiheineen) ja kypsyysnäyte. Katso kunkin ohjeistus erillisestä osiostaan.

Kuvaus

Tietojenkäsittelytieteen kandiohjelma vastaa opintojaksosta

Opintokokonaisuus: TKT2 - Aineopintojen opintojaksot (Tietojenkäsittelytieteen kandiohjelma)

Opintojakso ei ole tarjolla muiden koulutusohjelmien opiskelijoille

Tieteenalan keskeisin käsitteistö ACM curricula - kehystä soveltaen on tarjolla kandiohjelman muilla peruskursseilla. Tätä taustatietoa hyödyntäen on mahdollista lukea asiantuntijoille kirjoitettuja tutkimusjulkaisuja ja hahmottaa omatoimisesti, miten esitettyjä käsitteellisiä ratkaisuja voidaan tulkita konkreettisesti. Yleisesti kanditutkielman aihepiirit ovat opiskelijoille uusia ja siten edellytetään paineensietokykyä ja itsesäätelyä, jotta ohjaajan kanssa vaiheisiin jaettu työskentelyprosessi etenee vaaditussa aikataulussa.

Tutkielmatyöskentelyä tukevat erilaiset konkreettiset harjoitustyöt, erityisesti ohjelmistotuotantoprojekti, jossa ryhmätyönä ratkaistaan konkreettinen ohjelmistotarve. Tällaiset konstruktiot ovat olennaisessa roolissa eräissä tietojenkäsittelytieteen osien tutkimusmenetelmissä ja auttavat näkemään, miten testauksen ja muun arvioinnin kautta asteittain parannuksia hekemalla päästään parempiin ratkaisuihin. Vastaavalla syklisellä tavalla toimitaan myös tieteellisessä työskentelyssä, vaikka tavoitteet ja arviointitavat ovatkin projektiryhmää suuremman tiedeyhteisön eri syistä keräämiä.

Kurssin aikana opiskelija kehittää itselleen omakohtaiset työskentelyprosessit, jotka valmistavat ja soveltuvat maisteri- ja jatko-opintoihin, tutkimusyhteisön vuorovaikutteiseen tapaan tuottaa uutta tietoa sekä tutkimustuloksia hyödyntävän yritysmaailman asiatuntijatehtäviin.

Kurssilla opiskelija tutustuu oman alansa tieteellisen kirjallisen ja suullisen kommunikaation normeihin ja menetelmiin sekä tutustuu tutkimustiedon haun välineisiin oman tutkielmansa aihepiirinsä kautta. Opiskelija tuottaa valitsemastaan aihepiiristä tutkielman, niin että tutkimuskysymyksen kannalta merkittävät näkökohdat argumentoidaan johdonmukaisesti ja olennaiseen keskittyen, käyttäen tieteenalan tarkkaa termistöä, käsittelee asiaa syventävästi (soveltaen, analysoiden tai arvioiden) ja jäsenneltynä lukijalle ymmärrettävään muotoon. Opiskelija tuottaa tutkielmaansa liittyen myös suullisen esitelmän, joka vastaa tieteellisen argumentoivan, syvätason käsittelyn tavoitteisiin.

Kurssilla opiskelija oppii omatoimisemmin kontrolloimaan omaa työskentelyprosessiaan tieteellisen tiedon hankkijana nykyaikaisin välinein ja jalostajana kirjalliseen ja suullisen esityksen muotoon. Hän oppii antamaan ja hyödyntämään vertaispalautetta näissä tehtävissä ja suhtautumaan kriittisesti julkaistuun tutkimustietoon ja sen laatuun. Hän ymmärtää tutkimusmenetelmien merkityksen tulosten uskottavuudelle ja osaa etsiä relevantteja julkaisusarjoja oman aihepiirinsä jatkuvaa seuraamista varten.

Kurssilla harjoitellut vuorovaikutustaidot valmistavat asiantuntijan työtehtäviin laaja-alaisesti. Tieteenalan yleinen luonne, sen eräät keskeiset tutkimusmenetelmät sekä teorian ja käytännön välinen suhde konkretisoituvat oman tutkielman aihepiirin systemaattisessa käsittelyssä. Yleiset tietotyövalmiudet, kuten argumentaatio- ja ongelmanratkaisutaidot, itsesäätely- ja yhteistyötaidot harjaantuvat. Lisäksi opiskelijan asiantuntija-identiteetti selkeytyy kun ymmärrys aikaisempien opintojen antamista valmiuksista kasvattaa motivaatiota kehittää taitoja tavoitteellisesti eteenpäin. Reflektiotaidot ja itsensä johtamisen taidot harjaantuvat ohjauskeskustelujen kautta.

Järjestetään sekä kevät- että syyslukukaudella joka vuosi. Kurssille hakeminen tapahtuu edellisen lukukauden lopulla: lisäohjeita kurssille ottamisen ehdoista ja ilmoittautumisesta sivulla https://docs.google.com/document/d/1xhLHs20RdypWgZvy-ATa4fvX8CwqiNr7KcdCdOJVIF0/edit?usp=sharing.

Suositellaan suoritettavaksi kun muut pakolliset kandiohjelman kurssit on suoritettu. Kurssin luento-osuuteen voi osallistua vapaasti, mutta varsinaiseen ryhmissä tapahtuvaan, koko lukukauden kestävään tutkielmaohjaukseen osallistuminen vaatii kurssipaikan saamista (kts. tarkempi ohjeisto).

