Opintojakso sopii teologian ja uskonnontutkimuksen opiskelijoille, erilaisten uskonnollisten yhteisöjen parissa työskenteleville sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Kurssin tavoitteena on antaa yleiskuva suomalaisen uskonnollisuuden kentästä fokusoiden vähemmistöuskontoihin ja niiden suhteeseen valtauskonnollisuuteen ja ympäröivään yhteiskuntaan. Kurssin suoritettuaan opiskelija

• hahmottaa suomalaisen uskonnollisen kentän monimuotoisuutta
• ymmärtää nykytilanteeseen johtavat historialliset kehityskaaret
• osaa tarkastella analyyttisesti uskonnollisen yhteisön identiteetin rakentumiseen liittyviä tekijöitä sekä
• pystyy jäsennellysti reflektoimaan yhteisön kohtaamisen tuottamia kysymyksiä.

Kurssilla tutustutaan suomalaisen uskonnollisuuden monimuotoiseen kenttään esittelemällä muita kuin kristillisiä yhteisöjä sekä historiallisesta perspektiivistä että nyky-yhteiskunnan ilmiöinä. Tarkastelun kohteita ovat mm. Suomen muslimiyhteisöt, Jehovan todistajat, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko sekä muut itäisistä tai läntisistä lähtökohdista peräisin olevat ei-kristilliset uskonnolliset virtaukset ja ilmiöt, kuten hindulaisuuden ja buddhalaisuuden suuntaukset, uuspakanismi, esoteerisuus ja vaihtoehtoinen henkisyys. Kurssilla tutustutaan myös suomalaiseen uskonnottomuuteen ja ateismiin, näiden historiaan ja nykytilanteeseen sekä erilaisiin suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyneisiin poliittisen kirkkokritiikin muotoihin.

Näkökulma yhteisöihin on ensinnäkin sosiologinen, mikä tarkoittaa sitä, että kurssilla tarkastellaan yhteisöjen rakentumista ja toimintaa, fokuksessa erityisesti sosiaalisen identiteetin tuottamiseen liittyvät kysymykset. Kyse on samalla myös yhteisöjen sosiohistoriallisesta paikantamisesta, jolloin tavoitteena on hahmottaa sekä Suomen uskonnollista kenttää kokonaisuutena että sitä, millä tavalla tarkastellut yhteisöt ovat sijoittuneet tähän kenttään. Miten ne ovat rantautuneet Suomeen, minkälaisia kannattajamääriä niillä on, miten ne ovat rakentuneet ja rakentaneet omaa identiteettiään suhteessa muuhun uskonnollisuuteen? Samoin tullaan tarkastelemaan yhteisöjen yhteiskuntasuhteen rakentumista pohtien uskonnollisuuden muutosten yhteyttä yhteiskunnan muihin muutosprosesseihin. Tämä tapahtuu esittelemällä yhden tai useamman esimerkin kautta sitä, sitä, minkälaisia haasteita nämä yhteisöt ovat kohdanneet suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa.

Osallistuminen opetukseen sekä ohjeistettujen tehtävien tekeminen.

Yksityiskohtaiset opetustunteja, suoritustapaa, kirjallisuutta ja arviointia koskevat ohjeet määritellään vuosittain jaksoon tarjottavan kurssin yhteydessä.

Ilmoitetaan kurssin yhteydessä.

Arviointi perustuu osaamistavoitteisiin. Tarkemmat arviointikriteerit ja -menetelmät ilmoitetaan vuosittaisessa opetusohjelmassa.

Opintojakso arvioidaan asteikolla 0–5.

Verkkokurssi, jossa on verkkoluentoja ja kirjallisia tehtäviä.

Kurssi järjestetään Avoimen yliopiston ja teologian ja uskonnontutkimuksen koulutusohjelman yhteistyönä. Koulutusohjelma järjestää opetuksen, johon Avoimen yliopiston opiskelijat osallistuvat.

Tarkat opetusajat löydät koulutusohjelman kurssisivulta.

Käytössä on verkko-oppimisympäristö Moodle, joka avautuu kurssin alkaessa.

Linkin ja kurssiavaimen opintojakson Moodleen saat kirjautumalla tähän opinto-ohjelmaan (=kurssisivulle) Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksella. Huom! Tämä onnistuu aikaisintaan ilmoittautumistasi seuraavana päivänä. Saat käyttäjätunnusta koskevaa lisätietoa sähköpostiisi ilmoittautumisesi jälkeen.

Opintojakso on osa teologian ja uskonnontutkimuksen aineopintoja 30 op.