Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on hyvä käsitys siitä, kuinka kulttuuriperintöä tarkastellaan ja analysoidaan diskursiivisena ilmiönä. Opiskelija tuntee kulttuuriperinnön diskursiiviseen aspektiin sekä diskurssintutkimukseen liittyvät keskeiset käsitteet, teoreettisen taustan sekä kriittisen diskurssianalyysin menetelmälliset periaatteet pääpiirteissään. Kurssin käytyään opiskelija pystyy arvioimaan diskurssintutkimukseen perustuvan näkökulman soveltumista erilaisiin tutkimuskysymyksiin sekä luomaan siihen perustuvan tutkimusasetelman.

Edeltäviksi opinnoiksi suositellaan: Johdatus kulttuuriperinnön tutkimiseen tai vastaavia perustietoja. Opintojakso syventää ja tarkentaa yhtä Kulttuuriperinnön teoria -kurssilla käsiteltävistä teemoista.

Kulttuuriperintö on monitahoinen ilmiö, jota on perinnön tutkimuksessa kuvattu muun muassa materiaalis-diskursiivisena prosessina. Opintojaksossa tarkastellaan erityisesti kulttuuriperinnön diskursiivista luonnetta tai ’perintöpuhetta’ eli tapoja, joilla kulttuuriperinnöstä kirjoitetaan ja puhutaan tietyissä yhteyksissä – kuinka kulttuuriperintöä rakennetaan kielellisessä vuorovaikutuksessa. Kulttuuriperintöä tuottavia diskursseja analysoimalla pyritään muun muassa erittelemään vallan ja tiedon suhdetta, erilaisia valtasuhteita ja -asetelmia sekä vallan seurauksia. Aihetta ja sen tutkimista lähestytään ja havainnollistetaan kahden tuoreen, kriittistä perinnön tutkimusta [critical heritage studies] edustavan väitöskirjatutkimuksen avulla:

Johanna Enqvistin (2016) väitöskirja analysoi suomalaisen muinaismuistohallinnon kieltä, käsitteitä ja taustaideologiaa Laurajane Smithin (2006) luoman auktorisoidun perintödiskurssin käsitteen kautta. Tutkimus tarkastelee kriittisen diskurssianalyysin keinoin arkeologisen kulttuuriperinnön hallintaan liittyviä tekstejä ja luo kuvan niissä rakentuvasta maailmankuvasta ja vuorovaikutuksesta sekä teksteihin kirjoittuvista toimijoista ja identiteeteistä.

Aura Kivilaakson (tulossa 2017) väitöskirja käsittelee median tapaa puhua kulttuuriympäristön arvoista ja kehittämisestä. Tutkimuksen kantavana teemana on rakennetun ympäristön suojelua edeltävä kulttuuriperintöprosessi erilaisine osallisuuksineen. Tutkimus tarkastelee kriittisen diskurssianalyysin avulla rakennusperintöä koskevan julkisen keskustelun ja asiantuntijoiden tekemän arvottamisen rajapintoja sekä perustelee kulttuuriympäristön asiantuntijoiden merkitystä kaupunkisuunnittelun kentällä.

Lähiluennot, ryhmätehtävät, oheismateriaaliin perehtyminen ja loppuessee.

KSU350 opiskelijat voivat vaihtoehtona lopputehtävälle tehdä diskursiiviseen näkökulmaan perustuvan tutkimussuunnitelman (sovitaan yksilöllisesti jakson alussa).

J. Enqvist (2016): Suojellut muistot. Arkeologisen perinnön hallinnan kieli, käsitteet ja ideologia;

A. Kivilaakso (tulossa 2017): Suojelevat sanat. Avoimet asiantuntijat, aktiiviset asukkaat ja julkisuus kulttuuriperinnön määrittäjinä Puu-Käpylän kaavoituskiistassa;

S. Pietikäinen & A. Mäntynen (2009): Kurssi kohti diskurssia; L. Smith (2006): Uses of Heritage.

KSU350 opiskelijat suorittavat näiden lisäksi muuta kirjallisuutta (sovitaan yksilöllisesti opetuksen aikana)

Lähiluennot 7*3h, ryhmätehtävät.

Opintojaksolla on käytössä oppimisympäristö Moodle, joka aukeaa jakson alkaessa.

Lopputyö palautetaan opintojakson Moodleen viimeistään ma 3.7. klo 23:55

Opiskelun käytännönohjeita

Varaamme oikeuden muutoksiin opinto-ohjelmassa

Opintojakso korvaa 5 op seuraaviin opintoihin:

Kulttuuriperinnön opiskelukokonaisuus

• A406042 Kulttuuriperinnön teoria
• A406044 Valinnaiset temaattiset opinnot

Taidehistoria

• A406386 Taidehistorian valinnaisia opintoja

Kansatiede

• A406288 Kulttuuriympäristöt
• A406297 Syventävä erikoistuminen

Historian opinnot

• A406021 Valinnaiset metodiopinnot (HHH247)