Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

• ymmärtää laaja-alaisesti ruoan merkityksen uskontojen oppisisältöjen ja uskon harjoittamisen sekä eri elämänkatsomusten yhteydessä.

• pystyy analysoimaan ja vertaamaan metodisesti kontrolloidulla tavalla erilaisia ruoan merkitystä koskevia käsityksiä eri aikoina ja eri uskonnoissa sekä elämänkatsomuksissa.

• pystyy soveltamaan oppimaansa käytäntöön osallistumalla ruoan roolia ja merkitystä koskeviin keskusteluihin erityisesti uskontojen, arvojen, yksilön ja yhteisöjen hyvinvoinnin näkökulmasta ottaen huomioon globaalin aikakauden haasteita.

Opintojaksossa käsitellään ruoan ja ravinnon merkitystä uskontojen ja elämänkatsomusten yhteydessä. Ruokateeman kautta lähestytään erilaisia uskonnon ilmenemismuotoja, opillisia ja eettisiä käsityksiä, uskonnonharjoitusta sekä uskonnon tutkimuksen teemoja. Kurssin historiallisessa osuudessa (varhaisjuutalaisuus, kristinusko ja islam) tarkastellaan uskonnollisesti perusteltuja ruokien ja juomien syöntikieltoja, uskonnollisesti motivoituja erityisruokavalioita, asketismia sekä ruoan roolia ja symboliarvoa uskonnollisessa kultissa (esim. eri uskontojen uhrikäytännöt, ehtoollinen). Erilaisista ruoista kieltäytymiseen, erityisruokavalioiden valintaan ja ruoan jakamiseen perehdytään myös kristinuskon uudemmassa historiassa.

Keskeisiä kurssilla käsiteltäviä nykyajan aiheita ovat ravintoon liittyvät ihmisoikeudelliset hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden teemat sekä eläinten oikeudet ja näitä vastaavat uskonnollisesti perustellut velvollisuudet, uskontotaustainen kehitysyhteistyö, kestävä kehitys, ruumiin teologia, elämän leipä -teologia (ml. kristologia ja Isä meidän -rukous) ja uskonnolliset konfliktit (esim. Intia). Kurssilla tarkastellaan myös sellaisia ruokaan liittyviä käyttäytymisen, yhteisöllisyyden ja globaalisti valveutuneen poliittisen aktiivisuuden muotoja, joita ei aina perustella uskonnollisilla vaan (myös) elämänkatsomuksellisilla, terveydellisillä ja eettisillä syillä (esim. vegetaristit, vegaanit, hyvä elämä, kestävä hyvinvointipolitiikka).

* Luennot (24h)

* Yksilö- ja ryhmätöinä toteutettavat kirjalliset ja suulliset tehtävät

* Vierailut

Opiskelija osallistuu luentosarjaan (24 t) ja suorittaa kurssiin liittyvät tehtävät. Kurssitehtävissä opiskelijat hyödyntävät kurssin luentojen sisältöä sekä kirjallisuutta.

Kukin kurssin neljästä varsinaisesta opettajasta arvioi oman osuutensa suoritukset asteikolla 0–5. Kokonaisarvosanaksi muodostuu keskiarvo näiden osasuoritusten arvosanoista. Osasuoritukset edellyttävät kirjallisuuden käyttöä siten kuin myöhemmin tarkemmin määritellään. Opettajat voivat tarjota mahdollisuuden tehdä osasuorituksia myös ryhmätyönä, kuitenkin niin että kunkin opiskelijan osasuorituksista korkeintaan kaksi on tehty ryhmässä. Ryhmätyövaihtoehdossa edellytetään kaikkien ryhmän jäsenten aktiivista osallistumista ja kunkin ryhmän suoritus arvioidaan yhteisarvosanalla tavanomaisella asteikolla 0–5.

Kurssi on valinnainen opintojakso teologian kandidaatin, kasvatustieteiden kandidaatin kotitalousopettajan opintosuunnan ja Human nutrition and food-related behaviour –maisteriohjelman opinnoissa. Kurssi on avoin myös muiden tiedekuntien opiskelijoille.

Luentojen lisäksi kurssilla toteutetaan erilaisia yksilö- ja ryhmätehtäviä. Tehtävät vaihtelevat osallistujamääristä riippuen ja ne sisältävät vaihdellen esimerkiksi opiskelijoiden laatimien alustusten ja/tai oppimateriaalien pohjalta käytäviä teemakeskusteluja ja eri positioita edustavia väittelyitä. Teoreettisen aineksen soveltamismahdollisuuksia käytännön tilanteisiin tarkastellaan erilaisten kurssitehtävien ja kurssivierailuiden avulla.