Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Ilmoittaudu
22.3.2018 klo 08:00 - 11.4.2018 klo 23:59

Aikataulu

PäivämääräAikaOpetuspaikka
Pe 20.4.2018
12:00 - 16:00

Kuvaus

TUK-102 Kristinuskon historian perusteet

-Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee kristinuskossa nopeasti tapahtuneita suuria muutoksia. Hän ymmärtää, mitä merkitsee, että kristinuskosta on tulossa voittopuolisesti ei-länsimainen globaali uskonto.

-Opiskelija tuntee globaalin kristinuskon kehityksen megatrendejä, kontekstuaalisuuden muotoja sekä kristinuskon ja muiden uskontojen kohtaamisen ja dialogin kysymyksiä.

-Opiskelija on tutustunut uskontojen mahdollisuuksiin yhdessä vaikuttaa maailmanlaajojen eettisten ongelmien ratkaisemiseksi.

-Kristinuskon laajeneminen globaaliksi uskonnoksi: kristillisen lähetystyön teologiset perusteet ja moderni historia. Maailmanuskontojen kehitystrendit.

-Postkolonialistinen aika, ei-länsimaisen kristinuskon nousu (2/3 kristityistä on länsimaiden ulkopuolella), missio ”kaikkialta kaikkialle”.

-Kirkkojen nopea kasvu Afrikassa ja eräissä Aasian maissa.

-Muutokset kristinuskon perinteisillä tukialueilla (esim. Euroopan sekularisaatio ja maahanmuuttajien kirkot, Pohjois-Amerikan ”nones”, kristittyjen pako Lähi-Idästä, Latinalaisen Amerikan uushelluntailaiset ja evankelikaalit kirkot).

-Kontekstuaalisuuden haaste: kristinuskon erilaiset ei-länsimaiset muodot; käsite "glocal” (global & local): samanaikaisesti maailmanlaaja ja paikallinen itseymmärrys: ”Think globally, act locally!”

-Globaalin kristinuskon vaikutus länsimaiseen teologiaan ja kirkkojen elämään (esim. vapautuksen teologian ja karismaattisuuden eri muodot).

-Ei-tunnustuksellisten ja jälkitunnustuksellisten kirkkojen voimakas kasvu, kristinuskon jatkuva pirstoutuminen.

-Moderni ekumeeninen liike (KMN, Lausannen liike, bilateraalit prosessit). Vatikaanin toisen konsiilin vaikutus globaaliin kristinuskoon.

-Kristinusko kohtaa muut suuret uskonnot: uskontojen välinen dialogi.

-Uskontojen eettinen yhteistyö globaaleihin ongelmiin vaikuttamiseksi: ilmastonmuutos, sota ja rauha, pakolaisuus, väkivalta ja epäoikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, naisen asema, maailman taloudelliset rakenteet jne.

-Kulttuurien välisen globaalin etiikan mahdollisuudet (esim. Global Ethic –projekti).

-Luennot; luentopäiväkirja tai kertaustentti viimeisellä luennolla tai analyyttinen essee yhdistettynä kirjallisuuden tenttimiseen.

-Kirjatentti; voidaan suorittaa joko tavanomaisena kirjatenttinä tai esseenä. Tekstit valitaan luennoilla sovitulla tavalla esim. näistä teoksista: Douglas Jacobsen, The World’s Christians: Who They Are, Where They Are, and How They Got There (370 s.); Wesley Granberg-Michaelson, From Times Square to Timbuktu: The Post-Christian West Meets the Non-Western Churches (162 s.); Risto A. Ahonen, Lähetys

uudella vuosituhannella: Maailmanlähetyksen teologiset perusteet (310 s.); Tiina Ahonen & Jyri Komulainen (toim.), Teologian ilmansuuntia (260 s.); Philip Jenkins, The Next Christendom (220 s.); Volker Küster, The Many Faces of Jesus Christ (194 s.), John L. Allen, The Global War on Christians (300 s.); Kutsu dialogiin: Uskontojen välinen ja kristittyjen keskinäinen vuoropuhelu (36 s.).

0-5. Opiskelija osaa arvioida ja pystyy kuvailemaan kristinuskossa tapahtuvia globaaleja muutoksia ja kehitystrendejä. Opiskelija kykenee analysoimaan ja vertailemaan, miten kulttuurinen ja sosiaalinen konteksti vaikuttavat kristinuskon erilaisiin ilmenemismuotoihin eri maissa. Opiskelijalla on valmius keskustella eri uskontojen edustajien kanssa; hän kykenee heidän kanssaan pohtimaan, miten kohdata oman yhteiskunnan ja koko maailman eettiset haasteet.

TÄRKEÄÄ! Kirjoita lisätietoja -kenttään
-mitä tentit: luettu kirjallisuus (kirjallisuuden voit kopioida opintojakson sivulta, jolle on linkki tämän sivun oikeassa ylälaidassa)
-kuka on tentaattori
-opintojaksoon liittyvät mahdolliset aiemmat opintosuoritukset sekä niiden suoritusajankohta
-kuinka monta opintopistettä tai -viikkoa suoritat tässä tentissä
-jos haluat tenttikysymykset ruotsiksi tai englanniksi

Aktiivinen osallistuminen keskusteluun luennoilla; luennot ja lukupiiri tukevat valitun kirjallisuuden lukemista ja sen pohjalta esseen laatimista.