Kaikille yhteisissä tapaamisissa käsitellään seuraavia aihepiirejä:

  • liittyminen tutkijayhteisöön ja tutkijan tai asiantuntijan tapa toimia: tiede, tutkimus ja julkaiseminen;
  • tutkimusjulkaisun tiedostava lukeminen;
  • oman tutkielman kirjoittamisen prosessi;
  • tutkimustiedon haun harjoittelu;
  • tieteellisistä esitelmistä, etiikasta, oikeakielisyydestä ja työtavoista yhteisöissä keskustelu.

Ryhmissä jokainen tekee useita kirjoitusharjoituksia sekä pitää suullisen esitelmän:

  • Essee kokoaa tarkasteltavan aiheen keskeisen sisällön omin sanoin, mutta perustuu vain pieneen määrään alustavia, kokonaiskuvaa tukevia julkaisuja.
  • Tutkielmasuunnitelma eli aine on kirjoitelma, jolla on tutkielman ulkoinen rakenne ja joka noudattaa kirjallisen esitystavan sääntöjä.
  • Huolellisesti valmisteltu esitelmä oman tutkielman aihealueesta pidetään muille ryhmäläisille. Kiinnitetään huomiota aihepiirin jäsentämiseen tutkielmaa varten sekä suullisen esityksen muotoon.
  • Tutkielmassa pyritään esitettävän asian syvempään ja monipuolisempaan ymmärtämiseen. Huomiota kiinnitetään tutkielmalle tyypilliseen aiheen jäsentelyyn ja sisällön kokoonpanotapaan.
  • Kypsyysnäyte kirjoitetaan osana kurssia ja sen tarkastaa myös kieliasiantuntija.

Harjoitusten aiheet pyritään ketjuttamaan toisiaan tukeviksi: yleiskatsaus, tarkempi fokusointi osa-alueeseen, käsittelyn monipuolistaminen varsinaiseksi tutkielmaksi.

Suositeltava: Justin Zobel: Writing for Computer Science.

Pakollinen: Kurssisivulla ja ryhmissä annetut esitystapaohjeet.

Suositeltava: Ryhmän ohjaajan antamat ohjeet seurattavista julkaisufoorumeista tai tutkimusryhmistä.

Opiskelijan toiminta:

  • osallistua järjestettyihin yhteisöllisiin tapahtumiin;
  • aktiivisesti pyrkiä raportoimaan tutkielman (tai muun harjoitteen) edistymistä ja suunnitelmia seuraavista askeleista sekä hakea näihin palautetta sekä ohjaajalta että vertaisilta;
  • aktiivisesti tutustua laitoksen niihin tutkimusryhmiin, joiden teemat ovat lähellä omia kiinnostuksenkohteita, sekä lukemalla ryhmän julkaisuja että hakeutumalla keskustelemaan ryhmän tutkijoide kanssa;
  • ottaa positiivisesti vastaan palautetta ja hyödyntää sitä, vastaamalla kuitenkin itse omien tuotosten laadusta;
  • kehittää aktiivisesti omaa työskentelyprosessia.

Opettajan toiminta:

  • kurssin alun keskustelut tai luennot yhteisistä tavoitteista, toimintatavoista ja tutkijayhteisön arvoista, mukaan lukien rohkaiseminen erilaisten työskentelytekniikoiden kokeiluun, rohkaiseminen omien kirjoitusasenteiden, vahvuuksien ja heikkouksien etsimiseen itsereflektiomenetelmillä ja ryhmässä,
  • kirjaston tuottama tiedonhakuharjoitus,
  • ohjaajan ja opiskelijan kahdenkeskiset tapaamiset,
  • ohjausryhmän yhteiset vertaispalaute- ja esitelmätilaisuudet,
  • kirjallinen ja suullinen palaute kirjallisista harjoitteista ja kypsyysnäytteestä.

Tutkielma arvioidaan asteikolla 1-5 noudattaen rubriikkia sivulla

https://www.cs.helsinki.fi/i/summanen/teaching/Kandidaatintutkielmat/arvosanaperusteet.pdf

Opintojakso toteutetaan lähiopetuksena yhden lukukauden mittaisena kurssina.

Opintojakson aluksi muodostetaan kaikkien aloittajien kesken luento- ja keskustelutilaisuuksissa yleiskatsaus tieteellisestä prosessista, erilaisista tutkimusjulkaisujen lajeista ja tavoista arvioida niiden onnistumista. Lisäksi keskustellaan tieteellisten artikkeleiden luku- ja prosessointitavoista - ja kääntäen, tarkastellaan miten oma tutkielmateksti noudattaa samaa normistoa kuin luettavat julkaisut. Yhteiseen osuuteen kuuluu myös tutkimustiedon haun osuus, tutkimusetiikan perusteita ja normistokeskustelua oikeakielisyydestä.

Tutkielmat ja kypsyysnäytteet suoritetaan pienryhmissä, joita ohjaa kunkin erikoisalueen asiantuntija yhteistyössä saman alan kokeneemman ryhmän valvojan kanssa. Ohjaaja huolehtii siitä, että opiskelijan aiheen- ja tutkimuskysymyksenvalinta on sopivan kokoinen ja turvallinen saatavilla olevan tutkimuskirjallisuuden haastavuuden suhteen. Ohjaaja antaa säännöllisesti palautetta prosessikirjoittamistyylisesti etenevän työskentelyn tuloksista ja huolehtii, että ryhmä harjaantuu vertaispalauteen hyödyntämisessä. Tutkielmien arviointiin osallistuu myös ryhmän valvoja.