Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

Kurssi on järjestetty yhteistyössä kemian koulutusohjelman kanssa. Katso aikataulu sekä tarkemmat kurssitiedot koulutusohjelman kurssisivulta https://courses.helsinki.fi/fi/KEK104/124921654

Tidsschema

I den här delen hittar du kursens tidsschema. Kontrollera eventuella andra tider i beskrivning.

DatumTidPlats
mån 11.3.2019
10:15 - 12:00
ons 13.3.2019
12:15 - 14:00
fre 15.3.2019
10:00 - 12:00
mån 18.3.2019
10:15 - 12:00
ons 20.3.2019
12:15 - 14:00
fre 22.3.2019
10:00 - 12:00
mån 25.3.2019
10:15 - 12:00
ons 27.3.2019
12:15 - 14:00
fre 29.3.2019
10:00 - 12:00
mån 1.4.2019
10:15 - 12:00
ons 3.4.2019
12:15 - 14:00
fre 5.4.2019
10:00 - 12:00
mån 8.4.2019
10:15 - 12:00
mån 15.4.2019
10:15 - 12:00
ons 17.4.2019
12:15 - 14:00
fre 26.4.2019
10:00 - 12:00

Anmälning och avgift

75 euroa. Lisätietoja.

Ilmoittautuminen alkaa 45 vuorokautta ennen opintojakson alkua. Tarkka ilmoittautumisaika näkyy Ilmoittaudu-painikkeesta.

Miten opiskelemaan?

Käytännön ohjeita opiskeluun

Järjestelyt erityistä tukea tarvitseville

Varaamme oikeuden muutoksiin opinto-ohjelmassa.

Beskrivning

Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset tai Kemian perusteet.

Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino.

Opintojakso on osa kemian perusopintoja.

Opiskelija osaa keskeisimmät asiat epäorgaanisen kemian kolmelta osa-alueelta: alkuaineiden kemia, kiinteän olomuodon kemia, koordinaatiokemia.

Näiden perusteiden avulla opiskelija osaa etsiä ja omaksua syventäväää lisätietoa epäorgaanisen kemian kysymyksistä. Hänellä on myös valmius ymmärtää epäorgaanisen kemian sovelluksia ja ympäristökemiaa.

Katso tarkemmat tiedot aikataulusta kurssiohjelmasta.

Alkuaineiden kemia:

  • jaksollinen järjestelmä alkuaineiden kemiallisten ominaisuuksien päättelyn ja ymmärtämisenperustana
  • jaksollisessa järjestelmässä esiintyviä trendejä ja näiden vaikutuksia alkuaineiden ominaisuuksiin: atomisäde, ionisäde, ionisaatioenergia, elektroniaffiniteetti, elektronegatiivisuus, tyypillisimmät hapetusasteet, diagonaaliefekti, inertti pari -efekti
  • metallikationien ja oksoanionien käyttäytymiseen vesiliuoksessa vaikuttavat tekijät
  • oksoanionien ja vastaavien happojen nimeäminen
  • oksidien happo/emäsluonteet
  • alkuaineiden redox-kemian keskeisimmät tekijät: pelkistyspotentiaalit, Pourbaix-diagrammit (E-pH), Ellingham-diagrammi
  • HSAB-periaate (kovat ja pehmeät Lewisin hapot ja emäkset) ja sen käyttö reaktioiden ennustamisessa
  • yleisimmät muodot, missä alkuaineet esiintyvät luonnossa
  • alkuaineiden valmistaminen ja valmistusmenetelmän valintaan vaikuttavat tekijät

Kiinteän olomuodon kemiasta:

  • sidokset kiinteän olomuodon yhdisteissä
  • yleisimmät rakennetyypit
  • hilaenergian määritelmä ja sen määrittäminen teoreettisesti ja kokeellisesti
  • hilavirheet ja niiden merkitys
  • esimerkkejä materiaalikemian osa-alueista

Koordinaatiokemiasta:

  • koordinaatioyhdisteiden rakenne: keskusatomi, ligandi, kelaatti, koordinaatioluku,
  • kompleksien geometria
  • koordinaatioyhdisteiden nimeäminen
  • isomeria koodinaatioyhdisteissä
  • koordinattioyhdisteiden sidosten kuvaaminen kidekenttäteorian avulla
  • koordinaatioyhdisteiden reaktiomekanismit
  • organometallikemian perusteet ja keskeisimmät sovellukset

Luentomateriaali.

Oheislukemistoksi käy mikä tahansa epäorgaanisen kemian oppikirja, mutta suositelluimpia ovat:

  • en.wikibooks.org/wiki/Introduction_to_Inorganic_Chemistry
  • Descriptive Inorganic Chemistry; G. Rayner-Canham, T. Overton, 5th Edition, W.H. Freeman and Company
  • Inorganic chemistry, Shriver & Atkins, Oxford University Press
  • Principles of Descriptive Inorganic Chemistry, G. Wulfsberg, Brooks/Cole Publishing Company

Asteikolla 0-5.

Luennot, harjoituksia luentojen yhteydessä sekä omatoimisesti, tentti.

Opintojakso toteutetaan Avoimen yliopiston kemian koulutusohjelman yhteisopetuksena sekä yliopiston että Avoimen yliopiston opiskelijoille.

Katso tarkemmat tiedot kurssiohjelmasta.