Kaisa_2012_3_photo by Veikko Somerpuro

”Jutut elättävät niitä jotka kirjoittavat, monesti niitä joista kirjoitetaan, ja lopulta lehtiä joissa jutut julkaistaan”, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja ja historian dosentti Keijo Kulha on tiivistänyt. Media on aina ollut kaupallista, se ei ole vasta 2000-luvulla muuttunut sellaiseksi. Media on myös aina ollut vallankäyttäjä, vallankäytön kohde ja valtataistelujen areena. Näitä asioita pohditaan kurssilla uusien tutkimustulosten valossa. Opettajina toimivat pääosin Päivälehti-Helsingin Sanomat 1889–2019 -hankkeen (http://blogs.helsinki.fi/hs-historia/) tutkijat.

Sanan ja rahan vallan suhdetta avataan erityisesti kolmen suuren teeman kautta.

1) Journalismi ammattina ja käytäntönä. Miten journalismista tuli professio? Miten ammattitaito on kehittynyt? Miten ammattikunnassa näkyi sukupuoliroolien muutos 1900-luvulla? Miten toimittajat ovat kuvanneet teknologian kehityksen kaltaisia suuria myllerryksiä, joihin liittyy yleensä epävarmuuksia, pelkoja ja toiveita?

2) Median ja politiikan välinen suhde. Miten media on vaikuttanut yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja miten poliitikot, yritysjohtajat ja muut vallanpitäjät ovat yrittäneet vaikuttaa median toimintaan? Miten yhteiskunnalliset jakolinjat ja kiistat ovat näkyneet tiedotusvälineiden toiminnassa?

3) Media, teknologia ja liiketoiminta. Miten teknologian kehitys on vaikuttanut tiedonvälitykseen? Miten se synnytti modernin sanomalehdistön 1800-luvun lopussa ja haastoi sen olemassaolon sata vuotta myöhemmin? Miten mediasta tuli suurta liiketoimintaa? Miten lehdet ovat yrittäneet kaapata suuren yleisön huomion voidakseen myydä sen ilmoittajille (hieman samaan tapaan kuin nykyiset nettipalvelut keräävät käyttäjiä voidakseen myydä heidän huomionsa ja tietonsa mainostajille)?

Opiskelijat kirjoittavat kurssilla kaksi esseetä.

Kurssia koordinoivat Niklas Jensen-Eriksen ja Reetta Hänninen

Kurssin aikataulu:

10.3. Niklas Jensen-Eriksen ja Reetta Hänninen: Johdanto
13.3. Reetta Hänninen: Toimittajan työ
17.3. Niklas Jensen-Eriksen: Media liiketoimintana, lukijat kauppatavarana
20.3. Aleksi Mainio: Helsingin Sanomat ja kylmä sota
24.3. Vierailu Päivälehden museoon ja arkistoon, Ludviginkatu 2-4.
27.3. Ahto Apajalahti: Tiede, media ja kylmän sodan kulttuuri
31.3. Aineistotehtävä, ei luentoa
3.4. Maiju Wuokko: Näin emme voi jatkaa: Kriisipuhe liike-elämän vaikuttamiskeinona mediassa
7.4. Reetta Hänninen: Ruumisjunista klikkiotsikoihin - muuttuvat sisällöt
17.4. Reetta Hänninen: "Neitihän tekee työtä kuin mies" - toimittajan sukupuoli
21.4. Ahto Apajalahti: Kun Internet tuli mediaan ja media Internetiin
24.4. Niklas Jensen-Eriksen: Internet ja uutismedian kadonneet rahat
28.4. Niklas Jensen-Eriksen ja Reetta Hänninen: Yhteenveto

Kellonajat ja opetuspaikat ks. kohta Aikataulu

Anmäl dig
11.2.2020 kl. 09:00 - 17.3.2020 kl. 23:59

Tidsschema

I den här delen hittar du kursens tidsschema. Kontrollera eventuella andra tider i beskrivning.

DatumTidPlats
tis 10.3.2020
12:15 - 13:45
fre 13.3.2020
14:15 - 15:45

Beskrivning

Kandidatprogrammet i historia ansvarar för undervisningen i studieavsnittet. Studieavsnittet hör till studiehelheten ämnesstudier i historia.

Studieavsnittet är valfritt för studerande i kandidatprogrammet i historia. Studieavsnittet kan också genomföras av studerande från andra utbildningsprogram som har erhållit rätten att genomföra studier i historia som valfria studier.

Inga tidigare studier.

Utöver detta studieavsnitt ska studerande i kandidatprogrammet i historia genomföra två valfria studieavsnitt som en del av de tematiska ämnesstudierna.

Efter genomfört studieavsnitt har studenten goda grundkunskaper i ekonomisk historia och dess särdrag. Hen kan urskilja världsekonomins strukturer och se ekonomins bredare förbindelser till samhället, politiken och kulturen.

Det rekommenderas att studieavsnittet genomförs under det andra eller tredje studieåret.

Studieavsnittet ordnas varje år som föreläsningsundervisning.

Tarkempi sisältö ja aikataulu päivitetään kurssisivuille.

På föreläsningskurserna meddelas om eventuell litteratur som ska tenteras separat.

Om studieavsnittet genomförs som essä ska man komma överens om vilken litteratur som används med den ansvariga läraren.

Om studieavsnittet genomförs som litteraturtentamen ska man läsa följande litteraturen:

  • En av följande
    • Kuisma, Markku: Suomen poliittinen taloushistoria 1000–2000 OCH Kuisma, Markku: Saha. Tarina Suomen modernisaatiosta ja ihmisistä jotka sen tekivät
    • Schön, Lennart: Vår världs ekonomiska historia. Den industriella tiden (finns även på finska)
  • och två av följande
    • Braudel, Fernand: Civilisationer och kapitalism 1400-1800 I. Vardagslivets strukturer / Capitalism and material life 1400–1800 (1977)
    • Edgerton, David: The shock of the old. Technology and global history since 1900
    • Kocka, Jürgen: Kapitalismin lyhyt historia

I studieavsnittet används studiemetoder som underlättar förståelsen av historia som vetenskap. Utöver föreläsningsundervisningen fästs särskild uppmärksamhet på att utveckla de skriftliga färdigheterna och på en interaktiv dialog med studerandena.

Studieavsnittet bedöms med skalan 0 till 5.

Studenten genomför studieavsnittet antingen genom att delta i föreläsningsundervisningen, genom tentamen eller genom att skriva en essä.

För studieavsnittet ansvarar universitetslektor Maiju Wuokko på höstterminen 2019 samt professor Niklas Jensen-Eriksen på vårterminen 2020 (på finska) och professor Henrik Meinander (på svenska).

Uudet tutkintovaatimukset: HISK-225, HISK-222

Vanhat tutkintovaatimukset: HSS212D, HSS213C, HSS213D, HYL214A, HYL214C